Suomalainen kirja myy ennätyssummilla maailmalla

Suomesta, suomenruotsista ja saamesta käännetyn kirjallisuuden oikeuksia myytiin vuonna 2016 yli kolmella miljoonalla eurolla. Uusin kirjallisuusviennin arvo -raportti kertoo kestävällä pohjalla olevasta kasvusta.

Suomalaisen kirjallisuuden oikeuksien myyntitulot kasvoivat vuonna 2016 yli kolmanneksella 3,14 miljoonaan euroon vuoteen 2015 verrattuna. Luku on osa jo vuonna 2011 alkanutta nousujohteista käyrää, joka osoittaa suomalaisen kirjallisuuden kiinnostavuuden kohonneen maailmalla uudelle tasolle.

Suomi oli Frankfurtin kirjamessujen teemamaa vuonna 2014. FILI – Kirjallisuuden vientikeskuksen ja Media Cleverin uusi raportti näyttää, että kirjavienti hyötyy yhä Finnland.Cool -hankkeen menestyksestä.

”Oikeuksien viennin lisäksi rojaltitulot ovat kasvaneet voimakkaasti”, sanoo FILIn johtaja Tiia Strandén. Vuodesta 2014 vuoteen 2016 rojaltitulot lähes kaksinkertaistuivat. ”Tämä kertoo, että suomalaisten kirjojen käännökset myyvät kohdemaassa. Kaupallinen menestys on edellytys sille, että kirjojen oikeuksia ostetaan myös jatkossa.”

Raportin luvut on kerätty suomalaisilta kustantajilta ja kirjallisuusagenteilta, ja niistä puuttuvat siten ulkomaisten agenttien edustamien kirjailijoiden, kuten Sofi Oksasen ja Kjell Westön, teokset. Suomalainen kirja päätyy ulkomaiseen ostoskassiin siis todellisuudessa vielä useammin.

Suomalaisen kirjallisuuden merkittävimmiksi vientimarkkinoiksi ovat nousseet Iso-Britannia ja Yhdysvallat 25 prosentin osuudella. Myös perinteisesti tärkeä Saksa on toisella sijalla kasvanut prosentuaalisesti. ”Suuret markkinat tuottavat tuloja, ja englanninkielinen myyntimenestys on usein avain muille kielialueille”, Strandén sanoo.

 

Lisätiedot:
FILI – Kirjallisuuden vientikeskus
Johtaja Tiia Strandén, puh. +358 (0)40 5820 975

Suomalaisen kirjallisuusviennin markkina-arvo 2016 -raportti

Tiia Strandén FILIn johtajaksi

Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran hallitus on nimittänyt asiantuntija Tiia Strandénin FILI – kirjallisuuden vientikeskuksen johtajaksi. Hän aloittaa tehtävässään 1.2.2017. Tiia Strandén on toiminut SKS:n palveluksessa FILIssä vuodesta 2011 ja vs. johtajana elokuusta 2016.

Tiedustelut: SKS:n pääsihteeri Tuomas M. S. Lehtonen, p. 040 560 9879

Kirjallisuuden vientikeskus FILI tukenut kuluvana vuonna Suomen kirjallisuuden kääntämistä liki 40 kielelle

Ulkomaiset kustantajat voivat hakea FILIstä tukea Suomen kirjallisuuden käännättämiseen muille kielille. Eniten tukia myönnettiin tänä vuonna kirjallisuutemme kääntämiseen ranskaksi, saksaksi, unkariksi, tanskaksi, viroksi ja hollanniksi. Kaikkiaan kielten kirjo oli laaja, sillä tukea myönnettiin käännöksiin 39 eri kielelle aina fääristä georgiaksi ja vietnamista galegoksi.

Lasten- ja nuortenkirjailijoista tukea saivat eniten Timo Parvelan, Maria Turtschaninoffin ja Tuutikki Tolosen teosten käännökset. Aikuisten kaunokirjallisuudessa kärjessä olivat puolestaan Sofi Oksasen Norma, Laura Lindstedtin Oneiron ja Aki Ollikaisen Nälkävuosi.

FILI myöntää paitsi käännöstukia myös promotukea kirjailijoiden ulkomaanmatkoihin sekä kääntäjille matka-apurahoja. Kaikkiaan tukia myönnettiin tänä vuonna yli 700 000 euroa. Sitä sai 549 hanketta, myöntöprosentti on 71. Tukien hakuaikoja on kolme kertaa vuodessa.

Lisätiedot:

Tiedottaja Silja Hakulinen, FILI – Kirjallisuuden vientikeskus
, p. 040 5347 526

Valtion ulkomainen kääntäjäpalkinto norjantaja Turid Farbregdille

Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen on tänään luovuttanut valtion ulkomaisen kääntäjäpalkinnon norjalaiselle Turid Farbregdille.

Turid Farbregd Kuva: Dorota Osinska

Turid Farbregd
Kuva: Dorota Osinska

Kääntäjä, filosofian kandidaatti Turid Farbregd on kääntänyt norjaksi suomalaista kirjallisuutta vuosikymmeniä. Hänen käännöstyönsä on saanut aivan uuden intensiteetin 2010-luvulla: Farbregd on julkaissut useita käännöksiä vuodessa, muun muassa Sofi Oksaselta, Antti Tuomaiselta ja Pajtim Statovcilta. Turid Farbregd on tuonut nämä nykykirjailijamme norjalaisten lukijoiden ulottuville ja osoittanut monipuolisuutensa kääntäessään niin historiallisia romaaneja kuin dekkareita ja näytelmäkirjallisuuttakin.

Kirjat ovat löytäneet lukijoita ja saavuttaneet menestystä Norjassa: Katja KetunKätilön” (”Jordmora”) käännös sai Norjassa Vuoden käännöskirja -palkinnon, Tommi KinnusenNeljäntienristeyksen” (”Der fire veier møtes”) ensimmäinen painos myytiin hetkessä loppuun ja Juha Itkosen kirja-arvion yhteydessä norjalaislehti julisti elettävän suomalaisen kirjallisuuden kultakautta.

Turid Farbregd (s. 1941) on asunut Suomessa vuodesta 1970. Hän saapui tuolloin norjan kielen lehtoriksi Helsingin yliopistolle. Farbregd on tehnyt runsaasti myös sanakirjatyötä, suurimpina näistä suomi-norja-suomi-sanakirjan 70-luvun puolivälissä ja suomi-norja-sanakirjan 90-luvun alussa.

