Sosiaalinen media entistä tärkeämpi korona-aikana – Kymmenet kertoivat mediapäivästään SKS:lle

Lehteä lukeva nainen ja puhelin. Kuva: Jukka Timonen.
4.8.2021 - 08:30
SKS keräsi kertomuksia mediapäivästä 10.3.2021 sekä elämän aikana tärkeäksi muodostuneista medioista.

Mediat ovat osa arkeamme alati digitalisoituvassa maailmassa. Mediat muuttuvat, samoin kuin suhteemme mediaan ja tavat, joilla mediaa – perinteistä tai digitaalista – käytämme. Eri-ikäisten ihmisten mediavalinnoissa ja mediankäytössä on eroja. Ikäihmiset eivät esimerkiksi ole ottaneet sosiaalista mediaa osaksi arkeaan samalla tavalla kuin nuoremmat ikäluokat.

SKS:n Elämäni mediat ja yksi päivä mediaa -muistitietokeruu tuotti kaikkiaan 81 kertomusta vuosina 1930–1992 syntyneiden kirjoittajien suhteista mediaan. Suurin osa kirjoittajista oli yli 65-vuotiaita. He kertoivat kirjoituksissaan mediapäivästään 10.3.2021 sekä mediahistoriastaan. Kirjoituksissa näkyi medioiden kirjo: sanoma- ja aikakauslehdet, kaunokirjallisuus, elokuvat, televisio, pelit – niin perinteisessä kuin digitaalisessakin muodossa. Erityisen merkittävä rooli kirjoittajien elämässä ja kuvatussa mediapäivässä on radiolla, joka on usein taustalla aamusta alkaen: ”Radion avaan melkein heti, kun herään. Se soi taustalla koko päivän ja samalla tulee kuunneltua muutakin kuin musiikkia”.

Internet erilaisine sisältöineen ja palveluineen, kuten verkkolehdet, pankkipalvelut ja nettikirppikset, kuuluu suuren osan arkeen – ei kuitenkaan aivan kaikkien. Sosiaalinen media (esim. Whatsap, Twitter, Facebook, Messenger, Instagram, Zoom, YouTube, Slack, Telegram) näyttäytyi eri-ikäisten kertomuksissa hyvänä tapana ylläpitää sosiaalisia suhteita. Toisaalta osalle sosiaalinen media oli vieras media: ”Sosiaalinen media on jäänyt minulle aika oudoksi. En vieläkään tiedä, että mihin minä sitä tarvitsisin.” Useat kirjoittajat kuitenkin kertoivat, että koronapandemian myötä sosiaalisesta mediasta oli tullut entistä tärkeämpi joko yhteydenpidon tai sisältöjen näkökulmasta: ”YouTube mediasta on tullut minulle todella rakas ja paljon käytetty väline nyt korona-aikana. Katselen ja kuuntelen klassisen musiikin striimatttuja konsertteja, 3-4 konserttia viikossa”.

Kirjoittajat toivat esiin mediasisältöjen ja -laitteiden muuttumisen heidän elinaikanaan. Huolimatta mediamaiseman muutoksista, osa kirjoittajien mediarutiineista oli säilynyt samana läpi vuosikymmenten: ”Televisiosta katselen lähes aina puoliyhdeksän uutiset, se on ehkä pisin katseluperinteeni. Vastaavat uutiset olivat lapsuuteeni perheen iltaohjelmaa jo 60-luvulla, kun ruudussa esiintyivät Kauko Saarentaus ja Paavo Salmensuu.” Myös lehtitilauksia oli saatettu jatkaa läpi vuosikymmenten: ”Tänään tulivat myös Anna ja Me Naiset. Aloin seurata naistenlehtiä 1980-luvun alussa”.

Kertomukset osoittavat, että medioilla on lukuisia merkityksiä kirjoittajien arjessa. Mediat viihdyttävät, välittävät tietoa, toimivat rentoutumiskeinoina tai yksin asuvan seuralaisena ja mahdollistavat yhteydenpidon. Usealla vastaajalla media rytmittää päivää ja on eri muodoissa läsnä päivän jokaisena hetkenä. Mediasisällöt herättävät myös paljon voimakkaitakin tunteita – niin myönteisiä kuin kielteisiä. Alan tutkijat ovatkin kutsuneet mediota tunnemyllyiksi. 

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura järjesti Elämäni mediat ja yksi päivä mediaa -keruun 10.3.–10.4.2021. Vastaukset on arkistoitu SKS:n arkistoon. Vastaajien kesken arvotut kirjapalkinnot on toimitettu voittajille.

Kiitämme lämpimästi kaikkia keruuseen osallistuneita!

Lisätietoja: SKS:n arkisto, puh. 0201 131 240, arkisto@finlit.fi