Mikä pääsiäinen? – Uusi verkkojulkaisu raottaa vuotuisjuhlien perinteitä ja taustoja

Juhlakalenteri: Pääsiäinen
22.3.2021 - 08:00
Miksi muna, tipu ja pupu ovat pääsiäisen symboleita? Miten pääsiäisen ajankohta lasketaan? Mihin virpomisperinne perustuu? SKS:n uusi Juhlakalenteri näyttää, miten eri tavoin pääsiäistä voi viettää.

Pääsiäinen, kristinuskon tärkein juhla, juhlistaa Jeesuksen ylösnousemusta. Pääsiäiseen liittyy myös kansanuskoa. Ihmiset juhlivat keväällä sitä, että talvi päättyy ja luonto herää eloon. Uskottiin, että silloin aurinko tanssii. Suomen kielen sana pääsiäinen tulee verbistä päästä, ja se merkitsee paaston loppumista. Kuunkiertoon perustuva mutkikas pääsiäissääntö määrää tänä vuonna pääsiäissunnuntain ajankohdaksi 4. huhtikuuta.

Pääsiäisen perinteitä ovat muna, rairuoho, mämmi ja virpominen. Juhlakalenterissa tulevat tutuksi myös hiljaisen viikon päivät, laskiainen, pääsiäisnoidat ja uskomukset sekä pääsiäiskokkoperinne.

Tiesitkö esimerkiksi, että virpominen on nykyisin lasten perinnettä, mutta tavan takana on hyvin vanha perinne, johon on sekoittunut sekä kansanuskoa että kristinuskoa?

”Suomalais-ugrilaiset kansat ajattelivat, että puut ja oksat sisältävät taikavoimia: oksan heiluttaminen ajaa pahat henget pois ja tuo onnea. Oksat olivat osa katolista pääsiäistä jo 500-luvulla. Pajun oksat symboloivat palmun oksia, joilla ihmiset tervehtivät Jeesusta, kun hän ratsasti Jerusalemiin aasilla. Paju on pohjoinen versio palmusta”, kertoo vuotuisjuhlaperinteen asiantuntija, SKS:n arkistotutkija Juha Nirkko.

Muna taas symboloi kevään juhlaa, koska se viittaa uuteen elämään ja hedelmällisyyteen.

”Maailmanmuna on myytti, jonka mukaan maailma syntyy munasta. Maailmanmuna esiintyy muun muassa egyptiläisten, kiinalaisten ja inkojen vanhoissa myyteissä. Myös Kalevalassa maailma syntyy munasta”, lisää Juha Nirkko.

Juhlakalenteri, on verkkojulkaisu, joka esittelee – SKS:n arkiston vanhaa ja uutta aineistoa hyödyntäen – pääsiäisen, vapun, juhannuksen, kekri/halloweenin, itsenäisyyspäivän ja joulun viettoa ja antaa tiivistä tietoa muista juhla- ja liputuspäivistä kuukausittain järjestettynä.

Juhlakalenterissa on runsaasti kuvia ja videoita vuotuisjuhlien viettämisestä ennen ja nyt. Äänessä ovat sekä sukupolvia Suomessa asuneet että uudet suomalaiset. Verkkojulkaisu on laadittu siten, että se on helposti lähestyttävä myös niille, joiden suomen kielen taito on vähäinen.

Juhlakalenteri sisältää monipuolisesti eritasoille oppijoille suunnattuja oppimistehtäviä, jotka perustuvat ajantasaisiin opetussuunnitelmiin.

Lisätietoja:
arkistotutkija Juha Nirkko, juha.nirkko@finlit.fi, p. 040 534 3853
tiedotus@finlit.fi, p. 0201 131 231