Finländska litteraturprogrammet i det tyskspråkiga Europa 2014

Finland är temaland på bokmässan i Frankfurt, världens största branschbokmässa, i oktober nästa år. FILI – Finnish Literature Exchange har förberett projektet sedan 2009.

 Hurdan är bokmässan i Frankfurt?

För många ligger kanske Helsingfors bokmässa närmast till hands som referenspunkt. Helsingfors bokmässa är en ovanligt livlig bokmässa, men bokmässan i Frankfurt är väldigt annorlunda till sin karaktär. Den sträcker sig över fem dagar och är öppen för yrkesfolk från onsdag till fredag och från fredag kväll till söndag blir den ett evenemang för hela familjen.

Under de första dagarna som riktar sig till yrkesverksamma inom bokbranschen besöks mässan av ca 170 000 personer och under veckoslutet räknar man med mer än 100 000 ”vanliga” besökare. Redan ur publiksynvinkel är mässan ett jättelikt evenemang – och inte bara i Tyskland, det är ju fråga om världens största och mest betydande händelse i bokvärlden. Utställningsutrymmet är ca 170 000 kvadratmeter och bussar transporterar besökarna mellan de olika hallarna.

Bokmässan i Frankfurt skiljer sig särskilt från Helsingfors bokmässa också så till vida att det inte är tillåtet att sälja böcker där. Under branschdagarna är det rättigheter – översättnings-, och i allt större utsträckning också materiella produkträttigheter – som byter ägare. Under veckoslutet kommer allmänheten för att lyssna på författare, delta i seminarier och olika tillställningar som är avsedda för barnfamiljer.

Böcker av författare som uppträder på mässan kan köpas i de lokala bokhandlarna som deltar på sitt eget sätt i bokmässan: med skyltning, mässerbjudanden och andra jippon i stadens alla bokhandlar och på andra håll i Tyskland.

Genom åren – mässan i Frankfurt tog sin början år 1949 – har konceptet varit det samma.  Det som ger mässan variation är temalandet. Så har det varit sedan 1980-talet. Temalandet tillför färg och karaktär genom sina individuella målsättningar, sina individuella uttryckssätt, sina författare och sin litteratur.

Finland som temaland på bokmässan i Frankfurt

Litteraturen och exporten av översättningsrättigheter är kärnan i Finlands temalandssatsning. Målet är att lyfta exporten av översättningsrättigheter till en ny och permanent högre nivå. De senaste årens framgångar visar att också ett litet språk kan producera internationella succéer. Den tyska bokmarknaden hör till de största i världen och fungerar som en språngbräda till andra språkområden. Det finländska kunnandet inom utbildning och läromedel har gott internationellt renommé och Finlands medverkan i Frankfurt 2014 erbjuder chansen att presentera detta kunnande både på bredden och på djupet.

Läsning hör till vår framgångshistoria, och det finländska kunnandet inom skola och utbildning är en ännu större framgångssaga. De internationella PISA-undersökningarna ger de finländska elevernas kunskaper erkännande, det vidsträckta biblioteksnätet som är gratis är en högt värderad institution och det litterära fältet är vitalt. Tron på läsningen som en kraft som skapar välbefinnande och på bildning som allemansrätt är viktiga fundament i den finländska kulturen. Läsningen är och ger finländarna superstyrka – och den är en viktig del av berättelsen om Finland. Vi vill kommunicera att kultur och litteratur tillhör alla, överallt. Vi bär med oss litteraturen i våra tankar, i vårt bagage, i läsplattorna, i hemmen, i skolorna, i biblioteken.

Förberedelser har redan gjorts för Frankfurt 2014

Som det lilla land vi är har vi behövt en lång tid för att förbereda för detta omfattande projekt. Litteraturexport är inte möjligt utan en yrkeskunnig översättarkår. FILI har arrangerat översättarseminarier, skapat möjligheter till praktik och främjat kontakter mellan översättare, allt för att stärka översättarnas ställning. Seminarierna har arrangerats efter behov och för olika målgrupper, och de riktar sig till såväl nybörjare som mer erfarna översättare.

Sedan 2010 har vi bjudit in utländska förläggare till Finland för att de ska få lära känna vår litteratur. Ungefär hundra förläggare har under de tre senaste åren deltagit i sådana Editors’ Weeks, och av dem har de flesta senare inkluderat finländska titlar i sin utgivning.

