Kalevala – elävä eepos Euroopan kulttuuriperintötunnuksen hakijaksi
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran yhdessä useiden muiden tahojen kanssa hakema kohde korostaa Kalevalan merkitystä elävänä, ylirajaisena perintönä. Euroopan kulttuuriperintötunnuksen (European Heritage Label) hakuprosessia koordinoi Kalevalaseura. Hakemus lähetetään Euroopan komissiolle maaliskuussa 2023, ja tuloksia odotetaan alkuvuonna 2024. Kulttuuriperintötunnuksen hakuun liittyy myös pedagoginen hanke, jonka avulla tullaan edistämään eurooppalaisten lasten ja nuorten tietoisuutta Kalevalasta ja sen eurooppalaisesta merkityksestä.
Kalevala on Suomen kansalliseepos ja osa maailmankirjallisuutta: se on käännetty yli 60 kielelle. Elias Lönnrot kokosi Kalevalan 1830–1840-luvuilla moninaisesta karjalaisesta ja suomalaisesta runolauluperinteestä. SKS on Kalevalan alkuperäinen kustantaja. SKS:n arkistossa ja kirjastossa Kalevalaan liittyvät käsikirjoitukset ja kulttuuriperintö ovat laajasti edustettuna ja esillä.
Kalevala on Lönnrotin kuvitelma suomalaisuudesta, tarina yhteisestä menneisyydestä, mutta eri näkökulmista teos avautuu lukemattomiksi tulkinnoiksi. Kaikki kulttuuriperintö on kiistanalaista ja kiistettyä – niin myös eurooppalaiset eepokset. Kalevala on julkaisuhetkestään lähtien toiminut tieteen, taiteen ja kulttuurin innoittajana ja sitä on käytetty suomalaisessa nationalistisessa retoriikassa. Viime vuosina siitä on keskusteltu myös kulttuurisen appropriaation eli omimisen näkökulmasta liittyen suomalaisen ja karjalaisen kulttuuriperinnön määrittelyyn ja rajoihin.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran sekä tunnuksen hakuprosessia koordinoivan Kalevalaseuran lisäksi hakuprosessin ydinverkostoon kuuluvat Kalevalaisten Naisten Liitto ja Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura. Lisäksi kumppaneina ovat Gallen-Kallelan museo, Juminkeko-säätiö, Karelia-ammattikorkeakoulu, Karjalainen Nuorisoliitto, Karjalan Sivistysseura, Runolaulu-Akatemia, Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituutit ry, Taideyliopiston Kansanmusiikin aineryhmä, Turun yliopiston Digitaalisen kulttuurin, maiseman ja kulttuuriperinnön tutkinto-ohjelma sekä Äidinkielen opettajain liitto.
Euroopan komissio on myöntänyt tunnuksia vuodesta 2013 yhteensä 60 kohteelle 20 eri maassa liittyen mm. rakennusperintöön, asiakirjoihin, kulttuuriympäristöön ja aineettomaan kulttuuriperintöön. Tunnus voidaan myöntää EU:ssa sijaitseville kohteille, jotka ovat Euroopan historian, kulttuurin ja yhdentymisen kannalta avainasemassa. Tunnuksen on tarkoitus lisätä Euroopan kansalaisten tietämystä Euroopan historiasta ja unionin rakentamisesta sekä yhteisestä, monimuotoisesta kulttuuriperinnöstä. Suomen ensimmäisen Euroopan kulttuuriperintötunnuksen sai Jyväskylän yliopiston Seminaarinmäen kampus ja tasa-arvoinen koulutus huhtikuussa 2022.
Lue lisää opetus- ja kulttuuriministeriön ja Museoviraston sivuilta