Uno Harvan merkkiteos Suomalaisten muinaisusko julkaistaan vihdoin uudelleen

28.3.2018 - 18:45
Uno Harvan elämäntyön yksiin kansiin kokoava Suomalaisten muinaisusko julkaistiin ensi kertaa vuonna 1948. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura julkaisee pitkään loppuunmyydyn suomalaisen mytologiantutkimuksen merkkiteoksen nyt uudelleen.

Suomalaisilla on muiden kulttuurien tapaan omat vanhat jumalansa ja myyttinen menneisyytensä. 
Suomalaisten muinaisusko johdattaa lukijan kansanuskomme ikivanhoille juurille. Teos selvittää,
miten jumalat ja uskonto sulautuivat menneiden aikojen ihmisten arkeen ja juhlaan ja taustoittaa
ikivanhoja uskomuksiamme.

”Melko yleinen on kansamme keskuudessa lisäksi ollut käsitys,
että rakennuksen haltijaksi tulee siinä ensiksi kuollut henkilö,
olipa hän sitten kuka hyvänsä. Niinpä Mouhijärvellä on
sanottu, että ’kuhunkin asumukseen tulee haltija siitä, joka
ensin kuolee, vaikka se olisi pieni lapsi’. Juvalla on selitetty,
että talon ensimmäisen vainajan, miehen tai naisen ’henki’
jää taloon asumaan. Tämän ’kothuamun’ on nähty liikkuvan
iltahämärissä ’aina valkeassa puvussa’. Sellaisena se ilmeisesti
kuuluu samaan ryhmään kuin ne valkopukuiset vainajat,
jotka talojensa entisinä isäntinä tai emäntinä eivät kuoltuaankaan
voi kotiansa unohtaa
.”

”Tämän vertailuaineiston valossa suomalaisten vanha
kasvillisuudenhaltija Sämpsä Pellervoinen on helpommin
ymmärrettävissä. Varmaankin juuri kevään kasvuvoiman
edustajana ja sen vuosittaisena henkiinherättäjänä siitä
on tullut myös suuri siementen sirottaja ja sen ympärille 
on kutoutunut kiintoisa kansainvälisten tarujen verkko,
jonka eräitä säikeitä voidaan seurata vuosituhansien
taakse. Tällaisista aineksista syntynyt Sämpsän virsi
on täällä Pohjan perillä ollut omiansa ylläpitämään
elämänuskoa taistelussa talven valtoja vastaan, ja
sellaisena toivon virtenä sitä todennäköisesti on laulettu
muinaissuomalaisten vanhoissa kevätjuhlissa,
joiden muisto on jo kauan sitten häipynyt menneisyyden
hämärään.” 

Uno Harva (1882–1949) oli suomalaisen uskontotieteen uranuurtaja. Hän teki useita tutkimusmatkoja
suomensukuisten kansojen pariin Siperiaan ja Itä-Venäjälle ja julkaisi lukuisia kansainvälisiksi
klassikoiksi nousseita alkuperäiskansojen uskomuksellista elämää käsitteleviä tutkimuksia.
Harvalla on ollut suuri merkitys suomalaisen uskontotieteen ja folkloristiikan kehityksessä. 
Suomalaisten muinaisusko kokoaa Harvan elämäntyön yksiin kansiin.

Turun yliopiston uskontotieteen emeritusprofessori Veikko Anttonen on kirjoittanut
teokseen uudet jälkisanat.

”Harva tutki esimodernin ihmisen uskoa ja kansanomaista
maailmankuvaa, jolle tuo usko luo pohjan. Harvalle teorioita
arvokkaampi oli se elävän kansantietouden rikkaus, josta,
niin kuin hän kirjoitti, 'maamme jokaisen paikkakunnan asukkaat
voivat löytää jotakin, joka on heille omakohtaista ja tuttua ja joka
on omiaan johtamaan muuallekin muuttaneiden ajatukset
lapsuuden kotiin ja kadonneeseen aikaan.'” 
 Veikko Anttonen

Uno Harva
Suomalaisten muinaisusko
ISBN 978-952-222-934-2
2. laitos 2018, SKS (ensipainos 1948, WSOY)
Sisällysluettelo