Främjandet av finländsk litteraturexport ser inte ut att avta, 2013 och 2014 kommer finländska bokrättigheter att säljas mer än någonsin. Projektet lägger grunden för framtiden, eftersom bara ett begränsat antal författare kan delta i det litterära programmet under mässdagarna i Frankfurt 2014. Det ska garantera att efterfrågan på finländsk litteratur också i fortsättningen är stor, inte bara i det tyskspråkiga Europa utan också i andra länder.

Finlands litterära program i det tyskspråkiga Europa 2014

Trots namnet begränsar sig Frankfurt-projektet inte bara till fem dagar på bokmässan i oktober nästa år, det sträcker sig över nästan hela året. Finlands litterära program 2014 i det tyskspråkiga Europa offentliggörs officiellt den 13.3 2014 på bokmässan i Leipzig, som är det största bokevenemanget som riktar sig till läsare inom detta språkområde. Bokmässorna i Frankfurt och Leipzig samarbetar kontinuerligt kring temaländerna. Här börjar det litterära programmet som pågår till ända till slutet av 2014.

Målsättningen för programmet är:

  1. att stärka banden till tyska förlag och evenemangsarrangörer med tanke på framtiden: att skapa nya och långsiktiga samarbetsformer så att finländska författare kan bli mer synliga i litterärt kvalitativa runt om i det tyskspråkiga Europa
  2. att erbjuda publiken särskilda ”COOL”-program, som ger uttryck för den finländska litteraturens särdrag, för läsandets glädje och nödvändighet för alla och överallt

Litteraturprogrammets ramar

Ägare till Frankfurts bokmässa är Börsenverein des deutschen Buchhandels, bokhandlarnas och förlagens gemensamma organisation. Därför är själva bokförsäljningen ett av huvudsyftena också på bokmässan i Frankfurt. Temalandets program utgår därför från de verk som är utgivna på tyska och är tillgängliga i de lokala bokhandlarna. Utgående från dagsläget kan man vänta sig att det under perioden oktober 2013–oktober 2014 utkommer ca 50 nya enskilda författares titlar och därtill klassiker och antologier.

Vi räknar med att uppemot 100 författare, översättare och litteraturexperter kommer att uppträda under år 2014 i det tyskspråkiga Europa. Ungefär 50 författare deltar i bokmässan i Frankfurt i oktober. Antalet baseras på de kommande översättningarna till tyska och så att varje författare ska ha minst ett framträdande på själva mässan och därutöver i staden Frankfurt som också erbjuder många slags litteraturprogram under mässdagarna.

Urvalskriterier för författarbesöken under 2014

1)      att författaren har en aktuell översättning på tyska och ett tyskt förlag som deltar i programplaneringen och i kostnaderna (nytryck av tidigare översatta verk tas också i beaktande)

eller

2)      att författaren deltar i ett projekt som har egen finansiering och lokala samarbetspartners

3)      att litteraturprogrammet utgör en helhet, som ger utrymme för olika genrer, litterära former och språkgrupper, rättvist och mångsidigt.

 

Maria Antas och Tiia Strandén

Skribenter koordinerar litteraturprogrammet för FINNLAND. COOL.

 

FINNLAND. COOL. -lehdistötilaisuus Frankfurtissa 10.10.

Finnland. Cool. -pressikassit tekivät kauppansa. Kuva: FILI

Aleksis Kiven ja suomalaisen kirjallisuuden päivänä 10. lokakuuta järjestettiin ensimmäinen virallinen FINNLAND. COOL. -lehdistötilaisuus Frankfurtin kirjamessuilla. 150-paikkainen sali täyttyi, kun saksalaiset toimittajat, kustantajat, kultturilaitosten edustajat ja messuväki saapuivat kuulemaan lisätietoja siitä, mitä ensi vuoden Frankfurtin kirjamessujen teemamaalla Suomella on sanottavanaan.

150-paikkainen sali täyttyi ääriään myöten. Kuva: FILI

Kuvaajat piirittivät puuhujiamme. Kuva: FILI

Paavo. Cool. Kuva: FILI

Tilaisuuden avasi Frankfurtin kirjamessujen johtaja Juergen Boos, joka kertoi saksalaisten kovista odotuksista Suomea kohtaan. Kulttuuriministeri Paavo Arhinmäki avasi Suomen osuuden nostamalla esiin Aleksis Kiven ja lukutaidon merkityksen: ensimmäinen suomenkielinen romaanikin kertoi lukemisen tärkeydestä, ilman sitä ei Seitsemässä veljeksessä päästy edes naimisiin! Ministeri puhui myös suomalaisten korkeasta lukuinnosta ja vahvasta, modernista kirjastolaitoksestamme, joka on yksi avaintekijä suomalaisten lukuharrastuksen taustalla.

