Kylmän sodan muistot ja kokemukset

Kuva: E. Salmela, Helsingin kaupunginmuseo
Kuva: E. Salmela, Helsingin kaupunginmuseo
Muistitietokeruu 15.8.2020–15.1.2021

Kylmän sodan aika (n. 1946–1991) on paljon tutkittu ajanjakso. Sen katsotaan alkaneen viimeistään vuonna 1946, kun Winston Churchill julisti, että rautaesirippu oli jakanut Euroopan kahtia. Mutta mitä Euroopan jakautuminen ja kylmä sota merkitsivät tavallisille suomalaisille? Miten ne vaikuttivat arkielämään ja tulevaisuudenodotuksiin?

Keräämme sekä omakohtaisia että muilta kuultuja muistoja kylmästä sodasta. Kirjoita kokemuksistasi!

Voit käyttää apuna seuraavia kysymyksiä:

  • Millaisia uhkakuvia kylmään sotaan liittyi – esim. ydinsodan tai Neuvostoliiton hyökkäyksen pelko? Millaisia muistoja sinulla on kylmän sodan kriiseistä?
  • Kerro muistoistasi ajan suomalaisesta ulkopolitiikasta, poliitikoista ja poliittisista tapahtumista, kuten Helsingin ETYK-kokouksesta.
  • Millaisia kokemuksia ja mielikuvia sinulla on suomettumisesta, tiedotusvälineistä ja propagandasta tuolta ajalta?
  • Kerro Neuvostoliittoon, Yhdysvaltoihin sekä muihin maihin ja maiden johtajiin liittyvistä mielikuvistasi ja muistoistasi.
  • Millaisia muistoja sinulla on Aasiasta, Lähi-idästä, Afrikasta tai Latinalaisesta Amerikasta? Miten sinä tai tuttavapiirisi suhtautui vasemmistolaisiin liikkeisiin ja niiden johtajiin, esim. Castroon tai Maoon?
  • Kuvaile, millaisia koulunkäyntiin, kulttuuriin, urheiluun, tieteeseen ja taiteeseen liittyviä kylmän sodan muistoja sinulla on.
  • Mitä ”rautaesirippu” sinulle merkitsi?  Oliko sinulla ystäviä tai tuttavia ”rautaesiripun” eri puolilta? Vierailitko sosialistisissa maissa?
  • Mitä tunteita ja ajatuksia kylmän sodan päättyminen ja esim. Berliinin muurin murtuminen tai Baltian maiden itsenäistyminen sinussa herättivät? Mikä on mielestäsi kylmän sodan jättämä perintö Suomelle tai maailmalle?

Keruun järjestävät SKS, SLS ja apulaisprofessori Antero Holmila Jyväskylän yliopiston Historian ja etnologian laitokselta. Suomenkieliset kirjoitukset arkistoidaan SKS:n ja ruotsinkieliset SLS:n arkistoon. Tiedotamme keruun tuloksista keväällä 2021. Arvomme kirjapalkintoja kaikkien vastaajien kesken.

Lisätietoja:
SKS:n arkisto, puh. 0201 131 240, keruu@finlit.fi.

Vastausohjeet

Kirjoita omalla kielelläsi ja tyylilläsi. Tekstien pituutta ei ole rajoitettu. Otamme vastaan myös valokuvia, äänitteitä, videoita, aikaisemmin tehtyjä muistelutekstejä ja haastatteluita. Lähetä vain sellaista aineistoa, jonka lähettämiseen sinulla on oikeus ja/tai lupa. Kysymme sinulta luvan aineiston arkistointiin SKS:n arkistoon sekä aineiston käyttöön arkiston sääntöjen mukaisesti.

Tutustu SKS:n arkiston luovutusohjeisiin ja käyttösääntöön.

Lähetä kirjoituksesi 15.1.2021 mennessä

  • alla olevalla lomakkeella
  • sähköpostin liitetiedostona osoitteeseen keruu@finlit.fi
    • merkitse aihekenttään tunnus ”Kylmän sodan muistot"
    • liitä mukaan lupa lähettämäsi aineiston arkistoimiseen SKS:n arkistoon nimellä tai nimimerkillä sekä yhteys- ja taustatiedot – voit käyttää liitteenä olevaa lomaketta.
  • postitse osoitteeseen Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, arkisto, PL 259, 00171 Helsinki
    • merkitse kuoreen tunnus ”Kylmän sodan muistot”
    • liitä mukaan lupa lähettämäsi aineiston arkistoimiseen SKS:n arkistoon nimellä tai nimimerkillä sekä yhteys- ja taustatiedot – voit käyttää liitteenä olevaa lomaketta.
Jos kirjoituksesi ylittää 5 000 merkkiä, liitä teksti tiedostona.
TAUSTATIEDOT
Taustatietosi ovat tärkeitä aineistojen käytölle. Tällä lomakkeella antamasi taustatiedot yhdistetään vastaukseesi.
VASTAUSTEN ARKISTOINTI JA KÄYTTÖ
SKS:n tarkoitus on säilyttää ja saattaa aineisto yleisön käytettäväksi tehtäviensä mukaisesti. SKS:n tehtävänä on edistää, tutkia ja tehdä tunnetuksi suomalaista kulttuuria. SKS käsittelee keruuaineistoon liittyviä henkilötietoja EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (2016/679) ja tietosuojalain (1050/2018) mukaisesti yleisen edun mukaisia arkistointitarkoituksia varten. Keruuaineisto, sen luettelointitiedot ja niihin liittyvät henkilötiedot säilytetään arkistointitarkoituksessa pysyvästi ja voidaan asettaa vapaasti käytettäväksi lainsäädännön sallimassa laajuudessa ja SKS:n arkiston kulloinkin voimassaolevan käyttösäännön mukaisesti. Käsiteltäessä henkilötietoja yleisen edun mukaisia arkistointitarkoituksia varten tietosuoja-asetuksen mukaiset rekisteröidyn oikeudet eivät pääsääntöisesti sovellu.

Lisätietoja henkilötietojen käsittelystä sivuiltamme.
Lisätietoja aineistojen käytöstä.

Mikäli sinulla on kysyttää henkilötietojen käsittelystä ja aineistojen käytöstä, voit olla myös yhteydessä SKS:n arkiston asiakaspalvelupisteisiin.

LUPA AINEISTON ARKISTOINTIIN JA KÄYTTÖÖN
YHTEYSTIEDOT
Yhteystietojen antaminen on vapaaehtoista. Kysymme yhteystietoja, koska arvomme vastaajien kesken kirjapalkintoja. Tämän lisäksi käsittelemme vastaajien yhteystietoja myöhempiä, esimerkiksi mahdollisia tutkimustarkoituksia sekä tekijänoikeuteen liittyviä lupatiedusteluja varten, sillä aineiston julkaiseminen tai käyttö esityksissä on mahdollista vain tekijän luvalla. Mikäli lähettämäsi aineiston arkistoidaan nimimerkillä, poistamme yhteystietosi palkinnon arvonnan jälkeen. Tämän jälkeen aineistoa on mahdollista siteerata, mutta ei julkaista kokonaan.