Ohjelma – Programme

Tieto liikkeessä: Tiedon ja taitojen kierto pitkällä 1800-luvulla – Knowledge on the Move: The Circulation of Knowledge and Skills during the Long 19th Century

 

      1800-luvun tutkimuksen päivät 2019 –  11. Annual Conference for the Finnish Network for

       19th-Century Studies  

       Oulun yliopisto – University of Oulu

To 24.1.2019

8–9.15 Rekisteröityminen / Registration

9.15–9.30 Avaussanat / Opening words

9.30–10.30 KEYNOTE 1

Carolyn Steedman (University of Warwick): How Did They Know? A Servant and a Stockingmaker, England 1780–1820

10.30–12.30 SESSIOT / SESSIONS 1–3 JA TYÖPAJA                                      

Sessio 1: Säätyläisten kielet ja maailmankuvan ainekset 1800-luvun Suomessa *

  • Paula Rossi. ”God natt nu snälla vän för i afton”. Mitä kirjeet kertovat 1800-luvun oululaisten porvaristyttöjen elämästä ja kielistä?
  • Riikka Isoaho. Oululaistyttö opintiellä Helsingissä 1850-luvulla
  • Minna Seppänen. Oppikoulujen latina ja kreikka 1800-luvun julkisessa keskustelussa
  • Sari Alajoki. Ester Ulrica Lundén (1776–1859) tiedon tuottajana ja tiedon tuottamisen verkostoissa

Sessio 2: Valistusta ja vertaistietoa*

  • Mia Mäkelä. Mehiläishoidon tietotaito Suomessa 1800-luvun puolivälissä
  • Matti Salo. Oulun läänin Talousseuran toiminta maatalouden valistuskirjallisuuden julkaisijana 1800-luvulla
  • Reetta Hänninen. ”Huolestuneelle äidille.” Aikakauslehti Kalevatar vertaistiedon välittäjänä
  • Matti Enbuske. Tiedon palautejärjestelmän merkitys siirtolaisuudessa: esimerkkinä 1800-luvun Pohjois-Suomen siirtolaisuus Norjaan

Session 3: Global, colonial and national networks of knowledge *

  • Josephine Hoegaerts. Learning English at the expense of the Union? The (colonized) voice as a vehicle of knowledge and political transfer
  • Matti La Mela. Patent agents as intermediaries and translators of technical knowledge
  • Leila Koivunen. ”Dr. Livingstone, I presume?" visualized: The birth and lives of an iconic scene in print media and beyond since 1872
  • Patricia Ballantyne. Creating authenticity in a changing socio-economic context

Työpaja: Mitä saisi olla? Tutkijan tarpeet digimaailmassa 

Kirsi Keravuori (SKS), Jussi-Pekka Hakkarainen (Kansalliskirjasto) ja Maria Kallio (Kansallisarkisto) esittelevät 1800-luvun tutkijoiden työtä tukevia aineistoja ja työkaluja: 

  • Biografiasampo – elämäkertadataa ja sen analyysityökaluja
  • Historiallinen sanomalehtikirjaston uudet ominaisuudet ja Klassikkokirjasto
  • READ- hanke, Transkribus ja käsikirjoitusten tekstintunnistus

12.30–13.30 LOUNAS / LUNCH         

 Ravintola Kastari / Restaurant Kastari 

13.30–14.30 KEYNOTE 2

 Markku Hokkanen (University of Oulu): Sought, Shared, Concealed and Contested: Mobile Medicines in the Age of Empire   

14.30–15.00 KAHVI / COFFEE              

15–16.30  SESSIOT / SESSIONS 4–7      

Sessio 4: Tiedon ja taidon metsästäjät: ammattiin ja elinkeinonharjoitukseen liittyvän osaamisen kartuttaminen 1800-luvun alkupuoliskolla

  • Maare Paloheimo. Teollisuus ja tieto – Nils Ludvig Arppen kiertomatka Keski-Euroopassa 1840-luvun puolivälissä
  • Merja Uotila. Oppipojat mestareita etsimässä. Käsityötaidon ja tiedon siirto maaseutukontekstissa
  • Piia Einonen. Juutalainen mestari ja tiedon välittämisen ongelmat Viipurissa 1800-luvun alkuvuosikymmeninä

