Tiedote: Suomen kirjallisuusviennin arvo noussut yli 2,5-kertaiseksi mittauskaudella

Suomen kirjallisuusviennin markkina-arvo on noussut vuodesta 2011 lähtien yhteensä n. 150 % ja vakiintunut samalla pysyvästi korkeammalle tasolle tavoitteiden mukaisesti.

Tämä käy ilmi Kirjallisuuden vientikeskus FILIn tilaamasta selvityksestä, jolla on seurattu kirjallisuusviennin arvon kehitystä vuodesta 2011 vuoteen 2018. Nyt päättyvä selvitys on ollut alalla ensimmäinen laatuaan ja se antaa varovaista kuvaa kirjallisuusviennin taloudellisista vaikutuksista.

Selvityksessä mitattu viennin kokonaisarvo, vuonna 2018 n. 3,14 miljoonaa, on vain osa totuutta, sillä useita ulkomailla hyvin menestyneitä kirjailijoitamme, kuten Pajtim Statovcia, Sofi Oksasta ja Rosa Liksomia, edustaa ulkomainen agentuuri, joiden luvut eivät näy kotimaisessa selvityksessä. Luku on siis todellisuudessa mahdollisesti vähintään kaksinkertainen.

Tuloksissa huomionarvoista on englanninkielisen markkina-alueen nousu ykkössijalle. Sen eteen ovat sekä kotimaiset agentit ja kustantajat että FILI tehneet päämäärätietoisesti töitä, sillä englanninkieliset kirjamarkkinat ovat merkittävät mittakaavansa ja lukijamäärän ja tämän myötä taloudellisen vaikutuksensa vuoksi. Ne ovat myös olleet perinteisesti hyvin haastavat käännetylle kirjallisuudelle, mutta alkaneet avautua viime vuosina, mikä on hyödyttänyt myös suomalaista kirjallisuutta.

Toinen maailmalla nähtävä ja kotimaisen selvityksen vahvistama trendi on tietokirjallisuuden nousu, erityisesti niin kutsuttu kertova tietokirjallisuus. Selvityksemme luvut ovat suhdanneherkkiä, mutta osoittavat silti, että myös tietokirjallisuudellamme on menestysmahdollisuuksia ulkomailla.

Pitkäjänteinen työ kantaa hedelmää: rojaltien euromääräinen kasvu kielii siitä, että ala on muuttumassa oikeaksi vientityöksi.

Kirjallisuusviennin pullonkaula ei Suomen kohdalla ole kirjallisuus ja sen laatu, vaan pienen kielialueen kohdalla ammattitaitoiset kääntäjät sekä käännösoikeuksia myyvät agentuurit. Kääntäjiä on koulutettu eri kielialueille lisää ja FILI tukee myös kääntäjien keskinäistä verkostoitumista ja ammatillista koulutusta. Kirjallisuusagentuureja on tullut lisää, joskin ulkomaiset agentuurit siis osaltaan paikkaavat tätä puutetta.

”Nykytilanne näyttää oikein hyvältä, mutta tilan ylläpitäminen vaatii kaikilta toimijoilta aktiivista sitoutumista ja satsaamista vientiin. Nyt on hyvä hetki hengähtää ja miettiä, mitä haluamme kirjallisuusvienniltämme jatkossa,” pohtii Kirjallisuuden vientikeskuksen johtaja Tiia Strandén.

Kirjallisuuden vientikeskus FILI on tilannut ulkopuoliselta selvittäjältä (Media Clever) pitkittäisseurantaa, jolla on selvitetty kirjallisuusviennin kehitystä. Käännekohtana kirjallisuusviennissä oli vuoden 2014 Frankfurtin kirjamessut, joilla Suomi oli teemamaana. Sen ympärillä oli viisivuotinen hanke kirjallisuutemme kansainvälistämiseksi, ja samalla kirjallisuusviennin arvon taloudellista kehitystä alettiin seurata. Nyt on valmistunut selvityksen 2011–2018 viimeisen vuoden osuus. Jatkoa varten käynnistetään loppuvuodesta kokonaan uusi selvitys.

Lisätietoja antaa:
Tiia Strandén, johtaja, Kirjallisuuden vientikeskus FILI
p. +358 (0)40 5820 975 /

Kirjallisuusviennin markkina-arvo -selvitys (pdf)

Vientikampanja nostaa kirjallisuuden ja lukemisen onnen osatekijöiksi – maailmaa kiehtoo suomalainen huumori ja osaaminen

Pian käynnistyvä Finnland. Cool & Happy. -kampanja vauhdittaa suomalaisen kirjallisuuden vientiä kysymällä miten kirjallisuutemme tekee meidät maailman onnellisimmiksi.

Suomalainen kirjallisuus on vähitellen vakiinnuttanut asemaansa maailmalla, ja varsinaisia ilmiöitä on maastamme noussut useampia. Ulkomailla ilmestyy joka vuosi 300–400 suomalaisen kirjallisuuden käännöstä.

Viime aikojen vientimenestyksiä ovat olleet esimerkiksi Lotta Sonnisen onnellisuusoppaita parodioiva Pieni pahan mielen kirja, joka on myyty jo 30 maahan sekä kansainvälisen ilmiön synnyttänyt yli kymmenelle kielelle käännetty Miska Rantasen Kalsarikänni-kirja, jonka myötä käsite ‘drankhangen’ päätyi sanakirjaan asti Hollannissa. Suosittuja ovat olleet myös Antti Tuomaisen mustaa huumoria sisältävät Nordic noir -teokset, jotka ovat poikineet kansainvälisiä palkintoehdokkuuksia. Pajtim Statovcin romaanien käännökset ovat olleet arvostelumenestyksiä USAssa, ja lasten kuvakirjat valtaavat kohisten uusia markkina-alueita.

Vientimenestykset osoittavat, että se, mikä suomalaisille on arkipäiväistä ja tuttua, saattaa olla maailmalla erityislaatuista.

“Suomalaisessa kirjallisuudessa on tiettyä eksotiikkaa, ja omintakeinen huumorimme puree maailmalla. Toisaalta meiltä kysytään myös kirjoja, jotka selittävät suomalaisen koulujärjestelmän tai hyvinvointivaltion menestysreseptiä. Suomi tunnetaan hieman omalaatuisena pohjoismaisena sivistysvaltiona”, Kirjallisuuden vientikeskus FILIn johtaja Tiia Strandén sanoo.

