Aleksis Kivi parrasvaloissa ja muistoissa

Seitsemän veljestä, Helsingin Kansanteatteri, 1934. Kuva: Ortho / Teatterimuseon arkisto.
10.9.2019 - 10:45
SKS, Teatterimuseo ja Aleksis Kiven Seura pyysivät kirjoittamaan kansalliskirjailijamme teoksiin pohjautuvista esityksistä.

Lokakuussa 2018 päättyneeseen Kivi parrasvaloissa -keruuseen osallistui 26 vastaajaa, ja aineistoa kertyi 84 sivua sekä 24 kuvaa. Sato oli pieni, mutta antoisa ja monipuolinen. Tekstien laajuus vaihteli alle sivusta 13 sivuun ja yhden esityksen käsittelystä kaikkien nähtyjen Kivi-tuotantojen esittelemiseen. Osa kertoi kokemuksistaan esiintyjän näkökulmasta. Vastaajia oli eri puolelta Suomea, samoin kuvailtuja esityksiä, Aleksis Kiven synnyinseudun esitykset kuitenkin erityisen hyvin edustettuna. Kirjoittajia on eri ikäryhmistä, ja muistot sekä raportoidut muut kertomukset ulottuvat 1920-luvulta 2010-luvulle.

Eniten vastauksissa käsitellään Seitsemää veljestä ja Nummisuutareita, jotka sijoittuvat esitystilastojen kärkeen. Kuvausten kohteina ovat kuitenkin myös näytelmiin Kihlaus, Olviretki Schleusingenissa, Karkurit, Leo ja Liina ja Canzio pohjaavat esitykset sekä erilaiset runokoosteet. Lisäksi mainitaan muutamia Kiven teosten inspiroimien uusien tekstien esityksiä. Useissa vastauksissa huomioidaan sellaisiakin tuotantoja, jotka keskittyvät Aleksis Kiveen henkilönä.

Näyttämötaiteen osalta eniten huomiota saa puheteatteri, mutta kuvausten kohteena ovat myös musiikkiteatteri, tanssi, lausunta ja varjoteatteri. Lisäksi kirjoituksissa käsitellään radio-, televisio-, elokuva- ja animaatiotuotantoja. Kirjoituksiin ovat inspiroineet suurten instituutioiden mittavat tuotannot ja vapaan kentän pienimuotoiset esitykset, niin ammattilaisten kuin harrastajien tulkinnat. Useimmin mainitut esitykset ovat niitä, jotka ovat saaneet eniten huomiota julkisuudessa, mutta mieleen on painunut myös pienien tekstikatkelmien esittäminen koulujen juhlissa. Toisaalta itse esityksen luonne on voinut unohtua, ja muistiin ovatkin jääneet teatteriretken muut tapahtumat.

Vastaajat tarkastelevat Kivi-tuotantoja moninaisista näkökulmista. Kirjoituksissa käsitellään alkuperäistekstejä, esityksen ja tekstin suhdetta sekä esitysten eri osa-alueita. Aiheina ovat esimerkiksi esityspaikka, vastaanotto tai esitysperinne. Omakohtaista pohdintaa on muun muassa siitä, miten itse suhtautuu tekstin tai esitysperinteen haastamiseen:

Kun Kiveä mainostetaan ”nostalginen retrokomedia, henkilögalleria kuin hullunkurisista perheistä, ja Fiat 600 savuttaa, kun Esko kaasuttaa vaimonhakumatkalle, ja Mikko, maan kultaisin manne, lähtee seuraksi kaveria jeesaamaan”, niin uskaltaako vanhan liiton Kivi-fani lähteä kolmen tunnin aikamatkalle 1970-luvun puolivälin Suomeen? Mimmoinen onkaan Tampereen Teatterin historian seitsemäs Nummisuutarit?

Kivi-tuotannot ovat vastausten perusteella nostattaneet vahvoja tunteita ja mielipiteitä. Taiteelle ominaiseen tapaan yksikin esitys voi kirvoittaa hyvin erilaisiin näkemyksiin. Muuan Seitsemän veljestä -esitys on ollut yhdelle kirjoittajalle ”hirveää huutamista ja mesomista ja vihaa”, kun taas toinen on kokenut sen ”näkemyksellisenä sovituksena ja ohjauksena”, jossa ”sovintokin syntyy ympäröivän yhteisön kanssa”.

Moni kirjoittaja kuvailee jollain tavalla oman Aleksis Kivi -suhteensa muodostumista. Muuan Kiveen etäisesti suhtautunut vastaaja kertoo hänelle merkityksellisestä käänteestä katsojana ja lukijana:

Tiedän, että saamani etuoikeus (näin sen koen!) olla mukana harjoituksissa, lukea käsikirjoitusta ja antaa kommentteja katsojana kenraaliharjoituksissa vahvisti kokemustani. Pääsin rauhassa sukeltamaan Aleksis Kiven hienoon ja elävään kieleen, ihmishahmojen kasvutarinaan ja selkeään juonenkuljetukseen. Kiven tapa käsitellä ihmisiä vikoineen ja puutteineen on ymmärtävä, lämmin ja kannustava. Yleisinhimillistä elämässä eteenpäin pyristelyä silloin ja juuri tässä päivässä!

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Teatterimuseo ja Aleksis Kiven Seura keräsivät muistoja Aleksis Kiven teksteihin perustuvista esityksistä 1.6.–31.10.2018. Vastaukset on arkistoitu SKS:n arkistoon.

Kiitämme kaikkia keruuseen osallistuneita! Vastaajien kesken arvotut palkinnot on postitettu voittajille.

Lisätietoja: SKS:n arkisto, p. 0201 131 240, arkisto@finlit.fi