Suomen kirjallisuuden norjannosten määrä on pysynyt ihailtavan korkeana tällä vuosikymmenellä, eikä vähiten Turid Farbregdin ansiosta. Paitsi että hän on kääntänyt itse, hän on toiminut mentorina seuraavalle kääntäjäsukupolvelle: houkutellut heitä alalle, vihkinyt ammattisalaisuuksiin, jakanut tärkeitä kontakteja.

Tällä hetkellä Farbregdillä on työn alla Katja Ketun ”Yöperhonen” sekä Tommi Kinnusen ”Lopotti”, jotka pääsevät norjalaisiin kirjakauppoihin ensi vuonna.

”Kääntäminenhän on suuruudenhullua,” toteaa Farbregd itse työstään ja sanoo iloitsevansa siitä, kuinka suomalainen kirjallisuus on alkanut lyödä läpi myös kansainvälisesti. ”Tässä erittäin tärkeässä roolissa on kääntäjien löytäminen ja kouluttaminen.”

Opetus- ja kulttuuriministeriö on jakanut palkinnon vuodesta 1975 lähtien. Palkinto on suuruudeltaan 15 000 euroa ja se jaetaan vuosittain ansioituneelle suomalaisen kirjallisuuden kääntäjälle Kirjallisuuden vientikeskus FILIn ehdotuksen perusteella.

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:
FILI – Kirjallisuuden vientikeskus
haastattelupyynnöt: tiedottaja Silja Hakulinen, puh. +358 40 534 7526

Turid Farbregd:
Valokuva (c) Dorota Osinska
Curriculum vitae (pdf)

 

Kirjallisuusviennin markkina-arvo pysynyt korkealla

Suomalaisen kirjallisuusviennin arvo nousi viime vuonna 8 % edellisvuoteen verrattuna ja nousi siten uuteen ennätykseensä, 2,34 miljoonaan euroon.

Kaksi vuotta sen jälkeen, kun Suomi oli teemamaana Frankfurtin kirjamessuilla, voidaan todeta kirjallisuusvientiin tehtyjen satsausten kantaneen hankkeen päätyttyäkin. Suurin nousu kirjallisuusviennin bruttotuloissa tapahtui vuosien 2011 ja 2012 välillä, jolloin kasvua oli peräti 57 %. Sittemmin taso on pysynyt samana, reilussa kahdessa miljoonassa eurossa. Viime vuonna tehtiin uusi ennätys 2,34 miljoonalla eurolla.

Nämä luvut käyvät ilmi selvityksestä, jolla on mitattu suomalaisen kirjallisuusviennin markkina-arvoa 2011–2015. Lajissaan ensimmäisen selvityksen on toteuttanut Media Clever FILIn – Kirjallisuuden vientikeskuksen ja Suomen Kustannusyhdistyksen toimeksiannosta.

Selvityksessä on mitattu suomalaisten kirjojen julkaisuoikeuksien ulkomaille myynnistä saatuja tuloja. Luvut on saatu kotimaisilta kustantajilta ja oikeuksien myyjiltä. Todellista arvoa kasvattavat ulkomaisten agenttien myymät suomalaisteosten oikeudet, joita selvitys ei mittaa.

Kirjallisuuslajeista kaunokirjallisuus ja lasten- ja nuortenkirjallisuus ovat olleet vuorotellen kärjessä. Viime vuoden tuloksissa kaunokirjallisuus on ykkösenä 49 prosentilla, mutta toiseksi on ensi kertaa noussut tietokirjallisuus 31 prosentilla. Kirjallisuusviennin kohdemaista Saksa on pysynyt tärkeänä vuodesta toiseen ja englanninkielinen markkina-alue (USA ja Iso-Britannia) noussut toiseksi.

Suomi oli teemamaana Frankfurtissa maailman suurimmilla kirjamessuilla 2014. Viisivuotisen hankkeen päätavoitteisiin kuului nostaa Suomen kirjallisuusvienti pysyvästi korkeammalle tasolle. Hanketta rahoittivat mm. OKM ja TEM, ja sen koordinoinnista vastasi FILI – Kirjallisuuden vientikeskus.

Suomen kirjallisuusviennin arvo 2011–2015 -selvityksen loppuraportti on julkaistu lokakuussa 2016. Selvitystä on tukenut OKM.

Lisätietoja:
FILIn vs. johtaja Tiia Strandén
p. +358 (0)40 5820 975

Kirjallisuusviennin arvo 2011–2015 | loppuraportti

Kirjallisuuden vientikeskus FILI edistää alan kansainvälistymistä: tukia jaettu tänä vuonna 700 000 euroa

FILIn vuoden viimeisen hakukierroksen tulokset on julkaistu. Kaikkiaan tukia on myönnetty kuluneena vuonna yhteensä reilut 700 000 euroa.

Ulkomaiset kustantajat voivat hakea Kirjallisuuden vientikeskuksesta FILIstä tukea Suomen kirjallisuuden kääntämiseen. Tänä vuonna suomalaista kirjallisuutta on haluttu kääntää erityisesti saksaksi, englanniksi, viroksi, unkariksi, ranskaksi ja kiinaksi.

Kaunokirjallisuuden puolella tukea ovat saaneet Suomessakin menestyneet ja palkitut teokset, kuten Tommi Kinnusen Neljäntienristeys, Jussi Valtosen He eivät tiedä mitä tekevät ja Pajtim Statovcin Kissani Jugoslavia. Lasten- ja nuortenkirjailijoista Timo Parvelan kääntämiseen on haettu ja myönnetty eniten tukia. Tietokirjoille ohjautuu noin 11 % myönnöistä.

Saamesta kääntämiseen on haettu ja myönnetty tavallista enemmän tukia: erityisesti Inger-Mari Aikiota on käännetty. Turun kirjamessujen tämänvuotinen teema, Saamenmaa, on saattanut vaikuttaa tähän näkyvyyteen – ja ainakin siihen, että saamesta myös suomennettiin FILIn tuella aiempaa enemmän.

Tukia on myönnetty paitsi kustantajille käännöksiin, myös suomalaiskirjailijoiden matkoihin ulkomaille edistämään tuoreen käännöksen myyntiä sekä näytekäännöksiin, joiden avulla teoksia myydään ulkomaille. Näiden lisäksi FILI jakaa tukea vähälevikkisen kirjallisuuden suomentamiseen.