Käännöskirjallisuus avaa uusia maailmoja

Finnland. Cool & Happy. -vientihankkeella on kolme ulottuvuutta. Sillä halutaan valottaa maailmalle kirjallisuutemme nykykärkeä sekä näyttää miten suuren kulttuurivientihankkeen tuloksia ja pitkäaikaisvaikutuksia voidaan hyödyntää. Hanke on jatkoa Finnland. Cool. -vientiponnistukselle, joka toteutettiin viisi vuotta sitten. Hankkeen kautta halutaan painottaa sitäkin, että menestyksekäs kirjallisuusvienti edellyttää myös kirjallisuuden tuontia.

”On aivan eri asia saada lukea kirjallisuutta omalla kielellään kuin pyrkiä puutteellisella kielitaidolla ymmärtämään tekstin monia ulottuvuuksia. Käännöskirjallisuus avaa lukijoille erilaisia maailmoja, tutustuttaa vieraisiin ääniin ja laajentaa maailmankuvaamme. Kääntäjillä on tässä keskeinen rooli”, toteaa Tammen kustannusjohtaja Outi Mäkinen.

Hankkeella haetaan kirjallisuusvientiin lisäinnoitusta YK:n onnellisuusraportista, jonka mukaan Suomi on jo toista kertaa peräkkäin maailman onnellisin maa. Kampanja nostaa kirjallisuuden, lukemisen, lukutaidon ja koulutuksen suomalaisen onnen osatekijöiksi. Voimmeko todistaa, että kirjallisuutemme on osa onnellisuutemme reseptiä?

Frankfurtin kirjamessujen johtaja vierailulla Suomessa

Finnland. Cool & Happy. lanseerataan Helsingissä Keskustakirjasto Oodissa 17. toukokuuta. Tilaisuuteen osallistuu Frankfurtin kirjamessujen johtaja Juergen Boos, joka moderoi paneelikeskustelua käännöskirjallisuudesta.

Mukana ovat myös kirjailija Laura Lindstedt, kustannusjohtaja Outi Mäkinen (Tammi) sekä joukko kansainvälisiä kirja-alan ammattilaisia. Yleisölle avoin Finnland. Cool & Happy. -julkistustilaisuus on osa kirjallisuusfestivaali Helsinki Litin satelliittiohjelmaa. Lue lisää Oodin ohjelmasta täältä.

Finnland. Cool & Happy. -hanketta koordinoi FILI ja rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö.

Yhteyshenkilöt

Lisätiedot:

Valtion ulkomainen kääntäjäpalkinto tanskantaja Birgita Bonde Hansenille

Ministeri Sampo Terho luovutti tänään valtion ulkomaisen kääntäjäpalkinnon Birgita Bonde Hansenille (s. 1977). Birgita Bonde Hansen on useiden kansainvälisesti tunnettujen kirjailijoidemme, kuten Sofi Oksasen, Laura Lindstedtin ja Antti Tuomaisen, kääntäjä. Hänen tähänastisiin ansioihinsa kuuluu 40 teoksen vakuuttava kokoelma suomenkielisen nykykirjallisuuden tanskannoksia.

Kööpenhaminan yliopistossa suomea opiskellut Birgita Bonde Hansen päätyi käännöstyön pariin näytelmäkirjallisuuden kautta. Ensimmäiset romaanikäännökset olivat Kari Hotakaisen ja Sofi Oksasen teokset vuonna 2011. Molemmat kertojat ovat kulkeneet mukana Bonde Hansenin uralla: julkaistuihin töihin kuuluu neljä Hotakaisen ja neljä Oksasen romaanin käännöstä. Lisäksi hän tanskantaa virolaista kirjallisuutta.

Kääntämisessä Birgita Bonde Hansenia kiehtovat erityisesti kielelliset seikat. Vankka omaksuttu kielitaito ja lingvistitausta ovat hänen käännöstyönsä tukipilareita. Bonde Hansen vakuuttaa myös kielellisesti vaativien kertojien, kuten Katja Ketun tai Rosa Liksomin, kääntäjänä. Birgita Bonde Hansenin ammattitaidon syvyydestä kielii hänen silminnähden omistautunut ja intohimoinen suhtautuminen työhönsä.

Tanska on ollut yksi suomalaisen kirjallisuuden käännetyimmistä kohdekielistä viime vuosina. Suomalaisen proosan menestyksestä Tanskassa voidaan kiittää myös Birgita Bonde Hansenin erinomaisia käännöksiä. Aiemmin tänä vuonna hänet palkittiin Tanskan kääntäjäliiton Blixenprisenillä vuoden kääntäjänä.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt valtion ulkomaisen kääntäjäpalkinnon vuodesta 1975 lähtien. Palkinto on suuruudeltaan 15 000 euroa ja se myönnetään Veikkauksen tuotoista. Palkinto jaetaan vuosittain ansioituneelle suomalaisen kirjallisuuden kääntäjälle Kirjallisuuden vientikeskus FILIn ehdotuksen perusteella.

Tunnustuksen myöntänyt eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho pitää palkintoa osoituksena kääntäjien merkittävästä työstä suomalaisen kulttuuriviennin hyväksi.

Lisätietoja: vs. tiedottaja Johanna Sillanpää, FILI, , p. 050 4300 119

Lue lisää palkitusta

Birgita Bonde Hansenin haastattelu FILIn 100 kääntäjää -sarjassa

Suomalainen kirja myy ennätyssummilla maailmalla

Suomesta, suomenruotsista ja saamesta käännetyn kirjallisuuden oikeuksia myytiin vuonna 2016 yli kolmella miljoonalla eurolla. Uusin kirjallisuusviennin arvo -raportti kertoo kestävällä pohjalla olevasta kasvusta.

Suomalaisen kirjallisuuden oikeuksien myyntitulot kasvoivat vuonna 2016 yli kolmanneksella 3,14 miljoonaan euroon vuoteen 2015 verrattuna. Luku on osa jo vuonna 2011 alkanutta nousujohteista käyrää, joka osoittaa suomalaisen kirjallisuuden kiinnostavuuden kohonneen maailmalla uudelle tasolle.

Suomi oli Frankfurtin kirjamessujen teemamaa vuonna 2014. FILI – Kirjallisuuden vientikeskuksen ja Media Cleverin uusi raportti näyttää, että kirjavienti hyötyy yhä Finnland.Cool -hankkeen menestyksestä.

”Oikeuksien viennin lisäksi rojaltitulot ovat kasvaneet voimakkaasti”, sanoo FILIn johtaja Tiia Strandén. Vuodesta 2014 vuoteen 2016 rojaltitulot lähes kaksinkertaistuivat. ”Tämä kertoo, että suomalaisten kirjojen käännökset myyvät kohdemaassa. Kaupallinen menestys on edellytys sille, että kirjojen oikeuksia ostetaan myös jatkossa.”

