Uutuuskirja Keisarit ja kurtisaanit paljastaa, että perhe oli yhteiskunnan tärkein yhteisö jo antiikin Roomassa
Antiikin roomalaisen yhteiskunnan keskeisin yhteisö oli perhe. Perheellä ja perhesuhteilla oli valtava sosiaalinen ja ideologinen merkitys: keisarit korostivat perheensä asemaa turvatakseen valtansa jatkuvuuden, avioliitot perustuivat pariskunnan vanhempien välisiin sopimuksiin ja perheet rakentuivat isänvallan ympärille.
”[E]rilaiset perhesuhteet ja seksuaalisuus vaikuttivat paitsi yksilön elämään myös yhteiskunnalliseen ajatteluun ja toimintaan. Tässä kontekstissa vallankäyttö – niin yksilön kuin koko yhteisön tasolla – kytkeytyi niihin olennaisena osana. Ilmeisin muoto vallan ja perhesuhteiden symbioosista oli keisarillinen perhe ja siitä luodut kertomukset, mutta vallankäytön muodot tulevat esiin myös muilla tasoilla. Samalla havaitsemme perheen ja yhteiskunnan olleen kaksisuuntaisessa vuorovaikutuksessa: perheiden sisäiset suhteet (etenkin kasvatukseen liittyvät) valmistivat perheyhteisön jäseniä osaksi yhteiskuntaa, mutta toisaalta perhesuhteiden yhteiskunnallinen merkitys – niin ideologiana kuin käytäntönä – vaikutti valtakunnan asukkaiden henkilökohtaiseen elämään ja maailmankuvaan.” Jussi Rantala
Keisarit ja kurtisaanit – Perhe, valta ja seksi antiikin Roomassa käsittelee perheen, vallankäytön ja seksuaalisuuden keskinäisiä suhteita antiikin Roomassa. Teoksen asiantuntija-artikkelit käsittelevät perhettä antiikin roomalaisessa yhteiskunnassa eri näkökulmista: tarkastelun kohteena ovat niin hallitsijoiden ja valta-eliitin perhesuhteet kuin tavallisten roomalaisten perhe-elämä. Oman käsittelynsä saavat myös lasten kokemukset: Rooman valtakunnassa perheyhteisöön kuului ydinperheen lisäksi palvelijoita ja orjia, jotka osaltaan vaikuttivat lasten kasvatukseen.
Rooman valtakunnassa valta kytkeytyi myös eroottisiin suhteisiin. Perheen hyvällä maineella oli keskeinen rooli Rooman yläluokkaisten sukujen valtataisteluissa ja poliittisessa elämässä. Siitä huolimatta prostituutio oli olennainen osa antiikin seksuaalikulttuuria eivätkä opettajan ja oppilaan väliset suhteet olleet tavattomia.
”Miespuolisille perheenjäsenille oli kuitenkin mahdollista solmia seksuaalisia suhteita myös varsinaisen perheyhteisönsä ulkopuolelle, jolloin prostituutiosta tuli olennainen osa antiikin seksuaalikulttuuria. Samalla prostituoidut olivat – saamastaan halveksunnasta huolimatta – ryhmä, joka täytti yhden yhteisön kannalta merkittävän tehtävän ja on siten esimerkki yhteisön vaikutuksesta yksityiseen perhe-elämään. [--] Etenkin yhteiskunnan ylimmällä tasolla nais- ja joskus miespuolisetkin viihdyttäjät vaikuttivat osaltaan eliitin nuorukaisten kasvamiseen kohti varsinaista tehtäväänsä, avioliittoa ja sukunsa jatkamista. Kurtisaanien kannalta tämä puolestaan tarjosi mahdollisuuksia oman sosiaalisen aseman parantamiseen ja vaikutusvallan kasvattamiseen.” Jussi Rantala
”[Kurtisaaneja] pidettiin yllä, ja heiltä odotettiin myös muuta viihdykettä kuin vain seksuaalisia palveluksia. Kurtisaanien koulutus tulevaan ammattiinsa saatettiin aloittaa jo varhaisessa lapsuudessa, ja jos he olivat orjia, heidän myyntiarvonsa oli korkea heti teini-iästä lähtien. Eräät kurtisaanit myös opastivat omia tyttäriään tälle alalle. Joillakin heistä saattoi olla myös huomattavasti enemmän näkyvyyttä ja vaikutusvaltaa kuin tavallisilla merkittävien miesten aviovaimoilla tai tyttärillä.” Katariina Mustakallio
Keisarit ja kurtisaanit – Perhe, valta ja seksi antiikin Roomassa auttaa ymmärtämään monia tärkeitä mutta meidän näkökulmastamme outoja antiikin kulttuurin ilmiöitä. Vaikka roomalainen perhekäsitys poikkeaa monessa suhteessa hyvin paljon omastamme, on moni asia kuitenkin pysynyt yllättävän muuttumattomana. Vuosituhansia myöhemmin perhe on yhä tärkein ympäristö, jossa opimme sosiaalisia taitoja ja tietoja.
FT Jussi Rantala on Tampereen yliopistossa vuonna 2013 väitellyt antiikintutkija. Rantalan erityisen kiinnostuksen kohteina ovat antiikin historiankirjoitus, rituaali, identiteetti ja kulttuuripessimismi.
Jussi Rantala (toim.)
Keisarit ja kurtisaanit – Perhe, valta ja seksi antiikin Roomassa
ISBN 978-952-222-907-6
SKS 2018