Kuvakokoelma

• Kuvakokoelmaluettelosta saat perustiedot kuvakokoelmien sisällöstä
• SKS:n biografiakeskuksen ylläpitämässä henkilökuvatietokanta-palvelussa voit hakea ja tilata kuvia henkilöiden mukaan

Kirjallisuuden ja kulttuurihistorian kuvakokoelmat koostuvat SKS:n arkistoon luovutetuista suomalaisten kirjailijoiden ja kulttuurivaikuttajien, kirjallisten seurojen, tapahtumien ja yhdistysten kuvakokoelmista sekä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran historiaan liittyvistä kuvista. Kirjallisten seurojen kuva-aineistot kertovat julkisesta kulttuurielämästä. Kirjallisiin ryhmittymiin, kuten Tulenkantajiin ja Kiilaan, liittyviä kuvia on useiden henkilöiden arkistoissa.

Valokuvakokoelmat ovat syntyneet arkistonmuodostajien elämän ja toiminnan tuloksena. Jokainen kokoelma on ainutlaatuinen ja välittää tietoa henkilön elämästä, kiinnostuksen kohteista, työ- ja yhdistystoiminnasta, elämänpiiristä ja sosiaalisista suhteista. 

Valokuvausta harrastaneista kirjailijoista laajat kuvakokoelmat on mm. Teuvo Pakkalan, Helvi Hämäläisen, Ilmari Kiannon, Yrjö Kokon, Otto Mannisen ja Aaro Hellaakosken arkistoissa.

Kirjallisuuden ja kulttuurihistorian kuvakokoelman muodostuminen

Valokuvia on vastaanotettu koko arkiston olemassaolon ajan muun aineiston mukana. Valokuvien säilyvyyden ja käytettävyyden varmistamiseksi valokuvat on alettu erottaa muusta arkistoaineistosta ja säilyttää omina kokoelminaan 2000-luvulta lähtien.

Vanhimmat valokuvat ovat 1800-luvun puolivälistä ja uusia otetaan koko ajan. Valokuvauksen tekninen ja muu kehitys näkyy kuvakokoelmissa. Kirjallisuuden ja kulttuurihistorian kuvakokoelmasta suurin osa on teknisesti omalle aikakaudelleen tyypillisinä vedoksina.

Valokuvien säilytys ja järjestys

Kirjallisuuden ja kulttuurihistorian kuvakokoelmia on järjestetty ja arkistoitu eri aikoina eri tavoilla. Vanhimmassa järjestyksessä kuvat ovat kuvissa esiintyvien henkilöiden mukaan aakkosjärjestyksessä. Sittemmin on siirrytty arkistoimaan kuvat arkistonmuodostajittain provenienssiltaan eheinä kokonaisuuksina.

Kunkin arkiston kuvakokoelmaa säilytetään omana kokonaisuutenaan. Kuvakokoelmien vedoksia säilytetään koteloissa. Kussakin kotelossa on vain yhden arkiston valokuvia, mutta yhteen kuvakokoelmaan voi kuulua useampia koteloita.

Valokuvilla on yksilölliset tunnisteet. Tunnisteessa on aina alkuliite KIAK, kokoelman tunnus ja yksikön luku esim. KIAK2014:8:1. Tunnisteen pohjalta muodostetaan myös digitaalisen jäljenteen tiedostonimi.

Kartunta

Kuvakokoelmat karttuvat aineistoluovutusten myötä, sillä tyypillisesti kuvia luovutetaan muun arkiston osana. SKS dokumentoi omaa toimintaansa valokuvaamalla. SKS:n toimintaan liittyvät valokuvat muodostavat oman laajan ja karttuvan kokoelmansa. SKS:n arkisto dokumentoi myös muita kirjallisia tapahtumia, mm. Lahden kansainvälisen kirjailijakokouksen.

Valokuvien vuosittainen kartunta on keskimäärin viitisentuhatta kuvaa vuodessa.

Kuvatiedot tietokannasta

Kirjallisuuden ja kulttuurihistorian aineistojen yleisluettelosta voi tarkistaa mihin arkistoihin sisältyy valokuvia.

Tiedot arkistonmuodostajien kuvakokoelmista luetteloidaan AHAA-tietokantaan, josta kuvatietoja voi hakea mm. kuvaajan, aiheen, paikan tai ajan mukaan. SKS:n arkiston henkilökunta tekee pyydettäessä hakuja tietokantaan.

Kirjailijoiden muotokuvia on saatavilla SKS:n biografiakeskuksen ylläpitämästä Henkilökuvatietokannasta, josta kuvia voi hakea ja tilata.

Exlibris-kokoelma

Exlibris-kokoelma sisältää pääosin eri arkistoihin kuuluvia exlibriksiä. Kokoelmassa on noin 200 eri henkilön exlibriksiä, muutamilta useampia versioita.

Graafikko Helmiriitta Honkasen suunnittelemat ja keräämät exlibrikset ovat suurin yksittäinen kokoelma. Siihen kuuluu kotimaisia ja ulkomaisia exlibriksiä, kaikkiaan 16 koteloa
(1,4 hyllymetriä).

Muita exlibris-taitelijoita ovat mm. Erkki ja Markku Tanttu, Raimo Puustinen, Viive Tolli, Einar Palmunen ja Markus Visanti. Kaikkia taiteilijoita ei ole tunnistettu.