Tukea on vuoden 2015 aikana saanut liki 500 hanketta ja myöntöprosentti on ollut 73.

www.finlit.fi/fili/tuet/

Lisätiedot:
FILIn tiedottaja Silja Hakulinen (), p. 040 5347 526

Valtion ulkomainen kääntäjäpalkinto ruotsintaja Janina Orloville

Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen on tänään 19.11. luovuttanut valtion ulkomaisen kääntäjäpalkinnon Janina Orloville.

Janina Orlov (s. 1955) on asunut Ruotsissa vuodesta 1997 ja tehnyt merkittävää työtä Suomen kirjallisuuden puolesta naapurimaassamme. Orlov on kääntänyt nimekkäimpiä nykykirjailijoitamme ruotsiksi: esimerkiksi Sofi Oksasen romaanituotannon, Rosa Liksomia, Katja Kettua ja Riikka Pulkkista. Repertuaari ei rajoitu aikuistenkirjoihin, vaan esimerkiksi Tatusta ja Patusta tuli Sixten ja Blixten, ja näin he saivat lisää lapsiystäviä Ruotsista. Kaikkiaan Janina Orlov on ehtinyt ruotsintaa kolmisenkymmentä teosta ruotsalaisille kustantamoille ja pitää yllä kustantamoiden kiinnostusta Suomen kirjallisuuteen, sillä kirjan matka käännöksenä naapurimaahan ei ole lyhyestä välimatkasta huolimatta helppo tai itsestään selvä. Ansiokkaat, palkitut, kriitikoiden ja lukijoiden arvostamat käännökset ovat nostaneet maamme kirjallisuuden uudella tavalla ruotsalaisten tietoisuuteen.

Janina Orlov at Frankfurt Book Fair 2014

Janina Orlov Frankfurtin kirjamessuilla 2014, kuva: Katja Maria Nyman (c) FILI

Janina Orlov kehuu suomalaisen kirjallisuuden nousun Ruotsissa olevan hyvää yhteispeliä: itse kirjallisuus on kiinnostavaa, minkä lisäksi kustantamot – sekä Suomessa että Ruotsissa – panostavat asiaan enemmän. Suomalaisella kirjallisuudella on hyvä itsetunto: sitä ei kirjoiteta liikaa pälyillen, mitä muut tekevät tai ajattelevat.

Janina Orlov osallistuu aktiivisesti alan kehittämiseen: hän on johtanut kääntäjäseminaareja ja toiminut erilaisissa luottamustoimissa, kuten paraikaa Pohjoismaiden neuvoston lastenkirjallisuuspalkintolautakunnassa, Ruotsin kirjailijaliiton hallituksen jäsenenä 2008–2013 ja puheenjohtajana Baltic Writers’ Councilissa kuusi vuotta, 2009–2015.

Tällä hetkellä Janina Orlov kääntää Sofi Oksasen uusinta romaania, Normaa. Kääntäjäntyönsä ohella Orlov toimii yliopistonlehtorina Tukholman yliopistossa, jossa hän opettaa lastenkirjallisuutta. Hän on julkaissut aiheesta lukuisia artikkeleita, toiminut kolumnistina ja luennoinut eri maissa.

Janina Orlov on väitellyt Åbo Akademissa Aleksander Puškinista Venäjän kielen ja kirjallisuuden oppiaineeseen 2005. Pro gradu -työnsä hän teki aikoinaan samaan opinahjoon Muumeista. Orlov on kääntää myös venäjästä.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on jakanut palkinnon vuodesta 1975 lähtien. Veikkausvoittovaroista myönnettävä palkinto on suuruudeltaan 15 000 euroa ja se jaetaan vuosittain ansioituneelle suomalaisen kirjallisuuden kääntäjälle Suomen kirjallisuuden vientikeskuksen FILIn ehdotuksen perusteella.

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:
FILI – Finnish Literature Exchange
haastattelupyynnöt: tiedottaja Silja Hakulinen, puh. +358 40 534 7526

Janina Orlov: curriculum vitae

 

Kirjallisuusviennin uusi painopiste: englanninkielinen maailma

FILI – Finnish Literature Exchange on kääntänyt katseensa Finnland. Cool. -hankkeen jälkeiseen aikaan: käännösoikeuksien myynnin painopisteenä englanninkielisen maailman suurhanke.

”Kirjallisuusviennin arvo 2011–2015” -selvityksen luvut vuodelta 2014 näyttävät, että taso on pysynyt ennallaan reilussa 2 miljoonassa eurossa, jonne määrä nousi pari vuotta sitten. Luku sisältää suomalaisten kustantajien ja agentuurien myymät oikeudet. Näiden lisäksi todellista arvoa kasvattavat ulkomaisten agenttien myymät suomalaisteosten oikeudet, joita selvitys ei mittaa.

Yli odotusten onnistuneen Finnland. Cool. – Suomi teemamaana Frankfurtin kirjamessuilla 2014 -hankkeen jäljiltä kiinnostus suomalaiseen kirjallisuuteen ulkomailla on suurempaa kuin koskaan aiemmin.

Suuri harppaus käännösoikeuksien myyntiluvuissa tapahtui Frankfurtin kirjamessujen teemamaavuoteen valmistauduttaessa. Saksankieliset markkinat ovat toimineet porttina muille kielialueille ja kiinnostusta on erityisesti haastavilla englanninkielisillä markkinoilla, joihin FILI fokusoi seuraavan kolmevuotiskautensa suurhankkeen. Englanninkieliset markkinat ovat laajat ja erinomainen väylä muille alueille.

Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa keskitymme sikäläisiin kustantajiin, uusien kääntäjien kouluttamiseen sekä ilmestyneiden käännösten promootiotyöhön yhteistyössä paikallisten kumppaneiden kanssa.

FILI toimii jatkossakin ammattilaiskontaktien välittäjänä: osallistumme ammattilaismessuille ja kutsumme Suomeen ulkomaisia kustantajia tutustumaan suomalaiseen kirjallisuuteen. Toimimme myös kotipesänä Suomen kirjallisuuden kääntäjille ja yksi tärkeä tehtävämme on löytää lisää kääntäjiä eri kielialueille.

Lisätiedot:
FILIn johtaja Leena Majander p. +358 (0)50 529 2906,

Kirjallisuusviennin arvo 2011-2015 -selvitys / vuoden 2014 raportti

Suomen kirjallisuuden tulevia kääntäjiä kokoontuu jälleen kurssille Helsinkiin

FILI – Finnish Literature Exchange järjestää yhteistyössä Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksen CIMOn kanssa jo kahdeksannen aloittelevien kääntäjien kurssin 17.–28. elokuuta 2015. Kesäkurssille osallistuu 15 aloittelevaa kääntäjää, jotka kääntävät suomesta 12 eri kielelle aina ranskasta unkariin ja katalaanista englantiin.