Raportin luvut on kerätty suomalaisilta kustantajilta ja kirjallisuusagenteilta, ja niistä puuttuvat siten ulkomaisten agenttien edustamien kirjailijoiden, kuten Sofi Oksasen ja Kjell Westön, teokset. Suomalainen kirja päätyy ulkomaiseen ostoskassiin siis todellisuudessa vielä useammin.

Suomalaisen kirjallisuuden merkittävimmiksi vientimarkkinoiksi ovat nousseet Iso-Britannia ja Yhdysvallat 25 prosentin osuudella. Myös perinteisesti tärkeä Saksa on toisella sijalla kasvanut prosentuaalisesti. ”Suuret markkinat tuottavat tuloja, ja englanninkielinen myyntimenestys on usein avain muille kielialueille”, Strandén sanoo.

 

Lisätiedot:
FILI – Kirjallisuuden vientikeskus
Johtaja Tiia Strandén, puh. +358 (0)40 5820 975

Suomalaisen kirjallisuusviennin markkina-arvo 2016 -raportti

Tiia Strandén FILIn johtajaksi

Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran hallitus on nimittänyt asiantuntija Tiia Strandénin FILI – kirjallisuuden vientikeskuksen johtajaksi. Hän aloittaa tehtävässään 1.2.2017. Tiia Strandén on toiminut SKS:n palveluksessa FILIssä vuodesta 2011 ja vs. johtajana elokuusta 2016.

Tiedustelut: SKS:n pääsihteeri Tuomas M. S. Lehtonen, p. 040 560 9879

Kirjallisuuden vientikeskus FILI tukenut kuluvana vuonna Suomen kirjallisuuden kääntämistä liki 40 kielelle

Ulkomaiset kustantajat voivat hakea FILIstä tukea Suomen kirjallisuuden käännättämiseen muille kielille. Eniten tukia myönnettiin tänä vuonna kirjallisuutemme kääntämiseen ranskaksi, saksaksi, unkariksi, tanskaksi, viroksi ja hollanniksi. Kaikkiaan kielten kirjo oli laaja, sillä tukea myönnettiin käännöksiin 39 eri kielelle aina fääristä georgiaksi ja vietnamista galegoksi.

Lasten- ja nuortenkirjailijoista tukea saivat eniten Timo Parvelan, Maria Turtschaninoffin ja Tuutikki Tolosen teosten käännökset. Aikuisten kaunokirjallisuudessa kärjessä olivat puolestaan Sofi Oksasen Norma, Laura Lindstedtin Oneiron ja Aki Ollikaisen Nälkävuosi.

FILI myöntää paitsi käännöstukia myös promotukea kirjailijoiden ulkomaanmatkoihin sekä kääntäjille matka-apurahoja. Kaikkiaan tukia myönnettiin tänä vuonna yli 700 000 euroa. Sitä sai 549 hanketta, myöntöprosentti on 71. Tukien hakuaikoja on kolme kertaa vuodessa.

Lisätiedot:

Tiedottaja Silja Hakulinen, FILI – Kirjallisuuden vientikeskus
, p. 040 5347 526

Valtion ulkomainen kääntäjäpalkinto norjantaja Turid Farbregdille

Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen on tänään luovuttanut valtion ulkomaisen kääntäjäpalkinnon norjalaiselle Turid Farbregdille.

Turid Farbregd Kuva: Dorota Osinska

Turid Farbregd
Kuva: Dorota Osinska

Kääntäjä, filosofian kandidaatti Turid Farbregd on kääntänyt norjaksi suomalaista kirjallisuutta vuosikymmeniä. Hänen käännöstyönsä on saanut aivan uuden intensiteetin 2010-luvulla: Farbregd on julkaissut useita käännöksiä vuodessa, muun muassa Sofi Oksaselta, Antti Tuomaiselta ja Pajtim Statovcilta. Turid Farbregd on tuonut nämä nykykirjailijamme norjalaisten lukijoiden ulottuville ja osoittanut monipuolisuutensa kääntäessään niin historiallisia romaaneja kuin dekkareita ja näytelmäkirjallisuuttakin.

Kirjat ovat löytäneet lukijoita ja saavuttaneet menestystä Norjassa: Katja KetunKätilön” (”Jordmora”) käännös sai Norjassa Vuoden käännöskirja -palkinnon, Tommi KinnusenNeljäntienristeyksen” (”Der fire veier møtes”) ensimmäinen painos myytiin hetkessä loppuun ja Juha Itkosen kirja-arvion yhteydessä norjalaislehti julisti elettävän suomalaisen kirjallisuuden kultakautta.

Turid Farbregd (s. 1941) on asunut Suomessa vuodesta 1970. Hän saapui tuolloin norjan kielen lehtoriksi Helsingin yliopistolle. Farbregd on tehnyt runsaasti myös sanakirjatyötä, suurimpina näistä suomi-norja-suomi-sanakirjan 70-luvun puolivälissä ja suomi-norja-sanakirjan 90-luvun alussa.

Suomen kirjallisuuden norjannosten määrä on pysynyt ihailtavan korkeana tällä vuosikymmenellä, eikä vähiten Turid Farbregdin ansiosta. Paitsi että hän on kääntänyt itse, hän on toiminut mentorina seuraavalle kääntäjäsukupolvelle: houkutellut heitä alalle, vihkinyt ammattisalaisuuksiin, jakanut tärkeitä kontakteja.

Tällä hetkellä Farbregdillä on työn alla Katja Ketun ”Yöperhonen” sekä Tommi Kinnusen ”Lopotti”, jotka pääsevät norjalaisiin kirjakauppoihin ensi vuonna.

”Kääntäminenhän on suuruudenhullua,” toteaa Farbregd itse työstään ja sanoo iloitsevansa siitä, kuinka suomalainen kirjallisuus on alkanut lyödä läpi myös kansainvälisesti. ”Tässä erittäin tärkeässä roolissa on kääntäjien löytäminen ja kouluttaminen.”

Opetus- ja kulttuuriministeriö on jakanut palkinnon vuodesta 1975 lähtien. Palkinto on suuruudeltaan 15 000 euroa ja se jaetaan vuosittain ansioituneelle suomalaisen kirjallisuuden kääntäjälle Kirjallisuuden vientikeskus FILIn ehdotuksen perusteella.

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:
FILI – Kirjallisuuden vientikeskus
haastattelupyynnöt: tiedottaja Silja Hakulinen, puh. +358 40 534 7526

Turid Farbregd:
Valokuva (c) Dorota Osinska
Curriculum vitae (pdf)

 

Kirjallisuusviennin markkina-arvo pysynyt korkealla

Suomalaisen kirjallisuusviennin arvo nousi viime vuonna 8 % edellisvuoteen verrattuna ja nousi siten uuteen ennätykseensä, 2,34 miljoonaan euroon.