Sessio 5: Klassikot liikkeessä *

  • Tiina Kinnunen. Ellen Keyn teosten suomenkieliset käännökset
  • Petra Lehtoruusu. Zacharias Topeliuksen Välskärin kertomuksia (1853-57) ja kulttuurisen muistin kansainväliset verkostot pitkällä 1800-luvulla
  • Tiina Katriina Kukkonen. Tieto ja taito Aleksis Kiven Seitsemässä veljeksessä

Sessio 6: Tiedon verkostojen ylirajaiset kytkennät 1800-luvun alkun Suomessa

  • Jukka Sarjala. Miten tieto loi verkoston? Turun romantiikka mediailmiönä
  • Heli Rantala. Tiedon liike ja varhainen suomalainen sanomalehdistö
  • Hannu Salmi. Tiedonkulun verkostot 1827 – Turun palo mediakatastrofina

Session 7: Medical and psychiatric knowledge on the move *

  • Rebecka Klette. Nordic Decay: Tracing the Transnational Conceptual History of Degeneration Theory
  • Heini Hakosalo. The Role of Anatomical Studies in the Socialisation of Novices at the Medical Faculty of the University of Helsinki, 1870–1914
  • Katariina Parhi. Travelling for Knowledge: Finnish Medical Visitors Looking at German Psychiatric Clinics, 1900-1914.

16.30–18.00  SESSIOT 8–10                                                             

Sessio 8: Sanomalehdet tiedon rakentumisen kiisteltyinä tiloina *

  • Satu Sorvali. Pielisjärven kuulumiset vai mätäkuun jutut? Tiedon tulkinta ja levittäminen kiistan aiheena
  • Heikki Kokko. Lehdistön paikalliskirjeet ja moderni yhteiskuntakokemus Suomessa 1800-luvun puolivälissä
  • Konsta Kajander. Mielekäs tieto. Kategoriat, representaatiot ja mallit kulttuurisen tiedon välittäjinä 1800-luvun puolivälin suomalaisissa sanomalehtikirjoituksissa

Sessio 9: Tutkimusmatkat ja tiedon kierto*

  • Tarja-Liisa Luukkanen. Tiedoksi Kajaanista Siperiaan – Elias Lönnrotin ja M. A. Castrénin kirjeenvaihto
  • Timo Salminen. M. A. Castrénin tutkimusmatka Siperiaan ja tiedon kiertoon kohdistuneet odotukset
  • Kristiina Kalleinen. ”Vårt land är fattigt, skall så bli…” ? Nils Nordenskiöld luonnontieteellisen tiedon tuottajana ja välittäjänä Suomessa 1815–1866

Sessio 10: Lääkinnällisen ja luonnonhistoriallisen tiedon ylirajaisuus 1800-luvun Pohjolassa

  • Saara-Maija Kontturi. Lääketiedettä maailmalta ja maailmalle: Kahden ruotsalaisen lääkärin kansainvälinen toiminta 1700- ja 1800-luvun vaihteessa
  • Ritva Kylli. ”Ruohoja myöskin katso toisella tavalla” – pohjoisten alkuperäiskansojen luontoon liittyvä tieto 1800-luvulla
  • Kalle Kananoja. Lääketieteen, kansanlääkintätiedon ja kirjallisen kulttuurin yhtymäkohtia Suomessa 1880–1920

18–21 ILLANVIETTO / RECEPTION

Tellus Stage          

Pe 25.1.2019

9.30–10.30 KEYNOTE 3       

Brita Brenna (University of Oslo): Exhibition as Method: Eilert Sundt, "the Natural History of Work" and the Early Industrial Exhibitions

10.30–12.00 SESSIOT / SESSIONS 11–13 ja PANEELIKESKUSTELU         

Sessio 11: Kulttuurikritiikki, tekniikka ja esittävä taide*                                           

  • Janne Palkisto. Lehdistövapauden kevät 1810: säveltäjä-klarinetisti Bernhard Crusell moitteiden kohteena
  • Ildikó Sirató. Mekaanikka, hydrauliikka, sähkö – teknisten ja luonnontieteellisten tieteiden saavutukset teattereissa ja näyttämöillä
  • Jukka Kortti. ”Käytännöllistä tiedettä” Kulttuurilehdet uusien keksintöjen ja muiden maailman ihmeiden välittäjänä 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa

Sessio 12: Globaali tieto, sen muuttuminen ja merkitykset 1800-luvun kansainvälistyvässä maailmassa