”Suomalaisten suurin omaisuus ei ole metsissä eikä kaivoksissa, vaikka niitäkin toki tarvitaan. Suomalaisten suurin omaisuus on sivistys, korkea osaaminen, kyky ymmärtää lukemaansa, omaksua tietoa,” kulttuuriministeri Arhinmäki sanoi.

Koska koulutus ja oppiminen ovat keskeisiä teemoja Finnland. Cool. -hankkeessa olemme halunneet myös uskoa tärkeitä tehtäviä opiskelijoille, tulevaisuutemme tekijöille. Visuaalisesta ilmeestä ja logosta vastaavat Aalto-yliopiston graafisen suunnittelun opiskelijat Jinhee Kim, Anssi Kokkonen ja Tommi Leskinen, jotka olivat tehneet tilaisuutta varten kolmeminuuttisen animaation johdatuksesi Suomen tarinaan. ”Finnland. ABC.” esitteli Suomen sanojen avulla A:sta Ö:hön.

Iris Schwanck. Kuva: Marc Jacquemin / Frankfurter Buchmesse

FILIn johtaja Iris Schwanck kertoi lisää Suomen tarinasta ja sanomasta: kirjallisuuden, lukutaidon ja lukemisen merkityksestä. Suomalaisten tutustuminen kirjallisuuteen alkaa jo nuorella iällä, kun vanhemmat lukevat lapsilleen iltasatuja, niin isät kuin äiditkin. Siinä missä Suomessa kirjallisuus ja lukeminen ovat arkipäiväisiä, saavutettavia asioita, haluamme teemamaavuonna tuoda myös suomalaista kirjallisutta laajasti saksankieliseen Eurooppaan. Kirjallisuus kuuluu kaikille, kaikkialla.

Onko Suomi cool? Finnland. Cool. -sloganin keksi aikanaan kirjailija-toimittaja Roman Schatz, joka Suomessa 26 vuotta asuneen saksalaisen näkökulmasta kertoi värikkäästi ja sydämellisesti, että Suomi totta tosiaan on cool ja kovin monella tapaa.

Tämä kaikki vakuutti yleisön, sillä Finnland. Cool. -hankkeen vastaanotto saksalaisessa mediassa on ollut sangen myönteistä ja keskiöön on jutuissa päässyt nimenomaan Suomen sanoma kirjallisuuden, koulutuksen ja lukutaidon merkityksestä — sekä tietysti se coolius.

Kulttuuriministeri Arhinmäki, FILIn ja Finnland. Cool. -hankkeen johtaja Iris Schwanck, kirjailija-toimittaja Roman Schatz, Frankfurtin kirjamessujen johtaja Juergen Boos. Kuva: Marc Jacquemin / Frankfurter Buchmesse

Suomen lehdistötilaisuuden puheet Frankfurtin kirjamessujen mediasivuilla

Frankfurt 2014 -satelliittiohjelma starttaa maaliskuussa

”Teemamaavuosi on upea tilaisuus toteuttaa yhteistyöprojekteja, jotka muuten jäisivät tekemättä,” kommentoi Wienin museokorttelissa sijaitsevan lastenmuseon edustaja, kun ideoimme itävaltalaisten yhteistyökumppaneidemme kanssa Suomen Saksan-instituutin koordinoimaa satelliittiohjelmaa, joka tukee FILIn toteuttamaa teemamaavuotta Frankfurtin kirjamessuilla vuonna 2014.

Frankfurtin kirjamessujen teemamaa saa kansainvälisesti merkittävimpänä kirjallisuusalan tapahtumana joka vuosi osakseen runsaasti näkyvyyttä koko Saksan alueella, mutta myös kansainvälisesti. Valokeila osuu paitsi kirjallisuuteen myös vahvasti muihin kulttuurialoihin. Muun muassa kulttuuritoimijoiden ja taidelaitosten kasvanut kiinnostus Suomea kohtaan on ollut selvästi havaittavissa. Tämä ainutlaatuinen mahdollisuus kannattaa hyödyntää.

Satelliittiohjelmamme esittelee eri kulttuurialoja mahdollisimman laaja-alaisesti. Luvassa on kulttuurifestivaaleja, näyttelyitä, asiantuntijatapahtumia ja opiskelijaprojekteja koko saksankielisen Euroopan alueella. Satelliittiohjelma käynnistyy Leipzigin kirjamessuista maaliskuussa 2014 ja jatkuu helminauhana Saksan, Itävallan ja Sveitsin läpi vuoden loppuun asti.

