ET Ave Leek

Kääntää kielelle: viro

Tieni kääntäjäksi:

Kaikki lähti kai siitä, että minua pari vuotta nuoremmalla pikkuveljelläni oli inkerinsuomalainen hoitaja, ja veli rupesi yhtäkkiä puhumaan hassusti, pyytäen esim. ruokapöydässä voita leiva pääle. Saimme hoitajalta myös ison keltaisen Lukukirjan. Siinä tekstit näyttivät ymmärrettäviltä, mutta olivatkin täysin käsittämättömiä. Niissä ei ollut mitään järkeä. Siis lukukirja, mitä ihmettä! Myöhemmin koulussa englannin tunnit oli jaettu tavallisten lisäksi myös kirjallisuuden ja kääntämisen tunneiksi, jolloin tutustuin kääntämiseen. Törmäsin kääntämiseen myöhemmin aina niin usein ja niin monessa työtehtävässä, että päätin lopulta perehtyä siihen kunnolla. Se, että valitsin englannin sijasta suomen kielen, lähti Lukukirjan, Pikku Kakkosen, Hittimittarin, Tapani Ripatin, Aino Kallaksen, Suomen hernepeltojen, suomalaisten kavereiden ja hyvin paljon muun lisäksi siitä, että olin saanut päähäni opiskella nimenomaan Helsingin yliopistossa, joka oli monessa mielessä riittävän lähellä ja riittävän kaukana yhtä aikaa.

 

Kääntämisen ilot ja haasteet:

Haastavinta lienee tasapainoileminen uskollisuuden ja uskottavuuden välillä. Miten hyvän vironnoksen saavuttaa pysyen uskollisena alkutekstille ja varoen samalla kielten ja kulttuurien läheisyydestä johtuvia harhautuksia. Suomenkielisyydet, rakenteet tai ilmaukset, saattavat ihan huomaamattomasti siirtyä vironnokseen, kun vaikuttavat siinä niin harhauttavan luonnollisilta.

 

Toivekäännöksiäni:

Koska olen pitkään toiminut enimmäkseen asiateksti- ja tietokirjallisuuden kääntäjänä, olisi kiva keskittyä jonain päivänä kokonaan kaunokirjallisuuteen, ehkä myös näytelmiin. Ihanaa suomalaista kirjallisuutta on niin paljon, etten menisi nimeämään mitään tiettyä. Pidän kuitenkin varsinkin puhekielellä leikittelevistä teksteistä, ironiasta ja huumorista, lasten- ja nuortenkirjallisuudesta. Paraikaa minulla on työn alla Kreetta Onkelin Finlandia Juniorillakin palkittu Poika joka menetti muistinsa. Siinä on sopivasti vähän kaikkea, mistä pidän eniten: puhekieltä, Helsinkiä, nokkeluutta, empatiaa, huumoria ja ystävyyttä. Lastenromaani, joka myös vanhempien olisi vähän pakko lukea.

 

Ave Leek oli yksi FILIn residenssikääntäjistä vuonna 2018. Leekin käännöksiä voi hakea käännöstietokannastamme.