Kaksi vuotta sen jälkeen, kun Suomi oli teemamaana Frankfurtin kirjamessuilla, voidaan todeta kirjallisuusvientiin tehtyjen satsausten kantaneen hankkeen päätyttyäkin. Suurin nousu kirjallisuusviennin bruttotuloissa tapahtui vuosien 2011 ja 2012 välillä, jolloin kasvua oli peräti 57 %. Sittemmin taso on pysynyt samana, reilussa kahdessa miljoonassa eurossa. Viime vuonna tehtiin uusi ennätys 2,34 miljoonalla eurolla.

Nämä luvut käyvät ilmi selvityksestä, jolla on mitattu suomalaisen kirjallisuusviennin markkina-arvoa 2011–2015. Lajissaan ensimmäisen selvityksen on toteuttanut Media Clever FILIn – Kirjallisuuden vientikeskuksen ja Suomen Kustannusyhdistyksen toimeksiannosta.

Selvityksessä on mitattu suomalaisten kirjojen julkaisuoikeuksien ulkomaille myynnistä saatuja tuloja. Luvut on saatu kotimaisilta kustantajilta ja oikeuksien myyjiltä. Todellista arvoa kasvattavat ulkomaisten agenttien myymät suomalaisteosten oikeudet, joita selvitys ei mittaa.

Kirjallisuuslajeista kaunokirjallisuus ja lasten- ja nuortenkirjallisuus ovat olleet vuorotellen kärjessä. Viime vuoden tuloksissa kaunokirjallisuus on ykkösenä 49 prosentilla, mutta toiseksi on ensi kertaa noussut tietokirjallisuus 31 prosentilla. Kirjallisuusviennin kohdemaista Saksa on pysynyt tärkeänä vuodesta toiseen ja englanninkielinen markkina-alue (USA ja Iso-Britannia) noussut toiseksi.

Suomi oli teemamaana Frankfurtissa maailman suurimmilla kirjamessuilla 2014. Viisivuotisen hankkeen päätavoitteisiin kuului nostaa Suomen kirjallisuusvienti pysyvästi korkeammalle tasolle. Hanketta rahoittivat mm. OKM ja TEM, ja sen koordinoinnista vastasi FILI – Kirjallisuuden vientikeskus.

Suomen kirjallisuusviennin arvo 2011–2015 -selvityksen loppuraportti on julkaistu lokakuussa 2016. Selvitystä on tukenut OKM.

Lisätietoja:
FILIn vs. johtaja Tiia Strandén
p. +358 (0)40 5820 975

Kirjallisuusviennin arvo 2011–2015 | loppuraportti

Kirjallisuuden vientikeskus FILI edistää alan kansainvälistymistä: tukia jaettu tänä vuonna 700 000 euroa

FILIn vuoden viimeisen hakukierroksen tulokset on julkaistu. Kaikkiaan tukia on myönnetty kuluneena vuonna yhteensä reilut 700 000 euroa.

Ulkomaiset kustantajat voivat hakea Kirjallisuuden vientikeskuksesta FILIstä tukea Suomen kirjallisuuden kääntämiseen. Tänä vuonna suomalaista kirjallisuutta on haluttu kääntää erityisesti saksaksi, englanniksi, viroksi, unkariksi, ranskaksi ja kiinaksi.

Kaunokirjallisuuden puolella tukea ovat saaneet Suomessakin menestyneet ja palkitut teokset, kuten Tommi Kinnusen Neljäntienristeys, Jussi Valtosen He eivät tiedä mitä tekevät ja Pajtim Statovcin Kissani Jugoslavia. Lasten- ja nuortenkirjailijoista Timo Parvelan kääntämiseen on haettu ja myönnetty eniten tukia. Tietokirjoille ohjautuu noin 11 % myönnöistä.

Saamesta kääntämiseen on haettu ja myönnetty tavallista enemmän tukia: erityisesti Inger-Mari Aikiota on käännetty. Turun kirjamessujen tämänvuotinen teema, Saamenmaa, on saattanut vaikuttaa tähän näkyvyyteen – ja ainakin siihen, että saamesta myös suomennettiin FILIn tuella aiempaa enemmän.

Tukia on myönnetty paitsi kustantajille käännöksiin, myös suomalaiskirjailijoiden matkoihin ulkomaille edistämään tuoreen käännöksen myyntiä sekä näytekäännöksiin, joiden avulla teoksia myydään ulkomaille. Näiden lisäksi FILI jakaa tukea vähälevikkisen kirjallisuuden suomentamiseen.

Tukea on vuoden 2015 aikana saanut liki 500 hanketta ja myöntöprosentti on ollut 73.

www.finlit.fi/fili/tuet/

Lisätiedot:
FILIn tiedottaja Silja Hakulinen (), p. 040 5347 526

Valtion ulkomainen kääntäjäpalkinto ruotsintaja Janina Orloville

Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen on tänään 19.11. luovuttanut valtion ulkomaisen kääntäjäpalkinnon Janina Orloville.

Janina Orlov (s. 1955) on asunut Ruotsissa vuodesta 1997 ja tehnyt merkittävää työtä Suomen kirjallisuuden puolesta naapurimaassamme. Orlov on kääntänyt nimekkäimpiä nykykirjailijoitamme ruotsiksi: esimerkiksi Sofi Oksasen romaanituotannon, Rosa Liksomia, Katja Kettua ja Riikka Pulkkista. Repertuaari ei rajoitu aikuistenkirjoihin, vaan esimerkiksi Tatusta ja Patusta tuli Sixten ja Blixten, ja näin he saivat lisää lapsiystäviä Ruotsista. Kaikkiaan Janina Orlov on ehtinyt ruotsintaa kolmisenkymmentä teosta ruotsalaisille kustantamoille ja pitää yllä kustantamoiden kiinnostusta Suomen kirjallisuuteen, sillä kirjan matka käännöksenä naapurimaahan ei ole lyhyestä välimatkasta huolimatta helppo tai itsestään selvä. Ansiokkaat, palkitut, kriitikoiden ja lukijoiden arvostamat käännökset ovat nostaneet maamme kirjallisuuden uudella tavalla ruotsalaisten tietoisuuteen.

