Metsäsuomalaisten kirjeet Gottlundille

gottlund.png
7.12.2020 - 13:00
SKS julkaisee vapaasti verkossa Ruotsissa ja Norjassa asuneiden metsäsuomalaisten kirjeet lehtori, kirjailija ja suomalaisuusmies Carl Axel Gottlundille. Kirjeet ovat 1800-luvulta.

Metsäsuomalaisten kirjeet Gottlundille on lähes 250 kirjeen kokoelma, joka on suurelta osin suomenkielinen, osin ruotsin- tai norjankielinen. Kokoelma kattaa viidenkymmenen vuoden jakson, 1820-luvulta 1870-luvun alkuun. Kirjeitä säilytetään SKS:n arkistossa, jossa ne digitoitiin ja suomenkielisten kirjeiden osalta transkriboitiin.

Carl Axel Gottlund (1796–1875), Kalevala-idean esittäjä, kansanrunouden kerääjä, suomen kielen tutkija, kirjailija ja suomalaisuusmies, teki merkittävimmän elämäntyönsä uransa alkupuolella Ruotsissa. Opiskellessaan Uppsalan yliopistossa Gottlund kuuli Ruotsissa asuvista metsäsuomalaisista, savolaisten kaskitalonpoikien jälkeläisistä, joista Suomen puolella tiedettiin vähän. Hän havahtui metsäsuomalaisten vaikeisiin oloihin ja ryhtyi ajamaan tarmokkaasti heidän asiaansa. Hänen aloitteestaan koottiin 12 metsäsuomalaisen lähetystö, joka 1823 anoi kuninkaalta lupaa perustaa suomalainen kihlakunta. Vaikka lähetystön anomus ei menestynyt, Gottlundin toiminta kiinnitti hallituksen huomion suomalaisten hädänalaiseen asemaan.

Vajaa 250 kirjettä ei ole paljon verrattuna esimerkiksi Elias Lönnrotin 6 300 kirjeen kirjeenvaihtoon. Metsäsuomalaisten kirjeet kuitenkin sisältävät yksityiskohtaista tietoa heidän päivittäisestä elämästään, asuinpaikoistaan, paikannimistään ja perinteistään. Siksi ne muodostavat ainutlaatuisen aineiston monen tutkimusalan näkökulmasta. Metsäsuomalaisten omaleimainen murre ja se, että kirjoittajat ovat itseoppineita, tekevät siitä merkittävän aineiston myös kielentutkimukselle.

Suurin osa nyt julkaistavista kirjeistä ajoittuu 1820- ja 1830-luvuille, mutta kokoelma ulottuu 1870-luvun alkuun. Vajaat sata kirjettä on Poavo (Paavo) Räisäiseltä (1786–1855), joka tutustui Gottlundiin tämän käydessä Solør-Värmlandin alueella vuonna 1821. Räisäinen oli talonpoika ja toimi myös ajoittain Finnskogenissa opettajana. Hän kuului vuoden 1823 lähetystön johtohahmoihin ja hänestä tuli suomenkielisen kansansivistystyön keulahahmoja Solør-Värmlandin alueella. Muita huomattavia kokoelmia ovat Östmarkin pitäjästä Vermlannista kotoisin olleen Antti Porkan 45 kirjettä ja Norjan puolelta Grue Finnskogista kotoisin olleen Pekka Karvaisen parikymmentä kirjettä. Yhteensä kirjeissä esiintyy reilusti yli sata kirjoittajaa tai asianosaista.

Julkaisun suunnittelusta ja toteutuksesta ovat vastanneet FT, LuK, ohjelmistokehittäjä Maria Niku ja SKS:n tiedekustantamon johtaja, FT Kirsi Keravuori.

Julkaisun osoite: https://gottlund.finlit.fi