Kirjastokonsortio Aleksandria – suomalainen tiedekirjallisuus avoimeksi verkkoon
Kirjastokonsortio Aleksandria tarjoaa sekä tieteellisille että yleisille kirjastoille erinomaisen mahdollisuuden tulla mukaan kehittämään suomalaiseen tiedekirja-ekosysteemiin sopivaa avoimen verkkojulkaisemisen (open access) rahoitusmekanismia. Malli perustuu kansainvälisesti onnistuneeseen Knowledge Unlatchediin. Hankkeessa mukana olevien kirjastojen palautteen pohjalta analysoidaan mallin soveltuvuutta suomalaiseen kirjasto-kustantaja-ympäristöön.
Kirjastoilla on aikaa ilmoittautua konsortioon 1.11.2016 saakka: niklas.alen@finlit.fi
Tiedustelut: projektikoordinaattori Niklas Alén, +358 40 534 2614, niklas.alen@finlit.fi.
Avoin verkkojulkaiseminen on kansallisesti (esim. opetus- ja kulttuuriministeriön Avoin tiede -hanke) ja kansainvälisesti (esim. EU:n kehotukset sekä Berliinin, Bethesdan ja Budapestin open access -julistukset) tunnustettu avointa tiedettä tukeva julkaisumuoto. Avoimet tiedekirjat ovat heti julkaisupäivänään vastikkeetta kenen tahansa luettavissa ja ladattavissa verkossa. Avoimella verkkojulkaisemisella parannetaan huomattavasti teosten saatavuutta, näkyvyyttä ja käytettävyyttä. Kehityksestä hyötyvät kaikki tieteen sidosryhmät: tutkijat, yliopistot ja tutkimuslaitokset, tutkimusrahoittajat, kansalaisyhteiskunta ja etenkin kirjastot. Avoimesti julkaistu kirja on pysyvästi verkossa saatavilla.
Kirjastokonsortio Aleksandrian tavoitteena on tarjota sekä tieteellisille että yleisille kirjastoille mahdollisuus hankkia kokoelmiinsa laadukkaita vertaisarvioituja suomenkielisiä tiedekirjoja. Tällä tavoin edistämme suomenkielistä sivistystä ja tuemme kulttuurimme näkyvyyttä verkossa.
Kirjastokonsortio Aleksandria on kaikille suomalaisille kirjastoille avoin. Mallissa kustantamot tarjoavat laadukasta suomenkielistä tiedekirjapakettia konsortiolle, joka sitoutuu maksamaan paketista julkaisumaksun. Maksu jakaantuu tasan kaikkien osallistuvien kirjastojen kesken. Kustantamot sitoutuvat julkaisemaan teokset avoimesti verkossa avoimen lisenssin alla.
Pilottikierroksella SKS tarjoaa konsortiolle 10 nimikkeen kirjapakettia.
Kirjapaketin teokset:
| 1 | Kallio, Kati, Lehtonen, Tuomas M. S., Timonen, Senni, Järvinen, Irma-Riitta, Leskelä, Ilkka: Laulut ja kirjoitukset, rahvas ja oppineet: Suullinen ja kirjallinen kulttuuri uuden ajan alun Suomessa. | 2017 |
| 2 | Karkurit. Aleksis Kiven kriittinen editio* | 2017 |
| 3 | Markku Hokkanen ja Kalle Kananoja (toim.): Kiistellyt tiet terveyteen: Parantamisen monimuotoisuus globaalissa historiassa | 2017 |
| 4 | Kaarninen, Mervi (et al.): Kaupunki tapahtumien näyttämönä | 2016 |
| 5 | Haapala, Arto (et al.): Ympäristö, estetiikka ja hyvinvointi | 2016 |
| 6 | Soikkeli, Markku: Tuttua lemmentouhua | 2016 |
| 7 | Castrén, M. A.: Luentoja suomalaisesta mytologiasta | 2016 |
| 8 | Karkulehto, Sanna ja Rossi, Leena-Maija (toim.): Sukupuoli ja väkivalta | 2014 |
| 9 | Hellman, Heikki: Koko illan ilo? Kolmoskanava ja television kaupallistuminen Suomessa | 2012 |
| 10 | Tiitta, Allan: Sinisten maisemien mies. J.G. Granön tutkijantie 1882-1956 | 2010 |
* Nimekettä ei ole varmistettu. SKS varaa oikeuden vaihtaa nimekkeen tarvittaessa.