Janina Orlov at Frankfurt Book Fair 2014

Janina Orlov Frankfurtin kirjamessuilla 2014, kuva: Katja Maria Nyman (c) FILI

Janina Orlov kehuu suomalaisen kirjallisuuden nousun Ruotsissa olevan hyvää yhteispeliä: itse kirjallisuus on kiinnostavaa, minkä lisäksi kustantamot – sekä Suomessa että Ruotsissa – panostavat asiaan enemmän. Suomalaisella kirjallisuudella on hyvä itsetunto: sitä ei kirjoiteta liikaa pälyillen, mitä muut tekevät tai ajattelevat.

Janina Orlov osallistuu aktiivisesti alan kehittämiseen: hän on johtanut kääntäjäseminaareja ja toiminut erilaisissa luottamustoimissa, kuten paraikaa Pohjoismaiden neuvoston lastenkirjallisuuspalkintolautakunnassa, Ruotsin kirjailijaliiton hallituksen jäsenenä 2008–2013 ja puheenjohtajana Baltic Writers’ Councilissa kuusi vuotta, 2009–2015.

Tällä hetkellä Janina Orlov kääntää Sofi Oksasen uusinta romaania, Normaa. Kääntäjäntyönsä ohella Orlov toimii yliopistonlehtorina Tukholman yliopistossa, jossa hän opettaa lastenkirjallisuutta. Hän on julkaissut aiheesta lukuisia artikkeleita, toiminut kolumnistina ja luennoinut eri maissa.

Janina Orlov on väitellyt Åbo Akademissa Aleksander Puškinista Venäjän kielen ja kirjallisuuden oppiaineeseen 2005. Pro gradu -työnsä hän teki aikoinaan samaan opinahjoon Muumeista. Orlov on kääntää myös venäjästä.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on jakanut palkinnon vuodesta 1975 lähtien. Veikkausvoittovaroista myönnettävä palkinto on suuruudeltaan 15 000 euroa ja se jaetaan vuosittain ansioituneelle suomalaisen kirjallisuuden kääntäjälle Suomen kirjallisuuden vientikeskuksen FILIn ehdotuksen perusteella.

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:
FILI – Finnish Literature Exchange
haastattelupyynnöt: tiedottaja Silja Hakulinen, puh. +358 40 534 7526

Janina Orlov: curriculum vitae

 

Kirjallisuusviennin uusi painopiste: englanninkielinen maailma

FILI – Finnish Literature Exchange on kääntänyt katseensa Finnland. Cool. -hankkeen jälkeiseen aikaan: käännösoikeuksien myynnin painopisteenä englanninkielisen maailman suurhanke.

”Kirjallisuusviennin arvo 2011–2015” -selvityksen luvut vuodelta 2014 näyttävät, että taso on pysynyt ennallaan reilussa 2 miljoonassa eurossa, jonne määrä nousi pari vuotta sitten. Luku sisältää suomalaisten kustantajien ja agentuurien myymät oikeudet. Näiden lisäksi todellista arvoa kasvattavat ulkomaisten agenttien myymät suomalaisteosten oikeudet, joita selvitys ei mittaa.

Yli odotusten onnistuneen Finnland. Cool. – Suomi teemamaana Frankfurtin kirjamessuilla 2014 -hankkeen jäljiltä kiinnostus suomalaiseen kirjallisuuteen ulkomailla on suurempaa kuin koskaan aiemmin.

Suuri harppaus käännösoikeuksien myyntiluvuissa tapahtui Frankfurtin kirjamessujen teemamaavuoteen valmistauduttaessa. Saksankieliset markkinat ovat toimineet porttina muille kielialueille ja kiinnostusta on erityisesti haastavilla englanninkielisillä markkinoilla, joihin FILI fokusoi seuraavan kolmevuotiskautensa suurhankkeen. Englanninkieliset markkinat ovat laajat ja erinomainen väylä muille alueille.

Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa keskitymme sikäläisiin kustantajiin, uusien kääntäjien kouluttamiseen sekä ilmestyneiden käännösten promootiotyöhön yhteistyössä paikallisten kumppaneiden kanssa.

FILI toimii jatkossakin ammattilaiskontaktien välittäjänä: osallistumme ammattilaismessuille ja kutsumme Suomeen ulkomaisia kustantajia tutustumaan suomalaiseen kirjallisuuteen. Toimimme myös kotipesänä Suomen kirjallisuuden kääntäjille ja yksi tärkeä tehtävämme on löytää lisää kääntäjiä eri kielialueille.

Lisätiedot:
FILIn johtaja Leena Majander p. +358 (0)50 529 2906,

Kirjallisuusviennin arvo 2011-2015 -selvitys / vuoden 2014 raportti

Suomen kirjallisuuden tulevia kääntäjiä kokoontuu jälleen kurssille Helsinkiin

FILI – Finnish Literature Exchange järjestää yhteistyössä Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksen CIMOn kanssa jo kahdeksannen aloittelevien kääntäjien kurssin 17.–28. elokuuta 2015. Kesäkurssille osallistuu 15 aloittelevaa kääntäjää, jotka kääntävät suomesta 12 eri kielelle aina ranskasta unkariin ja katalaanista englantiin.

Joka toinen vuosi järjestettävälle kurssille on tämän vuoden jälkeen osallistunut yli 100 kääntäjäkokelasta ja noin puolet osallistuneista on jo julkaissut käännöksiä.

Kurssia vetää jälleen konkarikääntäjä, saksantaja Stefan Moster, joka korostaa kurssin merkitystä linkkinä yliopisto-opintojen ja työelämän välillä: kurssilla hyödynnetään opittua kieltä, suomea, mutta opetellaan samalla uudenlaista tapaa käyttää sitä sanataiteen kääntämiseen sekä itsenäistä työotetta. Moster kertoo kannustavansa kurssilaisia tunnistamaan omat vahvuutensa ja kehittämisalueet, mikä auttaa kehittymisessä kääntäjän ammattiin. Tämän vuoden kurssilaiset kääntävät muun muassa Selja Ahavaa ja tutustuvat erilaisiin murteisiin ja kielenkäyttötapoihin esimerkiksi Mikko Rimmisen, Hanna Haurun ja Petri Tammisen tekstien kautta.

Kurssin opiskelijoista valtaosa on opiskellut suomea omassa kotimaassaan yliopistolla. Suomea opetetaan yli 90 yliopistossa noin 30 maassa ympäri maailman. Opetusta on vähennetty viime vuosina ja maisteritasoinen koulutus puuttuu nykyään esimerkiksi Espanjasta, Hollannissa suomen opetus on lopetettu kokonaan, samoin kuin naapurimaamme Oslonkin yliopistossa. Tämä uhkaa myös uusien kääntäjien löytymistä suomen pienelle kielialueelle ja sitä kautta kirjallisuusvientiä, sillä Suomen kirjallisuuden ammattikääntäjät ovat siinä keskeisessä asemassa.

