Kääntäjäkohtaaminen käytävällä:
Angela Plöger

Katja Kettu, Leena Lander, Helen Moster

Kipupisteistä keskustelivat keskiviikkona kääntäjä Angela Plögerin (oik.) käännöskirjailijat Katja Kettu (kesk.) ja Leena Lander kirjailija-kääntäjä Helen Mosterin (vas.) johdolla.

Saksalainen kääntäjä Angela Plöger kertoo päässeensä toiveammattiinsa vasta myöhään. Ensimmäinen käännös, Eeva Kilven Tamara, syntyi 1970-luvulla. Pitkäjänteinen kääntäjän työ alkoi kuitenkin vasta tieteen parissa tehdyn työn jälkeen 80-luvulla.

”Tämä työ on minulle loputon ilo. Kieli on ihan oma maailmansa. Jokaisen teoksen maailmaan on ihana tunkeutua ja tutustua. Jokaisella kirjailijalla on myös oma maailmansa. On etuoikeus syventyä siihen ja löytää tekstin pienimmätkin sävyt ja poimut.”

Kääntäjän sana -konferenssissa keskiviikkona esiintyneet Katja Kettu ja Leena Lander ovat molemmat Plögerin käännöskirjailijoita. Landerin kuuden romaanin kääntäjänä Plöger on käynyt lukuisia keskusteluja historiallisten romaanien yksityiskohdista kirjailijan kanssa. Nyt on vuorossa Ketun Kätilö, jonka tekstistä puolet on jo selätetty saksaksi. Plöger sanoo, että Kätilön kääntäminen on hänelle kaikkien aikojen haasteellisin kaunokirjallinen työ.

Lokakuussa Kätilön ulkomaisille kääntäjille järjestetään yhteinen työskentelyseminaari FILIssä. Plöger on käynyt keskustelua kirjan yksityiskohdista jo kirjailijan itsensä kanssa ja ulkomaisten kääntäjien keskustelufoorumilla Kääntöpiirissä.

”Nykyäänhän on netti, josta voi tarkistaa asioita! Voit vain kuvitella, minkälaista kirjeenvaihtoa olen aiemmin käynyt esimerkiksi kääntäessäni Anja Snellmanin teoksia. Kääntäessä on aina uusi ihme, kun ilmaisu toisen perään selviää.”

Plöger on kääntänyt monipuolisesti suomalaista kirjallisuutta Eeva-Kaarina Arosesta Risto Isomäkeen ja Pirkko Saisiosta Antti Tuuriin. Yksi käännöstyö on kuitenkin noussut erityisen merkittäväksi.

”Sofi Oksasen Puhdistus puhutteli minua niin taideteoksena kuin kielensä puolesta. Aivan erityisen siitä teki kuitenkin se, että Itä-Berliinissä kasvaneena olen itse elänyt kommunismissa ja tiedän, mistä kirjassa on kysymys. Oikeastaan kirjan teema on elämäni aihe. Tiedän, mitä pelko merkitsee. Se on määrännyt minunkin elämääni.”

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>