Pilotissa SKS siis sitoutuu julkaisemaan teokset Creative Commons -lisenssin alla, hankkimaan teoksille pysyvät verkko-osoitteet (CrossRef DOI), lataamaan teokset omalle julkaisualustalleen, tarjoamaan teoksista PDF- ja EPUB-versioita sekä lataamaan teokset OAPEN Libraryyn ja Directory of Open Access Booksiin (DOAB).
Teosesittelyt
Kaupunki tapahtumien näyttämönä, Mervi Kaarninen, Tanja Vahtikari & Timo Vilén (toim.)
Kaupunki tapahtumien näyttämönä tarkastelee modernia kaupunkia erilaisten tapahtumien, näkemisen ja kokemisen näkökulmista. Miten ja miksi kaupungit ovat asettuneet näytille? Miten kaupungit on nähty toisten kaupunkien, suurten tapahtumien sekä vaihtoehtoisten tulevaisuuksien ja menneisyyksien kautta? Teos piirtää monikerroksisen kuvan paitsi erilaisista kaupunkitapahtumista, myös ystävyyskaupunkitoiminnan historiasta. Se kertoo, millaisina Berliinin, Rooman ja Helsingin tapaiset kaupungit ovat näyttäytyneet esimerkiksi opiskelijoiden ja kulttuurimatkailijoiden silmin. Tapahtumista oman lukunsa saavat muun muassa Helsingin 400-vuotisjuhla (1950) ja Moskovan nuorisofestivaali (1957).
Luentoja suomalaisesta mytologiasta, M. A. Castrén
Matthias Alexander Castrénin teos Föreläsningar i finsk mytologi (1854) on suomalaisen ja suomalais-ugrilaisen esikristillisen uskomusjärjestelmän juurten historiallinen ja vertaileva yleisesittely. Uraauurtava teos ilmestyy nyt ensimmäistä kertaa suomeksi Joonas Aholan käännöksenä. Käännös on kirjoitettu nykylukijalle ymmärrettävästi kunnioittaen kuitenkin alkuperäistekstin ajanmukaista henkeä. Joonas Aholan ja Karina Lukinin laatima laaja johdanto taustoittaa Castrénin kirjassaan esittämiä pohdintoja.
Teos sopii kaikille Castrénista tai suomalaisten menneisyydestä kiinnostuneille, mutta palvelee samalla kielitieteen, tieteenhistorian ja mytologiantutkimuksen tutkijoiden tarpeita.
Ympäristö, estetiikka ja hyvinvointi, Arto Haapala, Kalle Puolakka & Tarja Rannisto (toim.)
Mikä merkitys esteettisillä arvoilla on ihmisen hyvinvoinnille? Minkälaiset ympäristöt tukevat hyvinvointia? Minkälainen rooli esteettisillä seikoilla on tai tulisi olla ympäristöä ja kaupunkikuvaa koskevassa päätöksenteossa? Ympäristö, estetiikka ja hyvinvointi tarjoaa tuoreen ympäristöesteettisen näkökulman hyvinvoinnin kysymyksiin ja nostaa esille sellaisia käsitteitä kuin esteettinen jalanjälki, vuorovaikutteinen ympäristösuunnittelu, ekologinen estetiikka ja leppoistaminen. Teos rakentaa keskusteluyhteyksiä eri ympäristöalojen välille ja soveltuu hyvin yliopistolliseksi oppikirjaksi. Ympäristö- ja kaupunkisuunnittelun parissa työskenteleville teos antaa välineitä viheralueiden ja muiden esteettisten ympäristöjen pohdintaan.
