Kahakka Kalajoella vuonna 1953 aloitti monipolvisen tapahtumaketjun – Juho Saaren uutuuskirja selvittää kapinan syitä ja seurauksia

Kalajoen kahakka
20.10.2022 - 09:00
Juuri ilmestyneessä tutkimuksessaan Kalajoen kahakka Juho Saari käy läpi, mitä tapahtui kymmenen minuutin aikana Kalajoen nuorisoseurantalon pihalla yhtenä lokakuisena iltana.

Kalajoen nuorisoseurantalolla lokakuun 9. päivänä vuonna 1953 pidetyissä markkinatansseissa tapahtui kahakka, jossa poliisit ja noin tusina iltamiin osallistunutta miestä ottivat yhteen. Riidan aiheutti paikallisten mielestä aiheeton humalaisten miesten pidätys. Pimeässä perjantai-illassa tanssien vilvoittelutauolla alkaneen ja kymmenkunta minuuttia kestäneen tapahtuman kulusta on erilaisia versioita.

Lopputuloksena oli Suomen historian viimeinen kansankapina, johon kytkeytyi monia muitakin tapahtumaketjuja. Syksyn 1953 mittaan tapahtumasta seurasivat laajat tutkinnat. Oikeutta käytiin korkeimpaan oikeuteen saakka ja sen aikana kuulusteltiin noin sata ihmistä. Tapahtumista tuomittiin kymmenkunta miestä vankeuteen.

Kalajoen kahakassa kuvaillaan kapinaan liittyvä tapahtumaketju ja analysoidaan sen taustat ja seuraukset. Kirjan monipuolinen lähdeaineisto koostuu oikeudenkäyntiasiakirjoista ja muista arkistoaineistoista, lehdistöaineistoista ja muistitiedosta. Tapahtumat asetetaan laajempaan historialliseen kontekstiin kuvaamalla Kalajoen jännitteitä, jotka liittyivät kalastuskieltoon, uiton loppumiseen, köyhyyteen, alkoholiin sekä kuriin ja järjestykseen.

"Lopputulos on varsin laaja tutkielma historiallisesta mikrososiologiasta, jossa tapaustutkimuksena on Kalajoen kapina. Hivenen kärjistäen olen käyttänyt vajaa satatuhatta sanaa ja tuhansia vapaa-ajan tuntejani sen selvittämiseen, mitä tapahtui kymmenen minuutin aikana Kalajoen nuorisoseurantalon pihalla yhtenä lokakuisena iltana."

Juho Saari on Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnan dekaani sekä sosiaali- ja terveyspolitiikan professori. Tutkijana hänen mielenkiintonsa on kohdistunut hyvinvointivaltion, eriarvoisuuden ja huono-osaisuuden teemoihin. Saari on kirjoittanut tai toimittanut kuutisenkymmentä kirjaa ja satoja julkaisuja sosiaalipolitiikan alalta. Historian alalta hän on aikaisemmin julkaissut muun muassa kirjan Kuuluisan kuoleman varjo – Miksi Kyllikki Saaren murha ei unohdu? (2020).

Teos on luettavissa myös avoimesti oa.finlit.fi -sivustolla osoitteessa https://doi.org/10.21435/ha.152.

Lisätiedot:
SKS:n tiedekustantamo, tiedekirjat@finlit.fi