Lisätiedot:
FILIn tiedottaja Silja Hakulinen, p. 040 5347 526, silja.hakulinen(a)finlit.fi

Books from Finland siirtyy arkistomuotoiseksi

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura lopettaa Books from Finland -verkkolehden julkaisemisen 1.7.2015 ja keskittyy lähes 50 vuoden aikana kerääntyneen aineiston saattamiseen entistä kattavammin lukijoiden ulottuville.

Suomen kirjallisuutta englanniksi esittelevä Books from Finland on ilmestynyt vuodesta 1967. Vuoteen 2008 saakka lehti ilmestyi neljä kertaa vuodessa paperiversiona ja sen jälkeen verkkojulkaisuna. Vuosikymmenten saatossa Books from Finlandissa on esitelty tuhansia suomalaisia kirjoja, eri kirjallisuuden lajeja ja nykykirjailijoita yhtä hyvin kuin klassikoita. Sen merkitys kirjallisuutemme esittelijänä on ollut tärkeä. > Read more

Lähes tuhannen kirjan lahjoitus Helsingin kaupunginkirjastolle

Helsingin kaupunginkirjasto vastaanottaa 958 kirjan kokoelman, joka oli esillä Frankfurtin kirjamessuilla syksyllä 2014. Kokoelma sisältää suomalaista kirjallisuutta eri kielille käännettynä. Kirjat koottiin messuille kustantajilta ympäri maailman ja kirjastolle ne lahjoittaa FILI – Suomen kirjallisuuden tiedotuskeskus.

Lahjoituskirjat on saatu 35 eri maassa toimivilta yli 200 kustantajalta. Joukossa on eri kielille käännettyä suomalaista aikuisten, lasten ja nuorten kaunokirjallisuutta sekä sarjakuvia. Kaunokirjallisuuden lisäksi lahjoituksessa on teoksia suomalaisesta arkkitehtuurista, designista, taiteesta, musiikista ja elokuvista.

Kokoelmassa on klassikkoteoksia muun muassa Juhani Aholta, Minna Canthilta ja Aleksis Kiveltä. Käännettyä nykykirjallisuutta edustavat esimerkiksi Sofi Oksasen, Leena Lehtolaisen ja Tuomas Kyrön teokset. Erityisen runsaasti kokoelmassa on Tove Janssonin kirjoja eri kielillä, koska viime vuosi kirjailijan merkkivuosi.

– ”Kyseessä on suuri lahjoitus, jollaisia saa vastaanottaa vain harvoin”, kertoo kirjastotoimen johtaja Tuula Haavisto. – ”Osa kirjoista on jo lainattavissa. Aikanaan niiden kotikirjastona tulee olemaan keskustakirjasto”, hän jatkaa.

Frankfurtin kirjamessuilla Suomen teemamaahanketta koordinoi FILI – Suomen kirjallisuuden tiedotuskeskus, jonka etuoikeudeksi jäi etsiä messuilla esillä olleelle kokoelmalle sijoituspaikka.

-“‘Books on Finland’, laaja suomalaisen kirjallisuuden käännösten näyttely, haluttiin lahjoittaa Helsingin kaupunginkirjastolle palvelemaan kasvavaa muilla kielillä lukevaa asiakaskuntaa. Suomen kirjallisuuden eri kieliset uudet käännökset eivät ole muualla ole näin suuresti saatavilla” perustelee johtaja Iris Schwanck FILIstä.

Lisätietoja:
Tuula Haavisto, kirjastotoimen johtaja, Helsingin kaupunginkirjasto, puh. 09 310 85500,

Iris Schwanck, johtaja, FILI – Suomen kirjallisuuden tiedotuskeskus, puh. 040 5080331,

Leena Majander-Reenpää FILIn johtajaksi 1.6. lähtien

SKS:n hallitus on valinnut kustantaja Leena Majander-Reenpään FILI – Finnish Literature Exchangen johtajaksi. Hän aloittaa SKS:n palveluksessa 1.6.2015.

Majander-Reenpää on pitkän linjan kirja-ammattilainen. Hän on toiminut kustantajana mm. Otavassa, WSOY:ssä ja viimeksi Bonnier Booksissa. Lisäksi hän toimii useissa alan luottamustehtävissä.

FILI on Suomen kirjallisuuden vientiorganisaatio, joka tukee kirjallisuuden kääntämistä ja julkaisemista muille kielille ja edistää kotimaisen kirjallisuuden tunnettuutta ulkomailla. FILI myöntää apurahoja ja tukia kotimaisen kirjallisuuden kääntämiseen. FILI vastasi menestyksekkäästi Suomi Frankfurtin kirjamessujen teemamaana -hankkeesta, joka huipentui syksyllä 2014.

Iris Schwanck jatkaa FILIn johtajana toukokuun loppuun, minkä jälkeen hän siirtyy eläkkeelle.

SKS on vuonna 1831 perustettu tieteellinen seura, joka toimii muistiorganisaationa, tutkimuslaitoksena ja kulttuurijärjestönä. Sen osastot ovat kansanrunousarkisto, kirjallisuusarkisto, kirjasto, tutkimusosasto, kustantamo ja FILI – Suomen kirjallisuuden tiedotuskeskus. Seuraan kuuluu runsaat 3 000 jäsentä. SKS:n palveluksessa työskentelee tällä hetkellä noin sata henkilöä.

Suomalaisen kulttuurin menestystarinat tarvitsevat investointeja ja kansainvälistä vuorovaikutusta

Suomi vahvistuu, kun suomalaisen kulttuurin kansainvälisyyttä vahvistetaan. Kansainvälisen verkottumisen ja liikkuvuuden takaaminen ovat eduskunnan velvollisuuksia ensi kaudella, toteavat Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituutit sekä taiteenalojen tiedotuskeskukset juuri julkistetuissa hallitusohjelmatavoitteissaan.

Taiteen tiedotuskeskukset ja 70 maan alueella toimivat Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituutit ovat tehokkaaksi osoitettu rakenne kulttuurin ja tieteen kansainvälistymisen edistämiseksi. Eduskunnan tulee kehittää niiden toimintamahdollisuuksia turvaamalla organisaatioiden perusrahoitus.

Veikkausvoittovaroista tulee jatkossakin jakaa 38,5 prosenttia taiteelle ja kulttuurille. Lisäksi osa Team Finland -rahoituksesta tulee ohjata luovien alojen ja tieteen hankkeisiin.

Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituutit ja tiedotuskeskukset edistävät suomalaista luovaa alaa laajalti. Taiteen, tieteen, opetuksen ja kulttuurin kansainvälistyminen on niiden asiantuntemuksen ytimessä, ja ne ovatkin mukana monen suomalaisen menestystarinan syntymisessä.