Joka toinen vuosi järjestettävälle kurssille on tämän vuoden jälkeen osallistunut yli 100 kääntäjäkokelasta ja noin puolet osallistuneista on jo julkaissut käännöksiä.

Kurssia vetää jälleen konkarikääntäjä, saksantaja Stefan Moster, joka korostaa kurssin merkitystä linkkinä yliopisto-opintojen ja työelämän välillä: kurssilla hyödynnetään opittua kieltä, suomea, mutta opetellaan samalla uudenlaista tapaa käyttää sitä sanataiteen kääntämiseen sekä itsenäistä työotetta. Moster kertoo kannustavansa kurssilaisia tunnistamaan omat vahvuutensa ja kehittämisalueet, mikä auttaa kehittymisessä kääntäjän ammattiin. Tämän vuoden kurssilaiset kääntävät muun muassa Selja Ahavaa ja tutustuvat erilaisiin murteisiin ja kielenkäyttötapoihin esimerkiksi Mikko Rimmisen, Hanna Haurun ja Petri Tammisen tekstien kautta.

Kurssin opiskelijoista valtaosa on opiskellut suomea omassa kotimaassaan yliopistolla. Suomea opetetaan yli 90 yliopistossa noin 30 maassa ympäri maailman. Opetusta on vähennetty viime vuosina ja maisteritasoinen koulutus puuttuu nykyään esimerkiksi Espanjasta, Hollannissa suomen opetus on lopetettu kokonaan, samoin kuin naapurimaamme Oslonkin yliopistossa. Tämä uhkaa myös uusien kääntäjien löytymistä suomen pienelle kielialueelle ja sitä kautta kirjallisuusvientiä, sillä Suomen kirjallisuuden ammattikääntäjät ovat siinä keskeisessä asemassa.

Lisätiedot:
FILIn tiedottaja Silja Hakulinen, p. 040 5347 526, silja.hakulinen(a)finlit.fi

Books from Finland siirtyy arkistomuotoiseksi

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura lopettaa Books from Finland -verkkolehden julkaisemisen 1.7.2015 ja keskittyy lähes 50 vuoden aikana kerääntyneen aineiston saattamiseen entistä kattavammin lukijoiden ulottuville.

Suomen kirjallisuutta englanniksi esittelevä Books from Finland on ilmestynyt vuodesta 1967. Vuoteen 2008 saakka lehti ilmestyi neljä kertaa vuodessa paperiversiona ja sen jälkeen verkkojulkaisuna. Vuosikymmenten saatossa Books from Finlandissa on esitelty tuhansia suomalaisia kirjoja, eri kirjallisuuden lajeja ja nykykirjailijoita yhtä hyvin kuin klassikoita. Sen merkitys kirjallisuutemme esittelijänä on ollut tärkeä. > Lue lisää

Lähes tuhannen kirjan lahjoitus Helsingin kaupunginkirjastolle

Helsingin kaupunginkirjasto vastaanottaa 958 kirjan kokoelman, joka oli esillä Frankfurtin kirjamessuilla syksyllä 2014. Kokoelma sisältää suomalaista kirjallisuutta eri kielille käännettynä. Kirjat koottiin messuille kustantajilta ympäri maailman ja kirjastolle ne lahjoittaa FILI – Suomen kirjallisuuden tiedotuskeskus.

Lahjoituskirjat on saatu 35 eri maassa toimivilta yli 200 kustantajalta. Joukossa on eri kielille käännettyä suomalaista aikuisten, lasten ja nuorten kaunokirjallisuutta sekä sarjakuvia. Kaunokirjallisuuden lisäksi lahjoituksessa on teoksia suomalaisesta arkkitehtuurista, designista, taiteesta, musiikista ja elokuvista.

Kokoelmassa on klassikkoteoksia muun muassa Juhani Aholta, Minna Canthilta ja Aleksis Kiveltä. Käännettyä nykykirjallisuutta edustavat esimerkiksi Sofi Oksasen, Leena Lehtolaisen ja Tuomas Kyrön teokset. Erityisen runsaasti kokoelmassa on Tove Janssonin kirjoja eri kielillä, koska viime vuosi kirjailijan merkkivuosi.

– ”Kyseessä on suuri lahjoitus, jollaisia saa vastaanottaa vain harvoin”, kertoo kirjastotoimen johtaja Tuula Haavisto. – ”Osa kirjoista on jo lainattavissa. Aikanaan niiden kotikirjastona tulee olemaan keskustakirjasto”, hän jatkaa.

Frankfurtin kirjamessuilla Suomen teemamaahanketta koordinoi FILI – Suomen kirjallisuuden tiedotuskeskus, jonka etuoikeudeksi jäi etsiä messuilla esillä olleelle kokoelmalle sijoituspaikka.

-”’Books on Finland’, laaja suomalaisen kirjallisuuden käännösten näyttely, haluttiin lahjoittaa Helsingin kaupunginkirjastolle palvelemaan kasvavaa muilla kielillä lukevaa asiakaskuntaa. Suomen kirjallisuuden eri kieliset uudet käännökset eivät ole muualla ole näin suuresti saatavilla” perustelee johtaja Iris Schwanck FILIstä.

Lisätietoja:
Tuula Haavisto, kirjastotoimen johtaja, Helsingin kaupunginkirjasto, puh. 09 310 85500,

Iris Schwanck, johtaja, FILI – Suomen kirjallisuuden tiedotuskeskus, puh. 040 5080331,

Leena Majander-Reenpää FILIn johtajaksi 1.6. lähtien

SKS:n hallitus on valinnut kustantaja Leena Majander-Reenpään FILI – Finnish Literature Exchangen johtajaksi. Hän aloittaa SKS:n palveluksessa 1.6.2015.

Majander-Reenpää on pitkän linjan kirja-ammattilainen. Hän on toiminut kustantajana mm. Otavassa, WSOY:ssä ja viimeksi Bonnier Booksissa. Lisäksi hän toimii useissa alan luottamustehtävissä.

FILI on Suomen kirjallisuuden vientiorganisaatio, joka tukee kirjallisuuden kääntämistä ja julkaisemista muille kielille ja edistää kotimaisen kirjallisuuden tunnettuutta ulkomailla. FILI myöntää apurahoja ja tukia kotimaisen kirjallisuuden kääntämiseen. FILI vastasi menestyksekkäästi Suomi Frankfurtin kirjamessujen teemamaana -hankkeesta, joka huipentui syksyllä 2014.

