SKS:n syksyn 2019 uutuuskirjat kirjoittavat historiaa uudelleen. Uusia tulkintoja saavat niin noitavainot, sotavuodet kuin tontut.

4.4.2019 - 10:15

Syksyn aikana ilmestyvät SKS:n kirjat kirjoittavat historiaa uudelleen: Marko Lambergin Noitaäiti jäljittää noitana poltetun suomalaisen Malin Matsintyttären vaiheet 1600-luvun Tukholmassa. Historiankirjoituksessa miesten varjoon jääneet naiset pääsevät ääneen myös Karolina Kouvolan uutuuskirjassa Sodan kuningattaret. Mistä kertovat viikinkiaikaiset aseistettujen naisten haudat?

Suomen 1900-luvun historiasta on kirjoitettu ja puhuttu paljon, ja kipeitä aiheita on syytä käsitellä edelleen. Yhä uutta selvitystä kaipaavat niin suomalaisten SS-vapaaehtoisten teot kuin Hennalan punavankileirin tapahtumat. Entä kuinka suomalaiset tulivat tsaarin vastaisia terroriryhmiä tukiessaan edistäneeksi Neuvostoliiton syntyä?

Loppuvuoden uutuuskirjat johdattavat myös kansanperinteen syviin vesiin ja avaavat eteemme Pohjolan eläimistä kerrotut myytit ja tonttujen ikivanhan alkuperän. Julkaisemme syksyllä myös suomentajalegenda Kersti Juvan odotetun teoksen suomen kielestä.

SKS:n vuoden 2019 kirjakatalogi on julkaistu ja ennakkotiedot kaikista syksyn kirjoistamme ovat nyt saatavilla.
Selaa sähköistä katalogia
Lataa katalogi pdf-muotoisena
Tutustu kirjoihin verkkosivuillamme
Lisätietoja: marianne.hiirsalmi@finlit.fi

Marko Lamberg: Noitaäiti – Malin Matsintyttären tarina
Kun suomalainen Malin Matsintytär muutti 1630-luvulla Tukholmaan, kukaan ei kiinnittänyt häneen mitään huomiota. Neljä vuosikymmentä myöhemmin koko kaupunki tunsi hänet roviolla poltettuna noitana. Mitä noituutta ja mustaa magiaa hysteerisesti pelkäävässä pääkaupungissa oikein tapahtui? Miksi omat tyttäretkin todistivat äitiään vastaan? Professori Marko Lamberg on jäljittänyt Malinin tarinan oikeuden pöytäkirjojen ja muiden alkuperäislähteiden avulla. Teos ilmestyy elokuussa.

Karolina Kouvola: Sodan kuningattaret – Amatsoneista valkyrioihin
Myyttiset amatsonit ja viikinkien kilpineidot kuuluvat historian kiehtovimpiin tarinoihin, mutta mitä oikeastaan tiedämme eri vuosisatojen naissotureista? Yksittäisistä naisista sodassa tunnetuin lienee Ranskan kansallissankari Jeanne d’Arc, mutta monet muut ovat jääneet historian hämärään. Mitä viikinkiajan haudat kertovat meille? Keitä olivat sodan kuningattaret? Teos ilmestyy elokuussa.

Tuija Wetterstrand: Hennalan helvetti – Kasvatustyötä Hennalan kasarmeissa 1918
Hennalassa kärsi pahimmillaan yli 10 000 punavankia ja vankileiri muistetaan julmista teloituksista ja naismurhista. Vähemmän tunnettua on kuitenkin kasarmin kasvatusosaston toiminta: yritykset kohentaa vankien oloja ja modernit työmenetelmät. Teos ilmestyy syyskuussa.

Erkki Vettenniemi: Suomi terrorin tukikohtana – Kuinka Lenin tovereineen tuhosi Venäjän suomalaisten suosiollisella avustuksella
1900-luvun alku oli Suomessa ja Euroopassa levotonta aikaa. Sata vuotta sitten Suomi oli maailman etsityimpien terroristien piilopaikka – täällä majailivat niin Lenin kuin monet muut tsaarinvastaiset venäläiset. Itsenäisyysmieliset suomalaiset tulivat venäläisiä terroriryhmiä tukiessaan tahattomasti edesauttaneeksi Leninin vallankumousta ja Neuvostoliiton syntyä. Teos ilmestyy syyskuussa.

Lars Westerlund: SS-vapaaehtoiset ja väkivaltaisuudet 1941–1943
SS-Divisioona Wikingiin värväytyi toisen maailmansodan aikana 1408 suomalaista. Toisinaan he olivat mukana siviiliväestöön ja sotavankeihin kohdistuneissa massiivisissa julmuuksissa ja teloituksissa. Professori Lars Westerlund esittelee kiihkottomasti todistusaineistoa sodan järkyttävistä tapahtumista ja suomalaisten osuudesta niihin. Tutkimuksen käyttöön on saatu 76 suomalaisen SS-miehen sodanaikaisia päiväkirjoja. Selvitys herätti laajaa kansainvälistä huomiota ilmestyessään englanniksi helmikuussa 2019. Teos ilmestyy suomeksi lokakuussa.

Heikki Saure: Tonttu – Tarua ja totta
Tontuista tunnetuimpia tänä päivänä ovat punalakkiset joulutontut, mutta pukin pikku apurit ovat ikivanhan tonttuperinteemme kaikista tuoreimpia tulokkaita. Entisaikojen suomalaisten elämässä tontut olivat läsnä koko ajan, niin kotona, saunassa kuin maatilan muissa nurkissa. Hyväntahtoiset pihapiiriä suojelevat olennot olivat esivanhemmillemme kenties kaikista tärkeimpiä pieniä jumalia, mutta loukattuina ne saattoivat äityä pahanilkisiksi ja vaarallisiksikin – ja silloin ei hyvin käynyt. Heikki Sauren teos avaa eteemme maailman, jonka olemme jo lähes unohtaneet. Teos ilmestyy elokuussa.