Tuttua lemmentouhua, Johdatus rakkauskertomusten poetiikkaan, historiaan ja filosofiaan, Markku Soikkeli
Tuttua lemmentouhua on ensimmäinen suomenkielinen tutkimus rakkaustarinoiden historiasta, kerrontakeinoista ja tulkintatavoista. Sen tavoitteena on selittää, mihin tarvitsemme tarinoita turhankin tutulta näyttävästä lemmentouhusta ja miten romanttiseen rakkauteen on alettu liittää tiettyjä oletuksia, jotka näkyvät yhä musiikissa, elokuvissa, kirjallisuudessa – ja arkisessa puheessamme. Länsimaisen rakkaustarinan taustalla on monipolvinen, antiikkiin yltävä historia. Teos esittelee rakkaustarinoiden estetiikkaa aikakausittain ja pohtii viihderomanssin muutoksia viimeisen vuosisadan aikana. Tuttua lemmentouhua sopii kirjallisuuden- ja kulttuurintutkimuksen oppikirjaksi mutta toimii myös yleisenä tietoteoksena lemmenkuvitelmien monipuolisuudesta.
Koko illan ilo? - Kolmoskanava ja television kaupallistuminen Suomessa, Heikki Hellman
Kolmoskanava (1986–1992) oli valtakunnan ensimmäinen täysimittainen kaupallinen televisiokanava. Kolmonen uudisti television viihdeohjelmiston ja avasi ruudun myös formulakilpailuille ja NHL-jääkiekolle. Millaisen puolue- ja viestintäpoliittisen kädenväännön tuloksena Kolmoskanava sai alkunsa? Kirja perustuu haastatteluihin, lehdistöaineistoon ja arkistolähteisiin, jotka avaavat ainutlaatuisen näkymän suomalaisen viestintäpolitiikan kabinetteihin.
Sinisten maisemien mies - J. G. Granön tutkijantie 1882–1956, Allan Tiitta
Sinisten maisemien mies kertoo Suomen tunnetuimman maantieteilijän, Johannes Gabriel Granön (1882-1956), kiehtovan elämäntarinan. Granö oli Siperiaa ja Altai-vuoristoa kierrellyt tutkimusmatkailija, tietokirjailija ja valokuvaaja, yliopisto-opettaja, maanpinnanmuotojen ja maisemien tutkija, maisematieteen teorian kehittäjä ja tärkeä kansallinen vaikuttaja.
Kirjan kuvituksena ovat pääosin Granön itsensä ottamat valokuvat, jotka vievät lukijan Siperian äärettömille aroille, Altain huikeisiin maisemiin ja Petsamon tundralle.
Kansankirkko ristipaineessa. Suomen luterilainen kirkolliskokous 1974–2011, Jaakko Olavi Antila
Vuonna 1974 aloitti toimintansa uudistettu kirkolliskokous, joka kokoontui kaksi kertaa vuodessa pysyäkseen mukana yhteiskunnan nopeassa muutostahdissa. Seuraavina vuosikymmeninä kirkolliskokous päätti uudesta virsikirjasta ja raamatunkäännöksestä, avasi pappisviran naisille, uudisti jumalanpalveluselämää, vei läpi kirkkolain kokonaisuudistuksen, allekirjoitti ekumeenisia sopimuksia ja linjasi kirkon kantaa rekisteröityyn parisuhteeseen. Kirjassa tarkastellaan uudistuneen kirkolliskokouksen roolia ja suhdetta ympäröivään yhteiskuntaan aikana, jolloin kokous teki matkaa monien kansankirkkoon kohdistuvien ristipaineiden keskellä.
Aleksandria library consortium
The Aleksandria library consortium is a pilot project setup by the Finnish Literature Society (SKS) and Helsinki University Library (HULib). The consortium is open to all libraries and its goal is to publish high quality peer reviewed Finnish scholarly monographs in open access.
The Aleksandria library consortium is based along the lines of the international Knowledge Unlatched consortium. In the model publishers offer the consortium a book package that the consortium agrees to pay a fixed fee for. The package fee is divided equally among all participating libraries.
On the first round of the library consortium the book package will be provided by the Finnish Literature Society (SKS). SKS is offering a package of 10 books, which consists of three books to be published in 2017 and seven backlist books. All books will be licensed under a Creative Commons license, provided with a permanent identifier (CrossRef DOI), uploaded to the Societys’ publication platform, made available in PDF and EPUB-format, and uploaded to OAPEN Library and the Directory of Open Access Books (DOAB).
Please contact SKS Open Science -project coordinator Niklas Alén for more information about the book package and the package price, tel. +358 40 534 2614, e-mail: niklas.alen@finlit.fi.
All Libraries interested in joining the consortium can register by e-mail, niklas.alen@finlit.fi. Registration will end on 1.10.2016.