Uutuuskirja: Laatokan suojelu on kansainvälinen kysymys

Maria Lähteenmäki (toim.): Laatokka — Suurjärven kiehtova rantahistoria. SKS 2021.
12.5.2021 - 09:30
Laatokka – suurjärven kiehtova rantahistoria on ensimmäinen historiaesitys Euroopan suurimmasta järvestä Laatokasta, sen muuttuvista rannoista ja yhteisöistä sekä merkittävä avaus uuteen nousussa olevaan rantahistorian tutkimussuuntaan.

Marian Lähteenmäen toimittama uutuusteos lähestyy Laatokan tarinaa tuoreella ympäristömuutokset ja yhteiskunnalliset käänteet huomioon ottavalla tavalla ja uuden rantahistorian metodeilla. Kirja avaa näkymiä Laatokan pohjoispuolen ranta-alueiden ja laajan valuma-alueen teollistumiseen, sota-aikojen tuhoihin, muistin paikkoihin sekä saaristoelämän muutoksiin. Teos valottaa myös eteläisen Laatokan rantojen teollistumista sekä suurjärven veden satelliittikuvausta ja puhdistumista 1960-luvun aallonpohjasta Sortavalan saaristoaluetta käsittävän Ladoga Skerries -kansallispuiston perustamiseen 2017. Kirja osoittaa, että aikaisemmin pahasti saastunut Laatokka on puhdistuva järvi.

Laatokalla on ollut suomalaisille vuosina 1812–1944 tärkeä taloudellinen, kulttuurihistoriallinen ja geopoliittinen merkityksensä, olivathan järven pohjoiset ranta-alueet tuolloin Suomen hallinnassa. Itsenäistymisen jälkeisinä vuosina Laatokan geopoliittinen merkitys korostui. Vaikka Suomi menetti lähikosketuksen Laatokan rantoihin toisen maailmansodan päätteeksi, järveä ei ole unohdettu: Se on kiinteä osa Suomen historiaa, mutta myös osa eurooppalaisuuden ja maailman suurjärvien tarinaa.

Suomessa Laatokkaa on muisteltu hellin ja kunnioittavin äänenpainoin. Sitä on kuvattu lempeäksi ja kauniiksi, mutta suuttuessaan hirmuiseksi naiseksi. Sen pohjoisrantojen syvissä vesissä ja kallioisilla rannoilla on kerrottu eläneen merenneitoja, näkkejä ja muita henkiolentoja. Sen on kehuttu ravinneen sekä ruumista että sielua. Ranta-asukkaat pitivät järveään erityisenä, olihan sen vesi järven makeaa, mutta ulkoinen olemus kuin merellä.

Laatokka – suurjärven kiehtova rantahistoria kyseenalaistaa Laatokan kansallisen luonteen. Kirjassa osoitetaan, kuinka Laatokan vaikutusalue on ylirajainen: Sen laaja valuma-alue ulottuu Saimaan länsirannoilta Äänisen itärannoille, pohjoisen Savon ja Suomen Karjalan rajamailta syvälle eteläiselle Venäjälle, Syväriltä Itämerelle. Näin ollen myöskään Laatokan suojelu ei ole kansallinen vaan kansainvälinen kysymys. Laatokka on yhteistä eurooppalaista kulttuuri- ja luonnonperintöä.

Kirjan toimittaja Maria Lähteenmäki on palkittu historian professori Itä-Suomen yliopistossa. Teoksen kirjoittajat ovat kokeneita monitieteisiä tutkijoita, joilla on yhteyksiä Karjalaan tai karjalaisuuteen joko sukusiteiden tai tutkimuksen kautta.

Teos on luettavissa myös avoimesti oa.finlit.fi-sivustolla osoitteessa https://doi.org/10.21435/skst.1469.

Lisätiedot:
SKS:n tiedekustantamo, tiedekirjat@finlit.fi