Iris Schwanck jatkaa FILIn johtajana toukokuun loppuun, minkä jälkeen hän siirtyy eläkkeelle.

SKS on vuonna 1831 perustettu tieteellinen seura, joka toimii muistiorganisaationa, tutkimuslaitoksena ja kulttuurijärjestönä. Sen osastot ovat kansanrunousarkisto, kirjallisuusarkisto, kirjasto, tutkimusosasto, kustantamo ja FILI – Suomen kirjallisuuden tiedotuskeskus. Seuraan kuuluu runsaat 3 000 jäsentä. SKS:n palveluksessa työskentelee tällä hetkellä noin sata henkilöä.

Suomalaisen kulttuurin menestystarinat tarvitsevat investointeja ja kansainvälistä vuorovaikutusta

Suomi vahvistuu, kun suomalaisen kulttuurin kansainvälisyyttä vahvistetaan. Kansainvälisen verkottumisen ja liikkuvuuden takaaminen ovat eduskunnan velvollisuuksia ensi kaudella, toteavat Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituutit sekä taiteenalojen tiedotuskeskukset juuri julkistetuissa hallitusohjelmatavoitteissaan.

Taiteen tiedotuskeskukset ja 70 maan alueella toimivat Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituutit ovat tehokkaaksi osoitettu rakenne kulttuurin ja tieteen kansainvälistymisen edistämiseksi. Eduskunnan tulee kehittää niiden toimintamahdollisuuksia turvaamalla organisaatioiden perusrahoitus.

Veikkausvoittovaroista tulee jatkossakin jakaa 38,5 prosenttia taiteelle ja kulttuurille. Lisäksi osa Team Finland -rahoituksesta tulee ohjata luovien alojen ja tieteen hankkeisiin.

Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituutit ja tiedotuskeskukset edistävät suomalaista luovaa alaa laajalti. Taiteen, tieteen, opetuksen ja kulttuurin kansainvälistyminen on niiden asiantuntemuksen ytimessä, ja ne ovatkin mukana monen suomalaisen menestystarinan syntymisessä.

Tuoreita esimerkkejä suomalaisen kulttuurin menestystarinoista ovat esimerkiksi Frankfurtin kirjamessujen huikea mediahuomio, Sunrise Avenuen nousu Euroopan suurimman musiikkimarkkinan, Saksan, suosituimmaksi pop-yhtyeeksi, suomalaisen kuvataiteen myyntimenestys ARCOMadrid-messuilla sekä Tero Saarinen Companyn ilmiömäiset saavutukset kansainvälisen tanssitaiteen huipulla.

”Kansainväliset menestystarinat eivät synny ilman korkeatasoista luovaa sisältöä, mutta eivät myöskään ilman määrätietoisia panostuksia verkostoihin, viestintään, myyntiin ja markkinointiin. Menestystarinat tarvitsevat liikkuvuutta ja molemminpuolista vuorovaikutusta muun maailman kanssa. Maailmalle on yhä lähdettävä”, sanoo Music Finlandin johtaja Tuomo Tähtinen.

Menestyminen ulkomailla tuo Suomeen euroja, kuten myynti-, tekijänoikeus- ja verotuloja, mutta se luo myös Suomelle myönteistä mainepääomaa. Kiinnostava Suomi houkuttaa puoleensa esimerkiksi sijoittajia, yrityksiä ja matkailijoita. Kukoistavat luovat alat sekä monipuolinen ja kiinnostava kulttuurielämä ovat tulevaisuuden mallimaan rakennuspilareita.

Investoimalla suomalaiseen kulttuuriin eduskunta investoi yhteen Euroopan kestävimmistä kasvualoista. Joulukuussa julkaistun EU:n laajuisen selvityksen mukaan kulttuuri ja luovat alat on koko Euroopan kolmanneksi suurin työllistäjä. Ala työllistää 7 miljoonaa ihmistä, ja sen rooli on erityisen tärkeä nuorten, alle 30-vuotiaiden kohdalla. Alan liikevaihto on 535 miljardia euroa, Suomessa 5,4 miljardia.

Taiteenalojen tiedotuskeskusten hallitusohjelmatavoitteet

Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituuttien hallitusohjelmatavoitteet

Tietopaketti taiteenalojen tiedotuskeskuksista ja Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituuteista

 

Lisätietoja ja haastattelupyynnöt:

Tuomo Tähtinen, johtaja, Music Finland, , puh. 044 069 8000

Aleksi Malmberg, johtaja, Suomen Benelux-instituutti, , puh. +32 2 513 04 19

SKS:ssa käyty yt-neuvottelut

Suomalaisen Kirjallisuuden Seurassa on käyty yt-neuvottelut koskien FILI – Suomen kirjallisuuden tiedotuskeskuksen toiminnan supistamista, joka johtuu opetus- ja kulttuuriministeriön ilmoittamasta FILIn perustoimintaan ja kansainvälisiin hankkeisiin myöntämän avustuksen merkittävästä pienenemisestä vuonna 2015. Neuvoteltuun suunnitelmaan sisältyy kahden henkilötyövuoden vähentäminen ja toiminnan uudelleenjärjestelyjä. Päätökset asiassa tullaan tekemään ennen 1.1.2015.

Lisätietoa: SKS:n pääsihteeri Tuomas M. S. Lehtonen, p. 040 560 9879.

 

Kirjallisuusviennin kasvu jatkuu

Bruttotulot kirjallisuusviennistä olivat 2013 2,24 miljoonaa euroa kun ne 2012 olivat 1,98 miljoonaa euroa. Suuri muutos on tapahtunut kirjallisuuslajeissa, joissa lasten- ja nuortenkirjallisuuden osuus on noussut kahden edellisvuoden reilusta kolmanneksesta jopa 59 prosenttiyksikköön. Maista Saksa pitää yhä ykköspaikkaa, mutta haastavina pidetyt englanninkieliset markkinatkin ovat raottumassa suomalaiselle kirjallisuudelle.

FILIn ja Suomen Kustannusyhdistyksen tilaaman Kirjallisuusviennin arvo 2011–15 -selvityksen uudet luvut vuodelta 2013 ovat valmistuneet. Selvitystä tekevä Media Clever raportoi nousua edellisvuoteen reilut 13 %. Bruttotulot kirjallisuusviennistä, käännösoikeuksien myynnistä, ovat 2,24 miljoonaa euroa 2013 kun ne 2012 olivat 1,98 miljoonaa euroa. Vuodesta 2011 vuoteen 2012 hyppäys oli suurempi, kun kasvua oli liki 60 %.