Yksittäisiä satelliittiohjelman tapahtumia yhdistävä tekijä on lukemisen teema. Suomalaista lukukokemusta kuvaavat hyvin lukemisen ilo, sen arkipäiväisyys ja tasa-arvoisuus. Nämä käsitteet muodostavat myös satelliittiohjelman ytimen. Kulttuurin saavutettavuus ja avoimuus, lukutaidon ja lukemiskulttuurin edistäminen sekä tätä tukevat oppimisympäristöt ovat vahvasti esillä ohjelmassamme. Esimerkiksi Euroopan suurimman koululaisten vapaa-ajankeskuksen FEZ:in kanssa Berliinissä pohditaan lukemisen edistämistä ja kielten oppimista suomalaisten ja saksalaisten asiantuntijoiden kanssa. Lapsille on luvassa lukemista edistäviä, luovia työpajoja.

Lukemisen edistäminen esimerkiksi sarjakuvatyöpajojen kautta lapsille ja nuorille on puolestaan esillä Wienin ohjelmakokonaisuudessa. Ohjelmaan sisältyy myös kaksi instituutin suunnittelemaa uutta kiertonäyttelyä, joista toinen käsittelee tulevaisuuden oppimisympäristöjä sekä koulutusta ja toinen syventyy lukemiseen.

Satelliittiohjelmaan ja sen rakentamiseen voi tutustua lähemmin projektisivustolla www.finnland-institut.de/cool. Vielä ehtii mukaan: jokainen halukas on tervetullut rekisteröitymään sivuillemme ja esittelemään projektinsa tai projekti-ideansa avoimessa portaalissamme!

Sofie Backman, Suomen Saksan-instituutti
Suomen satelliittiohjelman koordinaattori / Frankfurtin kirjamessut 2014

PS. Otamme varaslähdön vuoteen 2014 jo tänä syksynä avattavan sarjakuvanäyttelyn merkeissä yhteistyössä Sarjakuvakeskuksen ja Reprodukt-kustantamon kanssa – tervetuloa mukaan 14.11.2013 juhlimaan kanssamme suomalaisen lukemisen ja tarinankerronnan monimuotoisuutta!

Lukemisen ilo, sen arkipäiväisyys ja tasa-arvoisuus kulkevat punaisena lankana läpi satelliittiohjelman.
(c) Samantha Dietmar/LALU CREATION

Valmistautumassa ensi vuoteen Leipzigin kirjamessuilla

Maaliskuun 14.–17. järjestettiin Saksan Leipzigissa vuotuiset kirjamessut, jotka ovat kevätkauden merkittävin kirja-alan tapahtuma Saksassa. Pohjoismailla oli yhteinen messuosasto ja suomalaisista kirjailijoista paikalla olivat Siri Kolu, Rosa Liksom, Mikko Rimminen ja Satu Taskinen.

Osa FILIn Frankfurt-tiimiä oli myös paikalla Leipzigissa tapaamassa saksalaisia kirja-alan ihmisiä (kustantajia, Frankfurtin ja Lepzigin kirjamessujen edustajia, saksalaisia toimittajia, muita eurooppalaisia kontakeja), mutta myös hieman vakoilemassa ensi vuotta varten.

Ensi vuonna nimittäin Suomi Frankfurtin teemamaana näkyy jo Leipzigissa: perinteisesti Frankfurtin teemamaa järjestää muun muassa lehdistötilaisuuden Leipzigissa. Ennen Suomea teemamaana Frankfurtin kirjamessuilla lokakuussa 2013 on Brasilia, joten tarkkailimme silmä kovana, millä tavalla brasilialaiset järjestivät tilaisuutensa ja antoivat ennakkomaistiaisia syksyn ohjelmastaan. Ensi vuonna on sitten meidän vuoromme!

Lokakuisten Frankfurtin messujen päätteeksi katse alkaa siis kääntyä enenevässä määrin Brasiliasta Suomeen. Messujen viimeisenä päivänä, sunnuntaina 13.10.2013 Brasilia luovuttaa ”viestikapulan” Suomelle, joka on sitten seuraavan vuoden päätähti.

Messupaviljongin suunnittelusta: nyt se alkaa!

Sopimus messupaviljongin suunnittelusta on allekirjoitettu Aalto-yliopiston muotoilun laitoksen tila- ja kalustesuunnittelun koulutusohjelmien kanssa. Viime vuonna saman opinahjon graafisen suunnittelun opiskelijat tekivät hankkeemme visuaalisen identiteetin ja logon konseptisuunnittelun kurssityönä.