  • Juha Laakkonen. Motiivinia tieteellisen ja teknisen tiedon lisääminen – John von Julinin ulkomaanmatkat 1810- ja 1820-luvuilla
  • Mikko Myllyntausta. Uuden-Seelanin kolonisaatio ja kilpailevien tietojen muodostuminen 1830-luvulla kommunikaatiossa Uuden-Seelannin ja Lontoon välillä
  • Elina Rauhala. Keräilijöiden rooli tiedon ja representaatioiden muodostajina 1800-luvun loppupuolella, esimerkkitapauksena Hjalmar Furuhjelmin Alaska-esineiden kokoelma

Session / Sessio 13: Contested Historical Knowledge / Kiistelty historiatieto*

  • Ulnor Uotila. The concept of ancestor cult in reference to Karelian inhumation cemeteries (1100–1300 ce)
  • Ilona Pikkanen. The Club War on the Fiction/Fact Divide: An Intermedial Approach to Knowledge Transfer 
  • Samu Sarviaho. Karjalaisia vai pirkkalaisia? Pohjois-Suomen suomenkielisen väestön alkuperäkysymys autonomian ajan loppupuolen suomalaisessa historiakulttuurissa.

Paneelikeskustelu: Suomalaisten oikeudellinen tietotaito pitkällä 1800-luvulla 

  • Mia Korpiola
  • Kirsi Vainio-Korhonen
  • Marianne Vasara-Aaltonen
  • Tuomas Jussila
  • Anna Kuismin

12.00-13.30 LOUNAS / LUNCH             

   Ravintola Kastari / Restaurant Kastari

13.30–14.00 VUOSIKOKOUS: 1800-lukupäivät 2020                 

14.00–16.00 SESSIOT 14–16                   

Sessio 14: Suulliset ja kirjalliset aineistot: tiedon rakentumisia ja rajoja

  • Eeva-Liisa Bastman. Kun taidosta tuli taidetta: runouden repertuaarit romantiikan murroksessa
  • Anna Kuismin. Suullinen ja kirjallinen tekstimaailma Matti Matinpojan kirjeissä 1842–1847
  • Niina Hämäläinen ja Hanna Karhu. Rakkauden esittäminen suulliseen perinteeseen pohjautuvissa kirjallisissa aineistoissa. Esimerkkejä Elias Lönnrotilta ja Otto Manniselta
  • Silja Vuorikuru. ”Murheen laiva, kuolon pursi, kyynelitten kylvömies”. Suomalaiset Titanic-arkkiveisut

Sessio 15: Viranomaiset, kirkko ja kansa*

  • Pasi Saarimäki. Avioliiton ulkopuoliset seksuaalisuhteet 1800-luvun lopun suomalaisella maaseudulla – tieto ja tiedon käyttö
  • Sami Suodenjoki. Ilmiantajat venäläisen virkavallan tietolähteinä 1900-luvun alun Suomessa
  • Taru Nordlund & Ritva Pallaskallio. Keisarilliset asetukset, kirkonkuulutukset ja sanomalehti-ilmoitukset: tiedonvälitys ja tiedon lokalisointi 1800-luvun lopun Suomessa
  • Matleena Sopanen. Hengen vai tiedon voimalla? Suomen evankeliluterilaisen kirkon saarnalupauksen suorittaneet maallikkosaarnaajat kristinopin julistajina

Sessio 16: Esoteerisen tiedon muodot, liikkeet ja reitit 1800- ja 1900-lukujen vaihteen Suomessa 

      Koollekutsuja & puheenjohtaja: Maarit Leskelä-Kärki (Turun yliopisto)

  • Antti Harmainen. Maailmanhengestä kansallishaltiaan – muuttuva esoteerinen tieto 1900-luvun taitteessa
  • Marja Lahelma. Taiteilijat esoteerisen tiedon muokkaajina ja välittäjinä 
  • Julia von Boguslawski. Esoteerisen tiedon salaisuus ja julkisuus: pienet vihkiytyneiden piirit ja erilaiset seurat/instituutiot esoteerisen tiedon välittäjinä
  • Pekka Pitkälä. Sigurd Wettenhovi-Aspan esoteerinen verkosto ja esoteerisen tiedon välittyminen
  • Mikko Kemppainen. "Järjen ja ihmisyyden" sosialismi - Modernin länsimaisen esoterian heijastuminen suomalaiseen vasemmistopolitiikkaan 1900-luvun alussa.                  

                         *yksittäisistä esitelmäehdotuksista kootut sessiot / individual papers 

Rekisteröityminen konferenssiin aukeaa 2.1.2019.

The registration to the conference opens 2nd January 2019.