Luvut on kerätty kotimaisilta kustantajilta ja agenteilta nimettöminä ja sisältävät toteutuneet myynnit. Ulkomaisten agentuurien myymät oikeudet eivät ole luvuissa mukana. Selvityksen ulkopuolella ovat kirjojen ulkomaan kappalemyynnistä kertyneet tulot. Näin ollen kirjallisuusviennin bruttotulot ovat vielä tässä ilmoitettuja lukuja korkeammat.

Suuri muutos on tapahtunut kirjallisuuslajeissa, joissa lasten- ja nuortenkirjallisuuden osuus on noussut kahden edellisvuoden reilusta kolmanneksesta jopa 59 prosenttiyksikköön. Kaunokirjallisuuden osuus puolestaan on vastaavasti laskenut reilusta puolesta kolmannekseen. Tietokirjallisuuden suhteellinen osuus on laskenut viiteen prosenttiin edellisvuoden yhdeksästä.

Maista Saksa pitää yhä ykköspaikkaa, mutta sen suhteellinen osuus on laskenut vuodessa kuudella prosenttiyksiköllä 30:sta 24:ään. Sitä vastoin haastavina pidetyt englanninkieliset markkinat ovat raottumassa suomalaiselle kirjallisuudelle, osuus on kasvanut 9 prosenttiyksiköstä 19:ään. Kolmantena maana tilastoissa näkyy Venäjä ja neljäntenä Latinalaisen Amerikan alue.

Saksalaiset kustantajat panostivat paljon Frankfurtin kirjamessujen teemamaahan Suomeen, minkä vuoksi laskua saksankielisellä alueella on odotettavissa kun teemamaavuodeksi ostettujen oikeuksien määrä tasoittuu. Messumenestyksen vaikutus suomalaiselle kirjallisuudelle heijastuu myös muille kielialueille saksankielisten markkinoiden toimiessa portinavaajina.

Kustantaja Anna-Riikka Carlson WSOY:ltä kertoi FILIn lehdistötilaisuudessa 4.11.2014, että Aasiassa on seurattu tarkkaan Suomen Frankfurtin teemamaahanketta ja merkittäviä kauppoja on tehty esimerkiksi Japaniin, Kiinaan ja Intiaan.

Suomen kirjallisuuden näkyvyys saksalaisessa mediassa löi kaikki aiemmat teemamaaennätykset päätyen lopulta 7770 mediaosumaan aikavälillä lokakuu 2013–lokakuu 2014. Teemamaiden saldo aiemmin on vaihdellut alle 2000:sta parhaimmillaan reiluun viiteentuhanteen. Jopa 40 % mediaosumista koski kirjallisuutta ja kirjailijoita, 27 % teemamaahanketta messupaviljonkeineen laajemmin, neljännes oli teemamaahankkeen mainintoja ja 8 % käsitteli kulttuuritapahtumia Frankfurtissa.

Saksalaisen mediatoimisto WBCO:n toimitusjohtajan Frank Wöllsteinin mukaan Suomi ei koskaan aiemmin ole näkynyt näin laajasti Saksassa. Syinä FINNLAND. COOL. -hankkeen menestykselle Wöllstein pitää mediatyön varhaista aloitusta FILIssä: saksalaisilla toimittajilla on ollut mahdollisuus tavata lukuisia suomalaisia kirjailijoita ja aikaa tutustua kirjallisuuteemme. Mutkaton kirjallisuuden ja hankkeen esitteleminen tekivät niistä houkuttelevia. Myös Frankfurtin taidelaitosten kulttuuriohjelma tarjosi monipuolisen kattauksen suomalaista kulttuuria ja kiinnosti mediaa.

FINNLAND. COOL. -hankkeen ytimessä oli kirjallisuus, mihin myös viestintä keskittyi ja tämä kantoi hedelmää. Runsas mediahuomio ei kuitenkaan olisi ollut mahdollinen ilman saksalaisen median vilpitöntä kiinnostusta kirjallisuuteemme. Medianäkyvyydellä on FINNLAND. COOL. -hankkeen tavoitteiden kannalta tärkeä merkitys, sillä suomalaisen kirjallisuuden ja sen saksannosten näkyvyys suurelle yleisölle kasvattaa kirjojen myyntiä ja vaikuttaa saksalaiskustantajien haluun panostaa jatkossakin suomalaiseen kirjallisuuteen.

Lisätiedot: FILIn johtaja Iris Schwanck, puh. +358 (0)40 5080 331,  ja FILIn tiedottaja Silja Hakulinen, puh. +358 (0)40 5347 526,

FINNLAND. COOL. -paviljonki Frankfurtin kirjamessuilla (c) FILI / Katja Maria Nyman

FINNLAND. COOL. räjäytti pankin – Frankfurter Allgemeine Zeitung: ”Kaikki ihastelevat Suomea”

Frankfurt

Finnland Cool

Suomi oli teemamaana sunnuntaina päättyneillä Frankfurtin kirjamessuilla. Suomen hanke rikkoi aiempien teemamaiden saavutukset medianäkyvyydessä saksankielisessä Euroopassa. ”Kaikkien aikojen onnistunein teemamaaesiintyminen”, kommentoi FILIn käyttämän saksalaisen mediatoimisto WBCOn toimitusjohtaja Frank Wöllstein, joka on työskennellyt yhdeksän eri teemamaan kanssa.

Viime lokakuulta lauantaipäivään (11.10.) mennessä mediaseurantaa hoitanut Landau Media oli raportoinut 5600 osumaa teemamaahankkeellemme. Tämä on suurempi luku kuin aiemmilla valtavaa huomiota saaneilla mailla, Argentiinalla, Kiinalla ja Turkilla. Wöllstein arveli, että alkuviikosta saatetaan olla jopa 7000 osumassa. > Lue lisää

Valtion ulkomainen kääntäjäpalkinto saksantaja Angela Plögerille

Kulttuuri- ja asuntoministeri Pia Viitanen on tänään Frankfurtin kirjamessuilla luovuttanut valtion ulkomaisen kääntäjäpalkinnon saksalaiselle Angela Plögerille.

Angela Plöger (s. 1942 Danzigissa) on tehnyt pitkän uran Suomen kirjallisuuden saksantajana. Hän on valmistunut suomen kielen tohtoriksi Hampurin yliopistosta.

