Leninin valtaannousu ei olisi onnistunut ilman suomalaisia, väittää uutuuskirja

4.9.2019 - 09:45
Erkki Vettenniemen uutuuskirja Suomi terrorin tukikohtana piirtää uudenlaisen kuvan Suomen ja Venäjän välisistä kumoussuhteista.

Suomi oli 1900-luvun alkuvuosina maailman etsityimpien terroristien piilopaikka. Suomalaiset piilottelivat ja aseistivat Venäjältä paenneita kapinallisia, ja myös kommunistijohtaja Lenin piti Suomea tukikohtanaan. Uutuuskirja Suomi terrorin tukikohtana selvittää, miten merkittävä rooli suomalaisilla lokakuun 1917 vallankumouksessa oli.

”Suomalaiset haksahtivat Leniniin”

1900-luvun alussa vallankumousta valmisteleva Lenin sekä erilaiset tsaaria vastustavat terroriryhmät piileskelivät Suomessa. Suomalaisten avulla venäläiset pommiryhmät horjuttivat itäisen imperiumin vakautta juuri silloin, kun rauhanomaisen muutoksen väylä oli avautunut. ”Ilman suomalaista suojelijaverkostoaan Lenin olisi todennäköisesti jäänyt kuppilakumoukselliseksi, joka mainittaisiin Venäjän historioissa ohikiitävänä anekdoottina,” Vettenniemi pohtii.

”Rajajoen ylityksen lokakuussa 1917 turvasivat samat toverit, jotka olivat elokuussa ujuttaneet Leninin vastakkaiseen suuntaan. Eino Rahjan taskussa pullotti jälleen revolveri ja Hugo Jalava kätki salamatkustajan veturiinsa. Sekä Rahjan että toimittaja Latukan mielestä suuret silmälasit ja viipurilaisvalmisteinen peruukki tekivät Leninistä ’suomalaisen papin’ näköisen kulkijan, mikä voidaan ymmärtää kumousmiehille harvinaisena huumorin välähdyksenä. Tai sitten sotaisa ateisti todella muistutti hurskasta kirkkoherraa.”

Saiko Venäjä Suomelta oman tuhonsa siemenen?

Tsarismia vastaan pyristelleet suomalaiset – sekä sosialistit että porvarit – tulivat tietämättään edistäneeksi Neuvostoliiton syntyä. Venäjällä neuvostoaika johti kymmeniin miljooniin ihmisuhreihin, ja sen jäljet näkyvät yhä 2000-luvulla. ”Mihin Venäjä tarkkaan ottaen Suomea tarvitsi – koristeeksi, suojamuuriksi vai suuruudenhulluutensa tyydyttämiseen?” Vettenniemi kysyy. Taloudellisesti Suomi hyötyi alueliitoksesta, mutta poliittisesti Suomen valtaamisesta ei ollut Venäjälle kuin haittaa. ”Mitä Venäjä siis sai 1809 sieppaamastaan rajamaasta? Vastaus voisi olla näin karu: oman tuhonsa siemenen,” summaa Vettenniemi.

”Kun Lenin etsintäkuulutettiin tsarismista vapautuneella Venäjällä kesällä 1917, hän luikahti jälleen Suomeen. Saattajat olivat suomalaisia, ja suomalaisten seurassa hän suoriutui takaisin Pietariin lokakuussa 1917. Pian sen jälkeen valta vaihtui ja Lenin harppasi Venäjän uudeksi hallitsijaksi. Tämä vaihe on tarkoin tutkittu, ja myös se tiedetään, että bolševikkihallitus tunnusti Suomen itsenäisyyden. Ehkä heillä ei ollut vaihtoehtoja: satiirikon lohkaisua lainaten ’Venäjältä meni keittiön ikkuna rikki, ja tuosta raosta Suomi livahti ulos’. Mieluummin voisi tosin puhua koko talon palamisesta, Venäjän tuhopoltosta, jota suomalaiset jouduttivat kasaamalla ensin sytykkeitä ja kaatamalla viimein bensaa liekkeihin.”

YTT Erkki Vettenniemi on historiantutkija ja tietokirjailija. Hänen aikaisempia teoksiaan on muun muassa Suomalainen hiihtodoping (SKS, 2017).

Erkki Vettenniemi
Suomi terrorin tukikohtana – Kuinka Lenin tovereineen tuhosi Venäjän suomalaisten suosiollisella avustuksella
ISBN 978-951-858-049-5
SKS 2019

Tilaa kirja SKS:n verkkokaupasta