Tuoreita esimerkkejä suomalaisen kulttuurin menestystarinoista ovat esimerkiksi Frankfurtin kirjamessujen huikea mediahuomio, Sunrise Avenuen nousu Euroopan suurimman musiikkimarkkinan, Saksan, suosituimmaksi pop-yhtyeeksi, suomalaisen kuvataiteen myyntimenestys ARCOMadrid-messuilla sekä Tero Saarinen Companyn ilmiömäiset saavutukset kansainvälisen tanssitaiteen huipulla.

”Kansainväliset menestystarinat eivät synny ilman korkeatasoista luovaa sisältöä, mutta eivät myöskään ilman määrätietoisia panostuksia verkostoihin, viestintään, myyntiin ja markkinointiin. Menestystarinat tarvitsevat liikkuvuutta ja molemminpuolista vuorovaikutusta muun maailman kanssa. Maailmalle on yhä lähdettävä”, sanoo Music Finlandin johtaja Tuomo Tähtinen.

Menestyminen ulkomailla tuo Suomeen euroja, kuten myynti-, tekijänoikeus- ja verotuloja, mutta se luo myös Suomelle myönteistä mainepääomaa. Kiinnostava Suomi houkuttaa puoleensa esimerkiksi sijoittajia, yrityksiä ja matkailijoita. Kukoistavat luovat alat sekä monipuolinen ja kiinnostava kulttuurielämä ovat tulevaisuuden mallimaan rakennuspilareita.

Investoimalla suomalaiseen kulttuuriin eduskunta investoi yhteen Euroopan kestävimmistä kasvualoista. Joulukuussa julkaistun EU:n laajuisen selvityksen mukaan kulttuuri ja luovat alat on koko Euroopan kolmanneksi suurin työllistäjä. Ala työllistää 7 miljoonaa ihmistä, ja sen rooli on erityisen tärkeä nuorten, alle 30-vuotiaiden kohdalla. Alan liikevaihto on 535 miljardia euroa, Suomessa 5,4 miljardia.

Taiteenalojen tiedotuskeskusten hallitusohjelmatavoitteet

Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituuttien hallitusohjelmatavoitteet

Tietopaketti taiteenalojen tiedotuskeskuksista ja Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituuteista

 

Lisätietoja ja haastattelupyynnöt:

Tuomo Tähtinen, johtaja, Music Finland, , puh. 044 069 8000

Aleksi Malmberg, johtaja, Suomen Benelux-instituutti, , puh. +32 2 513 04 19

SKS:ssa käyty yt-neuvottelut

Suomalaisen Kirjallisuuden Seurassa on käyty yt-neuvottelut koskien FILI – Suomen kirjallisuuden tiedotuskeskuksen toiminnan supistamista, joka johtuu opetus- ja kulttuuriministeriön ilmoittamasta FILIn perustoimintaan ja kansainvälisiin hankkeisiin myöntämän avustuksen merkittävästä pienenemisestä vuonna 2015. Neuvoteltuun suunnitelmaan sisältyy kahden henkilötyövuoden vähentäminen ja toiminnan uudelleenjärjestelyjä. Päätökset asiassa tullaan tekemään ennen 1.1.2015.

Lisätietoa: SKS:n pääsihteeri Tuomas M. S. Lehtonen, p. 040 560 9879.

 

Kirjallisuusviennin kasvu jatkuu

Bruttotulot kirjallisuusviennistä olivat 2013 2,24 miljoonaa euroa kun ne 2012 olivat 1,98 miljoonaa euroa. Suuri muutos on tapahtunut kirjallisuuslajeissa, joissa lasten- ja nuortenkirjallisuuden osuus on noussut kahden edellisvuoden reilusta kolmanneksesta jopa 59 prosenttiyksikköön. Maista Saksa pitää yhä ykköspaikkaa, mutta haastavina pidetyt englanninkieliset markkinatkin ovat raottumassa suomalaiselle kirjallisuudelle.

FILIn ja Suomen Kustannusyhdistyksen tilaaman Kirjallisuusviennin arvo 2011–15 -selvityksen uudet luvut vuodelta 2013 ovat valmistuneet. Selvitystä tekevä Media Clever raportoi nousua edellisvuoteen reilut 13 %. Bruttotulot kirjallisuusviennistä, käännösoikeuksien myynnistä, ovat 2,24 miljoonaa euroa 2013 kun ne 2012 olivat 1,98 miljoonaa euroa. Vuodesta 2011 vuoteen 2012 hyppäys oli suurempi, kun kasvua oli liki 60 %.

Luvut on kerätty kotimaisilta kustantajilta ja agenteilta nimettöminä ja sisältävät toteutuneet myynnit. Ulkomaisten agentuurien myymät oikeudet eivät ole luvuissa mukana. Selvityksen ulkopuolella ovat kirjojen ulkomaan kappalemyynnistä kertyneet tulot. Näin ollen kirjallisuusviennin bruttotulot ovat vielä tässä ilmoitettuja lukuja korkeammat.

Suuri muutos on tapahtunut kirjallisuuslajeissa, joissa lasten- ja nuortenkirjallisuuden osuus on noussut kahden edellisvuoden reilusta kolmanneksesta jopa 59 prosenttiyksikköön. Kaunokirjallisuuden osuus puolestaan on vastaavasti laskenut reilusta puolesta kolmannekseen. Tietokirjallisuuden suhteellinen osuus on laskenut viiteen prosenttiin edellisvuoden yhdeksästä.

Maista Saksa pitää yhä ykköspaikkaa, mutta sen suhteellinen osuus on laskenut vuodessa kuudella prosenttiyksiköllä 30:sta 24:ään. Sitä vastoin haastavina pidetyt englanninkieliset markkinat ovat raottumassa suomalaiselle kirjallisuudelle, osuus on kasvanut 9 prosenttiyksiköstä 19:ään. Kolmantena maana tilastoissa näkyy Venäjä ja neljäntenä Latinalaisen Amerikan alue.

Saksalaiset kustantajat panostivat paljon Frankfurtin kirjamessujen teemamaahan Suomeen, minkä vuoksi laskua saksankielisellä alueella on odotettavissa kun teemamaavuodeksi ostettujen oikeuksien määrä tasoittuu. Messumenestyksen vaikutus suomalaiselle kirjallisuudelle heijastuu myös muille kielialueille saksankielisten markkinoiden toimiessa portinavaajina.

