Suomi-kuva Neuvostoliiton ulkopolitiikassa 1920-luvulla

Suomi Moskovasta nähtynä
30.9.2021 - 08:30
Tuore julkaisu selvittää Suomen roolia Neuvostoliiton ulkopolitiikassa aikana, jolloin molemmat valtiot olivat toipumassa sisällissodasta ja rakensivat uutta valtiojärjestelmää. Tutkimus perustuu aikaisemmin julkaisemattomaan venäläiseen arkistoaineistoon.

Mitä neuvostoulkopolitiikka tavoitteli Suomessa? Millaisten kontaktien kautta Neuvostoliitto sai tietoa Suomen ulkopolitiikasta? Mitä Neuvostoliitto Suomen suhteen pelkäsi? Aappo Kähösen uutuuskirja Suomi Moskovasta nähtynä syventyy vasta itsenäistyneen Suomen ja neuvostovallan välisten suhteiden muutoksiin ja kehitykseen Neuvostoliiton ulkopolitiikan näkökulmasta. Neuvostoliiton tavoitteita Suomessa kartoitetaan laajan, aiemmin julkaisemattoman venäläisen arkistoaineiston pohjalta.

Suomen asemaa tarkastellaan vertaamalla sitä muihin Neuvostoliiton läntisiin rajanaapureihin. Esimerkiksi Puolan, Latvian ja Viron tilanteet olivat neuvostoulkopolitiikan suhteen monin tavoin samankaltaiset kuin Suomen. Teos osoittaa, miten Neuvostoliitto näki Suomen osana laajempaa kokonaisuutta, yhtenä reunavaltionaan eli rajanaapurinaan. Se kuvaa, miten ensimmäisen maailmansodan jälkeinen kansainvälinen tilanne ja sisällissotien vaikutukset määrittivät vahvasti Suomen ja Neuvostoliiton välisiä suhteita.

Suomi Moskovasta nähtynä tarjoaa uutta tietoa Suomen ja Venäjän välisten suhteiden historiasta, etenkin ulko- ja sisäpolitiikan vuorovaikutuksen näkökulmasta. Neuvostoliiton ulkopolitiikan näkökulman huomioivaa aiempaa tutkimusta Suomen ja Neuvostoliiton välisistä suhteista ei suomeksi juurikaan löydy.

Kirjoittaja Aappo Kähönen on poliittisen historian dosentti Helsingin yliopistossa ja työskentelee tutkijana Kansallisarkistossa. Hän on toiminut myös vierailevana Suomen tutkimuksen professorina Kanadassa Lakeheadin yliopistossa. Tutkimuksissaan Kähönen on paneutunut suomalais-venäläisiin suhteisiin ulkopolitiikan ja valtionrakentamisen näkökulmista 1800-luvun puolivälistä nykypäivään.

Teos on luettavissa avoimesti oa.finlit.fi -sivustolla osoitteessa https://doi.org/10.21435/ht.285.

Lisätiedot:
SKS:n tiedekustantamo, tiedekirjat@finlit.fi