Itärakentajat

Itärakentajat
Muistitietokeruu 1.11.2017–31.3.2018

Suomalaiset rakentajat olivat vuosina 1965–1989 myös Neuvostoliiton rakentajia. Tähän aikakauteen sijoittuivat Saimaan kanavan, Svetogorskin ja Kostamuksen suurhankkeet sekä pienempinä Sovjetskin ja Kamenskin paperitehtaiden uudistaminen, Silmäklinikat ja Norilskin meijeri. Tältä ajalta on kertynyt valtava määrä tarinoita, joita on kerrottu tuttaville ja kavereille. Nyt alkaa olla viimeinen hetki koota ne kaiken kansan luettavaksi. 

Keräämme itärajan takana työskennelleiden rakentajien muistoja ja tarinoita. Rakentajiksi laskemme kaikki mukana olleet, alkaen hankkeiden suunnittelijoista aina viimeisten vuosikorjausten tekijöihin saakka. Kertoja on voinut työskennellä työmaalla pitkään, mutta yhtä hyvin hän on voinut vain käydä kohteissa ja havaita asioita, joita jatkuvasti paikalla olleet eivät huomanneet.

Olitko mukana rakennushankkeissa Neuvostoliitossa? Kerro kokemuksistasi! Kirjoittamisen apuna voit käyttää seuraavia kysymyksiä:

  • Kerro, missä hankkeissa olet ollut mukana. Mitä rakennettiin, milloin ja minne? Miten hanke onnistui ja mitä hankkeesta seurasi?
  • Kuka rahoitti? Montako henkilöä hankkeet työllistivät? Missä hankkeet suunniteltiin? Mitä alihankkijoita käytettiin? Mistä ja miten rakennusmateriaalit hankittiin?
  • Millainen merkitys politiikalla ja poliitikoilla oli hankkeiden syntyyn ja vaiheisiin?
  • Millä tavalla rakennushankkeita tai niihin liittyneitä ilmiöitä käsiteltiin mediassa rajan molemmin puolin?
  • Miten viranomaiset valvoivat suomalaisten toimintaa itärajan takana?
  • Miten maiden työkulttuurit erosivat toisistaan? Miten erot ilmenivät?
  • Erosiko suhtautuminen työturvallisuuteen maiden välillä? Entä ympäristönsuojeluun? Tapahtuiko onnettomuuksia?
  • Millaisia asuntoja itärajan taakse rakennettiin?
  • Asuivatko suomalaiset rajan takana vai kuljettiinko töihin Suomen puolelta?
  • Millainen yhteisö suomalaisista itärajan takana muodostui? Millaista elämä oli suomalaisten kesken?
  • Millaisia yhteyksiä suomalaisten ja paikallisten asukkaiden välillä syntyi? Millaisia kohtaamisia suomalaisilla oli sukukansojen kanssa? Syntyikö ystävyyssuhteita tai romansseja?
  • Kävivätkö ihmiset kauppaa keskenään? Mitä tuotteita, esineitä tai kirjallisuutta salakuljetettiin? Ketkä salakuljettivat, millä tavalla ja kenelle?
  • Millä tavalla vapaa-aikaa vietettiin?

Tiedotamme keruun tuloksista keväällä 2018. Arvomme kaikkien vastaajien kesken kirjapalkintoja.

Lisätietoja:
Jukka Timonen, SKS:n arkiston Joensuun toimipiste, 040 730 1739, jukka.timonen@finlit.fi
Raimo Hovi, entinen Rakennusteollisuuden aluepäällikkö, 050 380 7768, raimo.hovi@pp.inet.fi
Kari Lapatto, entinen Rakennusliiton aluepäällikkö, 044 2446004, kari.lapatto@outlook.com

Vastausohjeet

Kirjoita omalla kielelläsi ja tyylilläsi. Tekstien pituutta ei ole rajoitettu. Kirjoita vastaukseesi suostumuksesi siihen, että lähettämäsi aineisto arkistoidaan nimellä tai nimimerkillä SKS:n arkistoon.

Otamme vastaan myös valokuvia. Lähettämällä kuvat verkkolomakkeella annat suostumuksesi kuvien arkistointiin SKS:n arkistoon sekä niiden tutkimiseen, julkaisemiseen ja esittämiseen arkiston voimassa olevia sääntöjä noudattaen. Muista kuvaluovutuksista pyydämme ottamaan yhteyttä osoitteeseen arkistokuvat@finlit.fi.

Tutustu SKS:n arkiston keruuohjeisiin.

Lähetä kirjoituksesi 31.3.2018 mennessä

  • alla olevalla lomakkeella tai
  • postitse osoitteeseen Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Arkisto/Joensuun toimipiste, PL 111, 80101 Joensuu (merkitse kuoreen tunnus ”Itärakentajat”) tai
  • sähköpostin liitetiedostona osoitteeseen keruu@finlit.fi, merkitse aihekenttään tunnus ”Itärakentajat”.
Jos kirjoituksesi ylittää 5 000 merkkiä, liitä teksti tiedostona.