1800-luvun tutkimuksen päivät 2020: Eksymisiä, epäonnistumisia ja umpikujia

Paikka: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Hallituskatu 1, Helsinki

Ohjelma

Torstai 30.1.2020

9.30–10 Rekisteröityminen

10–11 Keynote Susanna Välimäki: Säveltävät naiset 1800-luvun Suomessa: Umpikujien vaihtoehtokulttuuri

11–12:30 Sessiot 1–3

1 Ohdakkeista kansankirjallisuutta: arkkiveisut sivistyneistön ja rahvaan yhteisenä lajina? Pj. Elsi Hyttinen

  • Eeva-Liisa Bastman: "Paraimmat taisteluaseet arkkiveisua vastaan": sivistyneistön tuottamat arkkiveisusarjat ja 1800-luvun kehittyvä kulttuuri
  • Anna Kuismin: Arkkisepot käräjillä: painokanteet ja kunnianloukkaukset sanomalehtiaineiston valossa
  • Pirjo-Liisa Niinimäki: Arkkiveisukauppias tahtoi kirjailijaksi – miksi haave kaatui?
  • Anna Huhtala: Arkkiveisukulttuurin myöhäisvaiheet Suomessa

2 Oppimisen hedelmät ja umpikujat, pj. Matti La Mela

  • Heli Valtonen: Modernisoituva inhimillinen pääoma. Koulutuksen ja professioiden yhteiskunnallinen muutos Suomessa pitkällä 1800-luvulla
  • Olli Turunen & Jari Eloranta: Inhimillisen pääoman muodostuminen ja tiedon liikkuminen Suomessa
  • Heikki Mikkonen: Talouskriisien käsitteleminen pohjoismaisissa taloustieteellisissä yhdistyksissä ennen ensimmäistä maailmansotaa
  • Matti La Mela: Hylätyt patentit 1800-luvun lopulla: teollisuuspolitiikkaa, kopioita vai liian huimia ideoita?

Suojatut ja sopimattomat 1800-luvun kansallisessa kulttuurissa, pj. Ilona Pikkanen

  • Laura-Elina Aho: Ida Aalberg suomalaisuuden representaationa
  • Sirato Ildikó: Epäonnistumiset 1800-luvun teatterissa
  • Vesa Kurkela: Ernst Mielck – 1800-luvun unohtunut tähdenlento
  • Marianne Ahmaoja: Tekijän vai kustantajan oikeutta?

12:30–13:30  Lounastauko

13:30–15 Sessiot 4

4 Säätyrajoja ja säädyttömiä tiloja, pj. Kati Launis

  • Anna Rajavuori: Kirkonvaltaajat. 1800-lukulaiset utopistit Jean Boldt, Juho Uoti, Josefiina Huttunen ja Juho Kivikoski vallankumousvuonna 1917
  • Kirsi Kanerva: Eksymisiä, epäonnistumisia ja umpikujia”? Wilhelm Forsmanin epäsäätyinen avioliitto ja toimijuus
  • Eeva Kotioja: Eronnut rouva vai vapaaherratar? Sophie Mannerheim, avioero ja uusi alku
  • Saara Hilpinen: Laiskurit ja vetelehtijät: Ylimyssukujen mustat lampaat

5 Jälkiä kadonneesta, pj. Kukku Melkas

  • Saijaleena Rantanen & Nuppu Koivisto: Kosmopoliittinen Viipuri: kadonnut suomalainen kulttuurikaupunki
  • Risto Pekka Pennanen: Luksus ja melu verolle! Prahan kaupungin epäonninen soitinverohanke vuosina 1910–1913
  • Pia Koivunen: Venäjän kariutuneet maailmannäyttelyisännyydet keisariajalla – tai kuinka löysin neulan heinäsuovasta

6 Henkilökohtainen ja poliittinen sanomalehdissä, pj. Matti La Mela

  • Satu Sorvali: Henkilökohtaiset kriisit 1800-luvun lopun sanomalehtien palstoilla – kunnianpuolustajat yleisönosastoilla
  • Tuula Pääkkönen, Marja-Leena Hynynen, Jukka Kervinen: Sanomalehtitietojen rikastaminen – kahdella linjalla: tiedotusta ja tietoa puoluekannoista
  • Kimmo Kettunen: Automaattinen nimien tunnistus 1800-luvun suomenkielisissä digitoiduissa sanomalehdissä
  • Heikki Kokko: Miksi median synnyn yhteiskunnallinen merkitys jäi Suomessa historiantutkimuksen katveeseen?