Hänen ensimmäinen käännöksensä oli Eeva Kilven Tamara, joka ilmestyi saksaksi jo vuonna 1974. Sittemmin saksannettuja kaunokirjoja on kertynyt jo yhteensä 40, minkä lisäksi Plöger on kääntänyt kaunokirjallisuutta lukuisiin antologioihin.

Plögerin tuoreimmat, Saksassa paraikaa huomiota keräävät käännökset ovat Katja Ketun Kätilö-romaanin saksannos (saks. Wildauge), jonka haastava kieli ja sen kääntäminen sujuvaksi saksaksi on herättänyt paljon kiitosta kriitikoissa, sekä Sofi Oksasen Kun kyyhkyset katosivat -teoksen saksannos (saks. Als die Tauben verschwanden). Plöger on kääntänyt saksaksi myös kaksi aiempaa Oksasen teosta.

Angela Plöger on toiminut kääntäjänä myös esimerkiksi Leena Landerille, jolta hän on saksantanut peräti seitsemän teosta, Eeva-Kaarina Aroselle, jolta viisi ja Anja Snellmanille, jolta hän on saksantanut neljä teosta.

Plöger on tehnyt merkittävää työtä myös nykydraamamme kansainvälistymisen eteen: hän on kääntänyt saksaksi liki parikymmentä suomalaista näytelmää. Näiden lisäksi Plöger on kääntänyt suuren määrän tieto- ja tieteellistä kirjallisuutta.

Opetus- ja kulttuuriministeriö jakaa valtion ulkomaisen kääntäjäpalkinnon tänä vuonna 40. kerran. Veikkausvoittovaroista myönnettävä palkinto on suuruudeltaan 15 000 euroa ja se jaetaan vuosittain ansioituneelle suomalaisen kirjallisuuden kääntäjälle Suomen kirjallisuuden vientiorganisaation FILIn ehdotuksen perusteella. Tänä vuonna palkinto jaetaan poikkeuksellisesti Frankfurtin kansainvälisillä kirjamessuilla, missä Suomi on teemamaana.

Lisätiedot:
FILI – Finnish Literature Exchange
johtaja Iris Schwanck, puh. +358 40 5080 331
haastattelupyynnöt: tiedottaja Silja Hakulinen, puh. +358 40 534 7526

FinnlandCool_mg_8781 AngelaPalkinto

AngelaPuhe

 

Kirjallisuus eri muodoissaan Suomen messupaviljongin kantavana teemana Frankfurtin kirjamessuilla lokakuussa

Frankfurtin kirjamessut, maailman suurin kirja- ja media-alan tapahtuma, käynnistyy avajaisilla tiistaina 7. lokakuuta. Keskiviikosta perjantaihin, 8.–10.10., messut ovat ammattilaismessut ja perjantaista sunnuntaihin avoin tapahtuma koko perheelle. Messut päättyvät sunnuntaina 12.10., jolloin Suomi siirtää teemamaastatuksen eteenpäin Indonesialle.

Suomi on valmistautunut viiden vuoden ajan Frankfurtin kirjamessujen teemamaavuoteensa mm. myymällä käännösoikeuksia, kouluttamalla kääntäjiä ja järjestämällä kansainvälisiä asiantuntijavierailuja. Nyt avajaisiin on tasan kolme viikkoa! Maailman suurimman kirjatapahtuman kaikissa kuudessa messuhallissa meillä on yhteensä 140 ohjelmanumeroa.

Kirjallisuusohjelma perustuu tuoreille saksannoksille ja on rakennettu yhteistyössä saksalaisten kustantajien kanssa, jotka ovat olleet sitoutuneita satsaamaan suomalaiseen kirjallisuuteen ja kirjailijoihin – tavoitteena on lisätä myyntiä tänä ja tulevina vuosina.

Kirjailijoitamme saapuu paikalle kuutisenkymmentä, muita asiantuntijoita 70 – kaikkiaan 173 ihmistä osallistuu FINNLAND. COOL. -ohjelmaamme. Lisäksi messuille saapuu 60 Suomen kirjallisuuden kääntäjää eri puolilta maailmaa osallistuakseen erilliseen kääntäjille räätälöityyn ohjelmaan. Suomen maamerkkinä messuilla toimii 2300-neliöinen, Aalto-yliopiston opiskelijoiden suunnittelema messupaviljonki.

Messupaviljonkisuunnittelussa ajatuksena on ollut tarjota tila, joka tuo esille hankkeen sielun, kirjallisuuden, monella eri tavalla mahdollistaen myös messukävijöiden osallistumisen. Paviljonki on rajattu kuuteen eri kehään, joissa kaikissa on viiden päivän ajan omat ohjelmakokonaisuutensa:

  • Cool. Stage., päälava, jolla 58 keskustelua
  • Café. Stage., kirjakahvilan yhteydessä toimiva lava, jolla 56 ohjelmakohtaa. Tilassa on myös nähtävillä Petteri Saarion luontodokumentti.
  • Books on Finland -kirjanäyttely, jonka Frankfurtin kirjamessut vuosittain kokoaa. Mukana n. 700 suomalaisen kirjallisuuden käännöstä tai Suomea käsittelevää teosta eri puolilta maailmaa.
  • Brain Poetry, helsinkiläisen Brains on Art -taiteilijakollektiivin luoma runogeneraattori, joka tuottaa runoja teoksen käyttäjän aivosähkökäyrän pohjalta saksaksi ja englanniksi.
  • Recollected Writings, Muistikirjoituksia, joka on taiteilijaryhmä IC-98:n ja kahdeksan runoilijan – Kristian Blombergin, Mikael Bryggerin, Pauliina Haasjoen, Sirpa Kyyrösen, Teemu Mannisen, Henriikka Tavin, Olli-Pekka Tennilän ja Miia Toivion – yleisöä osallistava runoinstallaatio tai installaatioantologia. (Lisätietoja Brain Poetrysta ja Muistikirjoituksista.)
  • BY-lastenkirjakuvitusnäyttely, jossa vierailija kohtaa satuhahmoja kolmiulotteisessa ympäristössä. BY tuo esiin suomenruotsalaisia kuvataiteilijoita, kuvittajia ja animaattoreita: kuvittajat Linda Bondestam, Lena Frölander-Ulf, Maija Hurme, Anna Härmälä, Christel Rönns ja Kasper Strömman, kuvataiteilija Malin Ahlsved sekä animaattorit Veronica Lassenius ja Åsa Lucander keskittyvät luomistyössään lapsiin. (BY:n oma tiedote.)

