Äänitteet ja videot
Tallenteiden sisältö
Alkuvaiheessa tallenteet sisälsivät paljolti kiinteämuotoisia perinnelajeja kuten satuja, tarinoita, runolaulua ja muuta kansanmusiikkia. 1960-luvun lopulta saakka on yhä enemmän tallennettu myös muistitietoa, jota nykyisin valtaosa äänitteistä edustaa. Suuri osa äänityksistä on tehty arkiston kenttämatkoilla Suomessa ja lähialueilla. Arkistolla on ollut eri aikoina useita ns. pitäjäprojekteja, joissa on kattavasti tallennettu tavallisesti yhden kunnan perinne- ja muistitietoutta. Näitä ovat mm. Kauhajoen, Sysmän, Liperin, Pieksämäen Ranuan ja Huittisten kenttäkeruut. 1990-luvulla alueelliset kenttätyöt painottuivat Suomen itäisille lähialueille Inkeriin, Aunukseen ja Vienaan.
Perinteen ja nykykulttuurin kokoelmat sisältävät myös yli 300 tuntia romaniperinnettä, eri keruukilpailuiden yhteydessä tallennettua aineistoa sekä runsaasti lastenperinnettä kuten koululaisten vitsejä ja leikkejä. Kuvanauhoituksia on kokoelmissa vuodesta 1976. Aluksi videoille tallennettiin etenkin haastatteluja ja perinne-esityksiä. Nykyään videota käytetään kenttätutkimuksissa myös perinneympäristön kuvaukseen. Kenttätutkimuksiin on kuulunut oleellisesti myös valokuvaaminen.
Äänityslaitteet ja haastattelijat
Arkiston vanhimpia äänitteitä ovat fonogrammi- ja parlogrammilieriöt. Niitä käytettiin vuodesta 1905 aina 1950-luvulle asti. Fonogrammiäänityksiä ovat tehneet SKS:n stipendiaatit, esimerkiksi Armas Launis, sekä kansanmusiikin- ja kielentutkijat kuten A.O. Väisänen. Levytystä alettiin käyttää perinteentallennukseen kansanrunousarkistossa 1937 ja nauhuri otettiin käyttöön 1950-luvun alussa.
Äänityksiä ja videointeja ovat tehneet arkiston tutkijat, stipendiaatit sekä kansanperinteen opiskelijat ja tutkijat. Lisäksi yksityiset ihmiset ja laitokset ovat luovuttaneet arkistoon omia äänitteitään. Arkiston kokoelmat karttuvat yhä muutamalla sadalla tunnilla vuosittain.
Tiedonhaku ja aineiston käyttäminen
Aineistojen sisältöjä hallitaan erilaisten luetteloiden, kortistojen ja tietokantojen avulla. Tärkeimpiä haettavia tietoja ovat henkilöt, aika, paikka ja aihe. Suuresta osasta äänitteitä on olemassa tarkat sisällysluettelot. Osa äänitteistä on myös litteroitu. Lisäksi tutkijasalissa on käytettävissäsi useita manuaalisia luetteloita ja kortistoja.
Äänitteitä voi kuunnella vain digitaalisina arkiston tutkijasalissa. Osa äänitteistä on yhä ääninauhoilla. Äänitteitä digitoidaan tarpeen mukaan ja toimitusaika voi vaihdella.
