Suomennoskäsikirjoitukset SKS:n arkistossa

SKS:n arkistoon on talletettu satoja sivuja J. L. Runebergin teosten suomennoksia. Osa käsikirjoituksista on yksittäisiä irtoarkkeja, osa taas huolellisesti nidottuja vihkosia. Vanhimmat ovat yli 150 vuotta vanhoja, pian ruotsinkielisten teosten ilmestymisen jälkeen tehtyjä suomennoksia.

Käsikirjoituksissa on nimekkäiden suomentajien - kuten Otto Mannisen ja Paavo Cajanderin - julkaistuja käännöksiä, mutta myös tuntemattomampien yrittäjien julkaisematta jääneitä töitä. Esimerkiksi Paavo Tikkasen talonpoikaisrunoilijoiden kokoelmassa on A. Mandelinin käännös Runebergin "Sotavanhus"-runosta. Mandelinista tiedetään vain, että hän asui "Maalari Holmin talossa Maarian kadun varrella".

Salamiin kuninkaat -runoelmaan sepitti pastori K. M. Kiljander runomuotoisen esipuheen vuonna 1878. Se kuvannee hyvin muidenkin kansallishengen inspiroimien suomentajien tuntoja:

Jo kankea on kieleni,
Ei suju se kuin nuorien,
Mut riemahtaapi vieläkin
Mun nauha sydämmen.

Ehk´en mä ole runoja
Mä runohengen siivellä
Oon laulun avaruudessa
Tok saanut lennellä.

Ja suloisia ääniä
Mä siellä olen kuunnellut
Ja joskus suomen kielellä
Myös niitä laulellut.

Ja koska kestää elämä,
Mä runotarta halailin
Ja runon Runebergiltä
Mä vielä suomensin.

Kuin sulo ääni joutsenen
Soi runoilijan mainion
Mut vaivainen kuin varpusen
Mun lauluäänen on.

Tok´ aattelen: tää lahjani
Tää halpa ehkä sopisi
Kuin lesken ropo, Suomeni,
Sun uhriarkkuusi.

Ensimmäinen sivu Malakias Costianderin "Hirwen ampujat"-suomennoksesta vuodelta 1855

Malakias Costianderin "Hirwen ampujat" vuodelta 1855 on Hirvenhiihtäjien ensimmäinen julkaistu suomennos.

Paavo Cajanderin suomentama "Lasten virsi"

Runebergin laaja kaunokirjallinen tuotanto on monipuolisesti edustettuna arkiston käsikirjoituksissa. Virsistä tässä näytteenä Paavo Cajanderin suomentama "Lasten virsi".