Käyttöohjeet

1) Paikkakuntahakemistossa ensimmäisenä rivillä oleva numero viittaa Suomen kansankulttuurin peruskarttaan, johon on merkitty pitäjät vuonna 1910 (Studia Fennica 15, 1970).

2) Pitäjänumeroa seuraava kirjaintunnus osoittaa historiallisen maakunnan, jonka alueella paikkakunta sijaitsee. Mainittakoon, ettei maakunnallinen jaottelu noudata murre- ja perinnealuerajoja.

3) Pitäjän nimen jäljessä oleva numero osoittaa emäpitäjän, josta pitäjä on erotettu (Suomessa vuoden 1910 jälkeen) tai maalaiskunnan, jonka alueella kaupunki (kauppala) kartalla sijaitsee.

4) Paikkakunta, jonka edessä tai jäljessä ei ole numeroa, sijaitsee peruskartan ulkopuolella (ellei nimi ole synonyymi).

5) Aakkosellisessa hakemistossa paikkakuntien nimien alapuolella olevat vuosiluvut ilmaisevat joko kuntien lakkauttamisvuodet (lv) tai nimien vaihtumisvuodet (un). Nuolenpään jälkeen oikealta löytyvät uusien kuntien tai liitoskuntien nimet.

6) Suomen kaksikielisten pitäjien ruotsinkieliset nimet on merkitty luetteloon tähdellä. Näitä nimiä käytetään suomenruotsalaisten keskuudessa sekä yleensä myös Skandinaviassa.

7) Ruotsissa ja Norjassa on virallisen pitäjännimen lisäksi luetteloon merkitty myös suomalainen nimi, jota on käytetty suomenkielisessä kirjallisuudessa. Nämä suomalaiset nimet on luetteloon merkitty kursiivilla.

8) Pitäjien nimien jäljessä olevilla läänilyhenteillä erotetaan samannimiset pitäjät toisistaan (esim. Uusikirkko Tl. ja Uusikirkko Vpl).

9) Hakemisto ei sisällä Tverin ja Vermlantin aluetunnuksin merkittyjä paikkakuntia. Vastaavasti vepsäläisalueiden paikkakunnat puuttuvat luettelosta lähes kokonaisuudessaan. Siirtolais- ja karjalaisalueilta on julkaistu erilliset kyläluettelot edellä mainitussa Studia Fennicassa.