15–15:30  Kahvi

15:30–17  Sessiot 7–9

7 1800-luvun alussa tapahtuu, pj. Saijaleena Rantanen

  • Janne Palkisto: Kesäkonsertti Strömstadissa – Suomalaissyntyinen Bernhard Crusell (1775–1838) perustaa sattumalta hyväntekeväisyyssäätiön
  • Heikki Laitinen: Lauluja ja Loiluja: Gottlund ja Bellman umpikujassa?
  • Heli Rantala: Tuntematon Tengström ja hänen matkansa – Johan Magnus af Tengström Manner-Euroopassa 1817–1819

8 Nurinkäännetyt maailmat, pj. Reetta Hänninen

  • Sami Suodenjoki: Suomen Sointulat: epäonnistuneet ihanneyhteisökokeilut ja suomalaisen osuustoiminnan unohdettu varhaishistoria
  • Karolina Kouvola: Tietäjien rooli yhteisössään 1800-luvun ruotsinkielisellä Pohjanmaalla
  • Kirsti Salmi-Niklander: Rappion kiehtovuus ja moniulotteinen karnevalismi - Kappalainen Grå ja ”Saarna tyhjästä”

 9 Avoimia tulevaisuuksia, kilpailevia aatteita

  • Jens Grandell: Pelkästään puoliksi kuljetut polut – Republikaaninen ajattelu suomalaisessa 1800-luvussa
  • Reetta Eiranen: Jännitteisten nationalismien katveessa
  • Jukka Sarjala: Suomen varhaisromantiikan lannistus ja kuihtuminen – katosiko kaikki?

17–18  Keynote Tiina Männistö-Funk: Ne epäonnisemmat äänikoneet - 1800-luvun puhuvat nuket tekniikan historian näkökulmasta

18–  Vastaanotto                 

Perjantai 31.1.2020

9–10:30 Sessiot 10–11

10 Onnistumisen toivossa, pj. Irma Sulkunen

  • Elise Garritzen: Petolliset paratekstit: historiantutkimuksen markkinoinnin haasteet 1800-luvun jälkipuolen Britanniassa
  • Maria Niku: Epäonnisten ja onnistumista toivovien avunpyynnöt 1800-luvun merkkimiehille – tapaus Lönnrot
  • Riina Turunen: Syrjäyttikö konkurssi tekijänsä 1800-luvun suomalaisesta yhteiskunnasta?
  • Reetta Hänninen: ”Nälässä en voi tehdä töitä” – novellisti Saima Grönstrandin toivotonta elämää tutkimassa

11 Kirkonkuulutukset – yhteisön keskiössä, tutkimuksen katveessa? Pj. Taru Nordlund

  • Taru Nordlund & Ritva Pallaskallio: Lupa kuuluttaa ja panna toimeen: kuulutukset osana hallinnollisten tekstien muodostamia teksti(laji)ketjuja
  • Tuija Laine: Painetut kuulutukset kirkko- ja kirjahistorian tutkimuksen lähteinä
  • Eskon M. Laine: Kirkonkuulutukset yhteisöllisyyden rakentajina ja ilmentäjinä

10:30–11:30  Keynote Tomi Huttunen: Käännöshistorian katveessa. Herra Grosswaldin ihmeelliset teot 1875-1892

11:30–12:30  Lounastauko

12:30–14 Sessiot 12–14

12 Topelius-sessio (ohjelma tulossa), pj. Leena Kirstinä

13 Epäonnistuminen, katastrofi ja tulipalo: 1800-luvun kaupunkipalot ja niiden seuraukset

  • Piia Einonen: Kaupunki kauhun vallassa: tuhopolttaja 1830-luvun Viipurissa?
  • Maare Paloheimo: Kauppaporvaristosta köyhälistöön: Turkulaisen pikkukauppiaan taloudellinen katastrofi vuoden 1827 suurpalon jälkeen
  • Panu Savolainen: Turun palossa tuhoutuneen kaupunkiympäristön rekonstruointi tekstilähteitä käyttäen

14 Vaiennetut lähteet. Kirjallisen kaanonin ja kulttuuriperinnön rakentaminen tekstualisaatiopolitiikkana 1, pj. Lotte Tarkka

  • Lotte Tarkka: Epäperäinen kansanruno – Kirjallistuminen ja kalevalavaikutteisen kansanrunouden reseptio
  • Niina Hämäläinen: Häiriöitä ja sivupolkuja. Uudemman laulun asema 1800-luvun varhaisissa kansanrunokokoelmissa
  • Kati Kallio: Naishahmot ja naisten runot lyriikan ja epiikan välissä

14–14:30 Kahvi ja 1800-lukupäivät 2021

14:30–16 Sessiot 15–16

15  Vaiennetut lähteet. Kirjallisen kaanonin ja kulttuuriperinnön rakentaminen tekstualisaatiopolitiikkana 2, pj. Lotte Tarkka

  • Juhana Saarelainen: Turun romantiikka, kansanrunojen kansallisuus ja julkinen keskustelu
  • Hanna Karhu: Kirjallisuudenhistorian sokea piste: rekilaulut ja kaunokirjallisuus
  • Eija Stark: Eriaikaisuuden samanaikaisuus: modernin folklore ja Kaarle Krohnin uskomusperinteen keruuprojekti

16 Viileät kirjeet, pj. Kirsi Keravuori

  • Miira Vuoksenranta: Ystävyys kuin virvatuli – löystyvät ystävyyden siteet entisten Tammisaaren seminaarilaisten kirjeissä 1870-luvulla
  • Riikka Isoaho-Nousiainen: Ristiriitojen käsittely säätyläissisarusten kirjeenvaihdossa 1800-luvun loppupuoliskolla.
  • Elina Saloranta: Kirjeenvaihtoa menneisyyden kanssa

 

Järjestäjät: 1800-luvun tutkimuksen verkosto, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Aalto-yliopisto, Helsingin yliopisto,Turun yliopisto