Kustantaja Anna-Riikka Carlson WSOY:ltä kertoi FILIn lehdistötilaisuudessa 4.11.2014, että Aasiassa on seurattu tarkkaan Suomen Frankfurtin teemamaahanketta ja merkittäviä kauppoja on tehty esimerkiksi Japaniin, Kiinaan ja Intiaan.

Suomen kirjallisuuden näkyvyys saksalaisessa mediassa löi kaikki aiemmat teemamaaennätykset päätyen lopulta 7770 mediaosumaan aikavälillä lokakuu 2013–lokakuu 2014. Teemamaiden saldo aiemmin on vaihdellut alle 2000:sta parhaimmillaan reiluun viiteentuhanteen. Jopa 40 % mediaosumista koski kirjallisuutta ja kirjailijoita, 27 % teemamaahanketta messupaviljonkeineen laajemmin, neljännes oli teemamaahankkeen mainintoja ja 8 % käsitteli kulttuuritapahtumia Frankfurtissa.

Saksalaisen mediatoimisto WBCO:n toimitusjohtajan Frank Wöllsteinin mukaan Suomi ei koskaan aiemmin ole näkynyt näin laajasti Saksassa. Syinä FINNLAND. COOL. -hankkeen menestykselle Wöllstein pitää mediatyön varhaista aloitusta FILIssä: saksalaisilla toimittajilla on ollut mahdollisuus tavata lukuisia suomalaisia kirjailijoita ja aikaa tutustua kirjallisuuteemme. Mutkaton kirjallisuuden ja hankkeen esitteleminen tekivät niistä houkuttelevia. Myös Frankfurtin taidelaitosten kulttuuriohjelma tarjosi monipuolisen kattauksen suomalaista kulttuuria ja kiinnosti mediaa.

FINNLAND. COOL. -hankkeen ytimessä oli kirjallisuus, mihin myös viestintä keskittyi ja tämä kantoi hedelmää. Runsas mediahuomio ei kuitenkaan olisi ollut mahdollinen ilman saksalaisen median vilpitöntä kiinnostusta kirjallisuuteemme. Medianäkyvyydellä on FINNLAND. COOL. -hankkeen tavoitteiden kannalta tärkeä merkitys, sillä suomalaisen kirjallisuuden ja sen saksannosten näkyvyys suurelle yleisölle kasvattaa kirjojen myyntiä ja vaikuttaa saksalaiskustantajien haluun panostaa jatkossakin suomalaiseen kirjallisuuteen.

Lisätiedot: FILIn johtaja Iris Schwanck, puh. +358 (0)40 5080 331,  ja FILIn tiedottaja Silja Hakulinen, puh. +358 (0)40 5347 526,

FINNLAND. COOL. -paviljonki Frankfurtin kirjamessuilla (c) FILI / Katja Maria Nyman

FINNLAND. COOL. räjäytti pankin – Frankfurter Allgemeine Zeitung: ”Kaikki ihastelevat Suomea”

Frankfurt

Finnland Cool

Suomi oli teemamaana sunnuntaina päättyneillä Frankfurtin kirjamessuilla. Suomen hanke rikkoi aiempien teemamaiden saavutukset medianäkyvyydessä saksankielisessä Euroopassa. ”Kaikkien aikojen onnistunein teemamaaesiintyminen”, kommentoi FILIn käyttämän saksalaisen mediatoimisto WBCOn toimitusjohtaja Frank Wöllstein, joka on työskennellyt yhdeksän eri teemamaan kanssa.

Viime lokakuulta lauantaipäivään (11.10.) mennessä mediaseurantaa hoitanut Landau Media oli raportoinut 5600 osumaa teemamaahankkeellemme. Tämä on suurempi luku kuin aiemmilla valtavaa huomiota saaneilla mailla, Argentiinalla, Kiinalla ja Turkilla. Wöllstein arveli, että alkuviikosta saatetaan olla jopa 7000 osumassa. > Read more

Valtion ulkomainen kääntäjäpalkinto saksantaja Angela Plögerille

Kulttuuri- ja asuntoministeri Pia Viitanen on tänään Frankfurtin kirjamessuilla luovuttanut valtion ulkomaisen kääntäjäpalkinnon saksalaiselle Angela Plögerille.

Angela Plöger (s. 1942 Danzigissa) on tehnyt pitkän uran Suomen kirjallisuuden saksantajana. Hän on valmistunut suomen kielen tohtoriksi Hampurin yliopistosta.

Hänen ensimmäinen käännöksensä oli Eeva Kilven Tamara, joka ilmestyi saksaksi jo vuonna 1974. Sittemmin saksannettuja kaunokirjoja on kertynyt jo yhteensä 40, minkä lisäksi Plöger on kääntänyt kaunokirjallisuutta lukuisiin antologioihin.

Plögerin tuoreimmat, Saksassa paraikaa huomiota keräävät käännökset ovat Katja Ketun Kätilö-romaanin saksannos (saks. Wildauge), jonka haastava kieli ja sen kääntäminen sujuvaksi saksaksi on herättänyt paljon kiitosta kriitikoissa, sekä Sofi Oksasen Kun kyyhkyset katosivat -teoksen saksannos (saks. Als die Tauben verschwanden). Plöger on kääntänyt saksaksi myös kaksi aiempaa Oksasen teosta.

Angela Plöger on toiminut kääntäjänä myös esimerkiksi Leena Landerille, jolta hän on saksantanut peräti seitsemän teosta, Eeva-Kaarina Aroselle, jolta viisi ja Anja Snellmanille, jolta hän on saksantanut neljä teosta.

Plöger on tehnyt merkittävää työtä myös nykydraamamme kansainvälistymisen eteen: hän on kääntänyt saksaksi liki parikymmentä suomalaista näytelmää. Näiden lisäksi Plöger on kääntänyt suuren määrän tieto- ja tieteellistä kirjallisuutta.

Opetus- ja kulttuuriministeriö jakaa valtion ulkomaisen kääntäjäpalkinnon tänä vuonna 40. kerran. Veikkausvoittovaroista myönnettävä palkinto on suuruudeltaan 15 000 euroa ja se jaetaan vuosittain ansioituneelle suomalaisen kirjallisuuden kääntäjälle Suomen kirjallisuuden vientiorganisaation FILIn ehdotuksen perusteella. Tänä vuonna palkinto jaetaan poikkeuksellisesti Frankfurtin kansainvälisillä kirjamessuilla, missä Suomi on teemamaana.

Lisätiedot:
FILI – Finnish Literature Exchange
johtaja Iris Schwanck, puh. +358 40 5080 331
haastattelupyynnöt: tiedottaja Silja Hakulinen, puh. +358 40 534 7526

FinnlandCool_mg_8781 AngelaPalkinto

AngelaPuhe