Ohjelmassa on myös erilaisia teemallisia kokonaisuuksia, kaikkea Tove Jansson
-keskusteluista Itämereen ja Kalevalasta koulutukseen. Kahvilalavalla on Design Happy Hour, jolloin paikalle rakennetaan päivittäinen design-installaatio. Messupaviljongissa seikkailee myös Todellisuuden tutkimuskeskuksen Metatext-projekti, jossa ”lukemisen muukalaiset” levittäytyvät messuille erilaisiin toimintapisteisiin, joissa kävijät saavat työkaluja lähestyä luovasti tekstejä ja lukemisen konventioita. (Metatext-hankkeen tiedote.)

Suomi ja slogan ”Finnland. Cool.” on levittäytynyt messuilla poikkeuksellisen laajalti. Runsaan messuohjelman lisäksi meillä on perinteinen suomalaisten yleisen kirjallisuuden kustantajien osasto, johon osallistuu ennätykselliset 37 kustantajaa. Suomen kansallinen osasto on ensi kertaa kaksiosainen, sillä oppimateriaalikustantajat ovat mukana oppimateriaalihallissa Learning Comes from Finland -osastollaan. Messualueen keskusaukiolla Agoralla on Helsingin kaupunki esillä Hallo Helsinki -hankkeellaan, mukana muun muassa Muumein koristeltu kirjastobussi. (Helsingin kaupungin tiedote)

Suomen Finnland. Cool. -messupaviljonki vihitään käyttöön messujen avajaisten jälkeen tiistaina 7.10. n. klo 18.30. Paviljongin vihkii kulttuuri- ja asuntoministeri Pia Viitanen ja tilaisuudessa esiintyy tango-orkesteri Unto.

Lisätiedot Finnland. Cool. -hankkeesta:
Iris Schwanck, FILI, , +358 (0)40 5080 331.

Kirjamessujen ohjelmakalenteri: www.book-fair.com/calendarofevents (hakusanaksi esim. ”Finland”)

Suomen messupaviljongin ohjelma:
https://www.finlit.fi/fili/hallinta/wp-content/uploads/2014/09/Suomen-ohjelma-paviljongissa.pdf

Havainnekuva Suomen FINNLAND. COOL. -messupaviljongista:
FINNLAND_COOL_1_PHOTO_MATTI_MIKKILA

logot

 

Suomen kirjallisuuden kääntäjät koolle Frankfurtin messuille – mukana 60 kääntäjää eri puolilta maailmaa

Osana Suomen teemamaahanketta Frankfurtin kirjamessuilla FILI järjestää Suomen kirjallisuuden kääntäjille erillisen ohjelmakokonaisuuden messuilla. Tämä on ensimmäinen kerta kirjamessujen historiassa kun teemamaan kääntäjät huomioidaan laajasti omalla ohjelmalla.

Ohjelmaan on ilmoittautunut mukaan jo 60 kääntäjää, joista 54 kääntää suomesta ja 6 suomenruotsista yhteensä 16 kielelle. Kolmannes osallistujista on saksantajia.

Kolmepäiväisen kääntäjäohjelman aikana tutustutaan kirjamessuihin käännösammattilaisen näkökulmasta sekä opitaan lisää kääntäjän asemasta kirjallisuusviennissä. Maailman suurimmassa kirja-alan tapahtumassa keskitytään myymään käännösoikeuksia, mihin tutustuminen on myös kääntäjille tärkeää, sillä useat heistä toimivat omassa maassaan Suomen kirjallisuuden lähettiläinä ja markkinoivat paikallisille kustantajille nykykirjallisuuttamme.

FINNLAND. COOL.  -teemamaahankkeen tavoitteena on Suomen kirjallisuuden käännösoikeuksien myynnin nostaminen pysyvästi korkeammalle tasolle. Tämä on mahdollista vain ammattitaitoisten kääntäjien avulla, joita FILI on kouluttanut jo pitkään. Vuosien mittaan on järjestetty kääntäjäseminaareja muun muassa aloitteleville kääntäjille, eri kirjallisuuden lajeihin erikoistuneille kääntäjille sekä jopa yhden kirjailijan tai kirjan kääntäjille.

Opetus- ja kulttuuriministeriö jakaa valtion ulkomaisen kääntäjäpalkinnon tänä vuonna poikkeuksellisesti Frankfurtin kirjamessuilla Suomen teemamaavuoden kunniaksi. Palkinto jaetaan tänä vuonna 40. kerran ja se on suuruudeltaan 15 000 euroa. Palkinto jaetaan vuosittain ansioituneelle suomalaisen kirjallisuuden kääntäjälle Suomen kirjallisuuden vientiorganisaation FILIn neuvottelukunnan ehdotuksen perusteella. Palkinnonsaaja julistetaan 8. lokakuuta Suomen messupaviljongissa.

Lisätietoja:
FILIn ja Finnland. Cool. -hankkeen johtaja Iris Schwanck, +358 (0)40 5080 331,

Frankfurtin kirjamessujen avajaispuhujaksi presidentti Niinistö

Suomi on tänä vuonna teemamaana Frankfurtin kirjamessuilla, maailman suurimmassa kirja- ja media-alan tapahtumassa. Viisipäiväisten messujen avajaiset järjestetään 7. lokakuuta ja messut alkavat varsinaisesti keskiviikkona 8. päivä.

Suomen valtiovaltaa tapahtumassa edustaa tasavallan presidentti Sauli Niinistö puolisoineen. Presidentti Niinistö puhuu myös kirjamessujen avajaisissa. Suomen kaksi muuta avajaispuhujaa ovat varmistuneet jo aiemmin, kirjailija Sofi Oksanen ja koulutusasiantuntija, KT Pasi Sahlberg.

Matkansa aikana tasavallan presidentti tutustuu kirjamessuihin sekä Frankfurtin kaupungissa esillä olevaan suomalaiseen näyttely- ja muuhun kulttuuriohjelmaan.

Suomen FINNLAND. COOL. -sloganin alla kulkevan  teemamaahankkeen ytimessä on kirjallisuus, lukeminen sekä oppimisen ja koulutuksen merkitys. Messuille on varmistunut esiintymään jo kuusikymmentä suomalaiskirjailijaa, minkä lisäksi muita asiantuntijoita on parisenkymmentä. Teemamaahanketta koordinoi kirjallisuuden vientiorganisaatio FILI.