Muistot sotien jäljistä ovat pysyneet kirkkaina mielessä
"Nyt se sitten on alkanut"! Nämä olivat isävainajani sanat. Näen tällä hetkellä, tätä kirjoittaessani, isäni kasvojen ilmeen ja kuulen hänen tavallisuudesta poikkeavan äänensä, kun hän astui makuuhuoneen ovesta sisään.”
Sota-ajan muistin paikoista saapui SKS:lle monenlaisia muistoja usealta vuosikymmeneltä. Vastauksia tuli kaiken kaikkiaan 136 kappaletta. Monet vastaajat muistelevat lapsuuttaan sota-aikana. Kirjoitusten joukossa on kertomuksia evakkomatkan varrelle osuneista paikoista ja pommisuojaan pakenemisesta, sota-ajan lapsuuden leikeistä sekä ohikulkevien saksalaisjunien tarkkailusta. Vastaukset sisältävät myös vanhemmilta ja tuttavilta kuultuja kertomuksia sota-ajalta.
”Haanmäessä meillä oli oma "pommisuoja". Suuret, pitkäoksaiset kuuset antoivat oivan (näkö)suojan. Hälytyksen tullessa sinne juostiin joka talosta, niin vanhat kuin lapsetkin. Jännitettiin kyyryssä kuusen oksien alla, alkaako lentokoneitten ääntä kuulua! Useimmiten ei alkanut. Mutta silloin tällöin kuultiin ja nähtiinkin koneita ja pelättiin. Eikä pelko ollut aivan aiheetonta. Valtava pommien jylinä pani painamaan niskoja kyyryyn kuusen alla.” Vastaaja 38.
Sodanjälkeisiä vuosikymmeniä käsittelevissä kirjoituksissa vastaajat puolestaan muistelevat tyypillisesti sotaan tai villiin länteen liittyneitä leikkejä sota-ajan kaivannoissa. Vaikka metsän kätköissä lepääviä raunioita ja juoksuhautojen jäänteitä kuvataan usein hylätyiksi, muistojen kautta välittyy kuva rakenteista, joilla on ollut rikas käyttöhistoria esimerkiksi lasten leikkipaikkoina ja suunnistajien maamerkkeinä. Jotkut vastaajat ovat pitäneet paikkoihin liittyviä muistoja niin tärkeinä, että ovat palanneet tutustumaan raunioihin myös omien lastensa kanssa.
Toisaalta koettuihin muistin paikkoihin lukeutuu myös aina näihin päiviin asti käytössä säilyneitä rakennuksia, jotka edelleen muistuttavat ohikulkijoita sota-ajan tapahtumista. Jotkin muistot käsittelevät sota-ajan tapahtumien muistolle pystytettyjä muistomerkkejä sekä näiden merkitystä.
”Tunne rullata konetta samoilla alkuperäisillä betoonilaatoilla, jotka sodan aikana tuhosivat enemmän Messerschmittejä kuin vihollinen, kun laatat kelirikon aikana liikkuivat ja muodostivat kynnyksiä joihin Mersujen kapeat laskutelineet osuivat. Nousta ilmaan samoilta kiitoteiltä mistä Mersut, Fiatit, SB2- pommikoneet ja muut nousivat Helsingin ja Suomenlahden puolustukseen. Kentältä joka on lähes muuttumaton niiltä ajoilta. Tunne on täysin ainutlaatuinen.” Vastaaja 13.
Valtaosa kerätyistä muistoista käsitteli toista maailmansotaa, mutta mainintoja saivat myös ensimmäisen maailmansodan aikaiset linnoitukset ja sisällissodan tapahtumapaikat, samoin vanhemmat linnoitukset esimerkiksi Suomenlinnassa ja Lappeenrannassa. Kuvatuissa kohteissa koettiin monenlaisia tunteita aina surusta ja ahdistuksesta jännitykseen, mielenkiintoon ja lapsuuden iloihin. Sota-ajan muistin paikat ovatkin keruun perusteella moninaisia, ja niihin liittyy laajasti erilaisia kokemuksia ja ajatuksia. Kaikkia vastauksia näyttää kuitenkin yhdistävän vaikuttavuus ja kirkkaina mielessä säilyneet sekä merkityksellisinä pidetyt muistot.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Turun yliopiston väitöskirjatutkija Teemu Väisänen järjestivät Sodan jäljet muistoissa ja maisemassa -keruun 14.3.–31.8.2022. Vastaukset on arkistoitu SKS:n arkistoon ja Tietoarkistoon. Aineistoa tullaan seuraavaksi hyödyntämään sota-ajan rakentamisen kauaskantoisia vaikutuksia ja rakenteiden merkityksiä selvittävässä väitöstutkimuksessa.
Kiitämme kaikkia keruuseen osallistuneita! Vastaajien kesken on arvottu kirjapalkintoja.
Lisätietoja: SKS:n arkisto, puh. 0201 131 240, arkisto@finlit.fi