Tällä kertaa vastuuopettajat, professori Jouko Järvisalo ja lehtori Martin Relander, ovat valinneet maisteritutkinnon loppuvaiheen kolme opiskelijaa, jotka kevään suunnitteluvaiheen aikana valmistavat kolme ehdotusta.

Paviljongin suunnittelutyötä ei siis tehdä useassa rinnakkaisessa tiimissä ja yhden intensiivikurssin aikana, sillä mittakaava on valtava ja suunnittelu aikaavievää: Frankfurtin messupaviljonki eli Forum on pinta-alaltaan yli 2300 neliömetriä.

Ja mitä paviljongissa sitten aikanaan tapahtuu? Teemamaan paviljonki on tarkoitettu suurelle yleisölle ja se toimii ikkunana kyseiseen maahan. Siellä ei tehdä bisnestä eikä siellä ole messustandejä tai -logoja. Sen sijaan paviljongissa voi tutustua Suomen käännöskirjallisuuteen ja Suomesta kertovaan kirjallisuuteen tai nauttia kirjailijahaastatteluista ja muusta kirjallisuusohjelmasta.

Paviljonki vetää puoleensa tavattoman paljon saksalaisia kävijöitä, ja viikonloppuna se on pullollaan väkeä. Uuden-Seelannin paviljonki sai viime vuonna aikaan ryntäyksen ja jonon, joka pakotti pysäyttämään messuhallin rullaportaat… Paviljonki oli kuin pienoismalli Uudesta-Seelannista suurine vesialtaineen, joista kohosi saari.

Islannilla puolestaan oli kaksi vuotta sitten myös hyvin tunnelmallinen idea: valtaville videokankaille heijastettiin tavallisten islantilaisten lukuhetkiä omassa kodissaan. Hiljainen lukukokemus nostettiin pääosaan, ja Islannille tärkeä luonto oli esillä isossa kuutiossa jonka sisällä pääsi kuin tulivuoren tai putouksen uumeniin.

Jo suunnitteluvaiheessa toteutetaan Suomen strategiaa: mehän haluamme nostaa esiin myös suomalaista oppimista ja koulutusta, ja yhdessä Aalto-yliopiston kanssa tehtävä suunnittelutyö on tätä jo itsessään.

Paviljonki herättää aina valtavasti ideoita ja mielipiteitä – onhan se ulospäin näkyvin osa viisipäiväisiä messuja. Aalto-yliopiston tiimi, opiskelijat Natalia Baczynska Kimberley, Nina Kosonen ja Matti Mikkilä sekä vastuuopettajat professori Jouko Järvisalo ja lehtori Martin Relander, tukenaan koko Frankfurt-hankkeen yhteistyöryhmän paviljonkitiimi, suunnittelee varmasti juuri niin raikkaan, modernin ja strategiamme painopisteitä noudattelevan ehdotuksen kuin toivommekin.

Terveisiä Frankfurtin kirjamessuilta!

Klikkaa kuvia katsellaksesi kuvagallerioita Frankfurtin messuilta.

Terveisiä Frankfurtin kirjamessuilta! Sunnuntaina 21.10. päättyneillä messuilla kävi jälleen lähes 300 000 vierailijaa. Teemamaana oli tänä vuonna Uusi-Seelanti, joka esittäytyi kiehtovalla maori-kulttuuriin keskittyvällä paviljongilla ja ohjelmalla. While you were sleeping -teemalla esiteltiin yli 80 saksannoksen voimalla uusiseelantilaista kirjallisuutta.

Suomalaisten kustantajien yhteisosastolla kävi ennennäkemätön kuhina – käännösoikeuksista käytiin lukemattomia neuvotteluja, joiden tuloksista kuullaan lähiviikkojen aikana. Raikas, ilmava ja toimiva osastomme, jo FINNLAND. COOL. -identiteettiin pukeutuneena, sai runsaasti kiitosta. Frankfurtin yliopiston opiskelijoiden keskuudessa järjestetyssä epävirallisessa äänestyksessä se äänestettiin messujen kauneimmaksi!

Ensi vuonna messujen teemamaana on Brasilia. Messujen avajaisissa istuimme Brasilian delegaation takana toisella penkkirivillä. Päätöstilaisuudessa ihailimme uusiseelantilaisten haka-tanssijoiden energistä esitystä sekä brasilialaisen bossanova-duon lyyristä ja aistillista tulkintaa vanhoista tutuista sävelmistä. Ensi vuonna on Suomen vuoro astua eturiviin ja ottaa vastaan viestikapula Brasilialta! Siirrymme saman tien uuteen, konkreettiseen suunnittelemisen ja tekemisen vaiheeseen.