Miten valtiot oikeuttavat sotia? Uutuuskirja Lupa tappaa? kertoo konfliktien historiasta

27.5.2019 - 10:00
Aseelliset konfliktit vaativat perusteluja ja oikeutusta ollakseen tavallisen kansan hyväksymiä – hallitsijakaan ei voi käydä sotaa yksin. Uutuuskirja Lupa tappaa? ruotii sodankäynnin ja sotien oikeuttamisen pitkän historian faaraoiden valtakaudesta Irakin sotaan.

Keskiajan Euroopassa sotaa käytiin Jumalan nimessä, ja Ranskan vallankumouksesta alkanut ideologioiden aika on tuonut mukanaan kokonaan uusia tapoja oikeuttaa konflikti Minkälaisia mielikuvia sodasta, sen syistä ja välttämättömyydestä hallitsijat ovat ylläpitäneet? Millä retorisilla keinoilla sodankäynti on oikeutettu tai perusteltu? Mitkä keinot ovat läpi vuosituhansien pysyneet samana – ja mitkä ovat muuttuneet?

”Jos sota onkin ollut enemmän tai vähemmän väistämätön osa inhimillisen elämän kirjoa, päätös sotatoimien aloittamisesta on ollut harvoin ongelmaton tai itsestään selvä. – – Kouriintuntuva esimerkki ” tarpeettoman sodan syyllisyyden taakasta” nähtiin Britannian entisen pääministerin Tony Blairin katumusta huokuneesta olemuksesta vuoden 2016 kesällä, kun raportti Irakin sotaan johtaneesta prosessista julkaistiin. Raportti aiheutti ankaran moraalisen jälkipyykin: sodanjulistusta edeltänyt laillisuusharkinta oli ollut puutteellista ja sotaan oli lähdetty hatarin perustein ilman riittävää näyttöä Irakin joukkotuhoaseista.”

Sota vaatii resursseja, vie ihmishenkiä ja aiheuttaa materiaalista ja henkistä tuhoa, joten sen perusteluiden täytyy olla kestäviä. Sodankäynnin perustelut ovat kautta aikojen pyrkineet esittämään sodan ainoana vaihtoehtona vaaran torjumiseksi tai tilanteen korjaamiseksi. Perustelut eivät kuitenkaan aina merkitse samaa kuin sodan todelliset syyt ja kätketyt motiivit. Sodankäynnillä on hankittu hyötyä, vahvistettu hallitsijan valtaa ja peitelty sisäpoliittisia epäkohtia. Lupa tappaa? -teos auttaa tunnistamaan, millä keinoin sotia ja konflikteja oikeutetaan. Historiallinen näkökulma syventää ymmärrystä myös tämän päivän maailmasta, vaihtoehdottomina esitetyistä totuuksista ja sotaan liittyvästä keskustelusta.

”Sotaa edeltävistä tapahtumista ja olosuhteista on pyritty löytämään jokin pakottava syy tai peruste, jonka looginen seuraus sota on. Varsinkin nationalismin aikakauden sodissa hallitsijoiden ja valtioiden propagandakoneistot ovat pyrkineet esittämään näitä pakottavia syitä laajoille kansanosille. – – Sotimisesta on täytynyt tehdä riittävän pyhää ja oikeutettua, jotta kansalaiset ovat olleet valmiita kantamaan ne uhraukset ja menetykset, joita sodankäynti on väistämättä edellyttänyt.”

Jaakkojuhani ja Ollimatti Peltonen (toim.)
Lupa tappaa? – Sodankäynnin ja sotien oikeuttamisen pitkä historia
ISBN 978-951-858-078-5
SKS 2019
Sisällysluettelo

Lisätiedot: viestintä- ja markkinointikoordinaattori Marianne Hiirsalmi, marianne.hiirsalmi@finlit.fi, p. 050 501 9510