SKS onnittelee 100-vuotiasta Viroa – SKS õnnitleb 100-aastast Eestit

SKS:n päärakennus, Gary Wornell 2017
24.2.2018 - 08:30
SKS onnittelee 100-vuotiasta Viroa ja toivoo hyvän yhteistyön jatkuvan myös seuraavat sata vuotta.

Suomalaisen Kirjallisuuden Seuralla on läheiset suhteet Viroon, on ollut jo yli sata vuotta. Hyvän yhteistyön kunniaksi liputamme Viron itsenäisyyspäivänä 24.2.2018.

Läheisintä yhteistyö on ollut ja on perinteentutkimuksen alalla. SKS:n arkistossa on huomattavat virolaiset kokoelmat, jotka ovat kopioita virolaisista käsikirjoituksista ja mikrofilmejä Eesti Rahvaluule Arhiivin käsikirjoituksista. Ne sisältävät perinnemuistiinpanoja 1800-luvun alku- ja keskivaiheilta 1930-luvun lopulle saakka. Kopioita on noin 400 000. Jo Kalevalan kokoaja Elias Lönnrot solmi suhteita Viroon, ja hänen viimeinen runonkeruumatkansa suuntautui mm. Tarttoon, missä hän tutki Viron Oppineiden Seuran sanakokoelmia 1844–1845.

Virolaisia kirjeenvaihtajajäseniä on SKS:ssa ollut 1800-luvulta saakka. Mainittakoon vaikkapa seuraavat tutkijat ja taiteilijat Paul Alvre, Paul Ariste, Jaan Kaplinski, Ottilie Kõiva, Jaan Kross, Eduard Laugaste, Lennart Meri, Sirje Olesk, Paula Palmeos, Ingrid Rüütel, Piret Saluri, Ülo Tedre, Veljo Tormis, Ülo Valk ja Richard Viidalepp.

Myös suomalais-virolaista kulttuuriyhteistyötä tekevän Tuglas-seuran syntysanat on lausuttu SKS:n päärakennuksessa Hallituskatu 1:ssä. SKS:n juhlasalissa järjestettiin talkoohengessä myös ensimmäiset Martin markkinat, jotka nyt ovat kasvaneet ehkä suurimmaksi virolaisen kulttuurin ja tuotteiden foorumiksi Suomessa.

Hyvää itsenäisyyspäivää ja lämpimät onnittelut virolaisille!

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura

SKS õnnitleb 100-aastast Eestit

SKS, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura õnnitleb 100-aastast Eestit ja soovib hea koostöö jätkumist veel järgmisedki sada aastat.

Soome Kirjanduse Seltsi, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura on olnud Eestiga lähedased suhted rohkem kui sada aastat. Hea koostöö auks heiskame 24. veebruaril, Eesti Vabariigi aastapäeval lipud.

Kõige tihedam on koostöö olnud ja on ka praegu rahvapärimuse uurimise alal. SKSi arhiivides on märkimisväärsed eesti kogud, mis on koopiad eesti käsikirjadest, ja mikrofilmid Eesti Rahvaluule Arhiivi käsikirjadest. Need sisaldavad rahvapärimuse üleskirjutusi 19. sajandi algusest ja keskpaigast kuni 1930. aastate lõpuni välja. Koopiaid on ligikaudu 400 000. Juba „Kalevala“ koostaja Elias Lönnrot sõlmis suhted Eestiga ja tema viimane rahvaluule kogumise reis viis muuhulgas ka Tartusse, kus ta uuris 1844–1845 Õpetatud Eesti Seltsi sõnakogusid.

Eestist on SKSil olnud kirjavahetajaid juba 19. sajandil. Nimetagem vaid järgmiseidki teadlasi ja kunsti-inimesi: Paul Alvre, Paul Ariste, Jaan Kaplinski, Ottilie Kõiva, Jaan Kross, Eduard Laugaste, Lennart Meri, Sirje Olesk, Paula Palmeos, Ingrid Rüütel, Piret Saluri, Ülo Tedre, Veljo Tormis, Ülo Valk ja Richard Viidalepp.

Ka soome-eesti kultuurikoostööd tegeva Tuglase seltsi sünnisõnad on lausutud SKSi peahoones Hallituskatu 1. SKSi pidusaalis toimus talgute korras ka esimene Mardilaat, mis on  nüüdseks kasvanud ehk suurimaks eesti kultuuri ja toodete foorumiks Soomes.

Head vabariigi aastapäeva ja südamlikud õnnitlused eestlastele!

Soome Kirjanduse Seltsi