FINNLAND. COOL. -hankkeen lehdistötilaisuus 5.3.2014

FINNLAND. COOL. -hankkeen lehdistötilaisuus pidettiin keskiviikkona Helsingissä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran juhlasalissa.

irisschwanckTilaisuuden aluksi FILIn ja FINNLAND. COOL. -hankkeen johtaja Iris Schwanck kertoi Suomen valmistautumisesta teemamaavuoteen: pohjatyötä on tehty monta vuotta ja h-hetket alkavat olla käsillä. Varovaisena tavoitteena oli, että suomalaista kirjallisuuta saataisiin myytyä sadan nimikkeen verran. Suomalaiset kustantamot ja agentuurit ovat kuitenkin urakoineet ja vastanneet kovaan kysyntään Saksan-päässä: listalla on 130 teosta, mukana myös joitain uusia painoksia. Valikoima on hyvin tasainen: kaunokirjallisuutta dekkareineen, antologioita, tietokirjoja, lasten- ja nuortenkirjoja sekä sarjakuvaa ja runoutta. Mukana on niin klassikoita kuin nykykirjallisuuttakin ja teoksia sekä suomesta, suomenruotsista että saamesta.

Hankkeen budjetti on neljä miljoonaa euroa valmistelu- ja evaluointikausi mukaan luettuna (2010–15). OKM ja TEM rahoittavat puolet hankkeesta ja toinen puoli koostuu yksityisestä rahoituksesta: säätiöiltä ja rahastoilta saadusta tuesta sekä yritysyhteistyökumppanuuksista, joista tilaisuudessa julkistettiin Stora Enso, Artek ja LähiTapiola. (Stora Enson tiedote.)

tiiamariaKirjallisuusohjelman päälliköt Maria Antas ja Tiia Strandén kertoivat, kuinka Suomen kirjallisuusohjelma saksankieliseen Eurooppaan on rakennettu yhteistyössä suomalaista kirjallisuutta julkaisevien saksalaisten kustantajien ja saksalaisten kirjallisuustapahtumien kanssa. (Tarkemmin kriteereistä voi lukea marraskuisesta blogikirjoituksesta.) Ensimmäiset neljäkymmentä Frankfurtin kirjamessuille osallistuvaa kirjailijaa julkistettiin helmikuussa (ks. FILIn tiedote) ja kaikkiaan messuilla tulee olemaan n. 80 suomalaista esiintyjää. Frankfurtin kirjamessuilta on saatu palautetta, että suomalaiset ovat kovin ajoissa järjestelyissään eikä muissa teemamaissa ole oltu näin pitkällä jo alkuvuodesta. Tämä selittyy varmasti suomalaisella luonteenlaadulla sekä pitkällä pohjatyöllämme.

Kirjallisuusohjelma alkaa Leipzigin kirjamessuilta (13.–16.3.2014) ja jatkuu koko loppuvuoden saksankielisessä Euroopassa. Nyt vahvistettuja kirjallisuustapahtumia on 22. Näiden lisäksi esimerkiksi Nuoren Voiman Liiton omarahoituksinen kiertuehanke ulottuu usealle paikkakunnalle Saksassa, Itävallassa ja Sveitsissä. (Lue lisää Kompositiosta NVL:n tiedotteesta.) FILIn koordinoiman kirjallisuusohjelman tämänhetkinen tilanne.

liisaclaudiaKirjallisuusohjelmaa ei olisi ilman suomalaisen kirjallisuuden saksannoksia ja innokaita saksalaiskustantajia. Otavan viestintäjohtaja Liisa Riekki haastatteli saksalaisen Lübbe Verlagin kustannuspäällikköä Claudia Mülleriä ja kysyi, mikä saa kustantamon satsaamaan niin isosti suomalaiseen kirjallisuuteen – Lübbe julkaisee 10 suomalaisnimikettä tänä vuonna. Müller kertoi teemamaavuoden olevan hyvä mahdollisuus saada lukijoita Saksassa suomalaiselle kirjallisuudelle, jota kirjakaupat ja media nostavat hyvin esille. Lübben ohjelmistossa on mm. Matti Rönkä, Eeva-Kaarina Aronen, Mika Waltarin Sinuhe Egyptiläinen, Risto Isomäki, Arto Paasilinna ja Juha Vuorinen. Müller iloitsee myös Tove Janssonin Sommarbokenin uudesta kuvitetusta laitoksesta, joka julkaistaan kirjailijan satavuotisjuhlavuoden kunniaksi.

Suomea ei Saksassa nähdä enää yhtä eksoottisena kuin parikymmentä vuotta sitten, mutta jo kieli tekee maastamme jännemmän kuin Ruotsista. Müllerin mukaan kirjallisuus on myös hyvä tapa laajentaa saksalaisten Suomi-kuvaa, joka perustuu pitkälti kliseisiin, kuten saunakulttuuriin.

Suomen messupaviljonki

nataliamattiSuomella tulee olemaan Frankfurtin kirjamessuilla kaksi kansallista osastoa: Suomen kustannusyhdistyksen messuosasto, jossa suomalaiset kustantamot ovat sekä oppimateriaalipuolella toinen osasto. Näiden lisäksi Suomi näyttäytyy messupaviljongillaan, joka on 2300-neliöinen. Sen suunnittelutehtävä on annettu Aalto-yliopiston tila- ja kalustesuunnittelun kolmelle maisteriopiskelijalle Natalia Baczynska Kimberleylle, Nina Kososelle ja Matti Mikkilälle, jotka tekevät suunnittelun ohjattuna opinnäytetyönä. Heitä ohjaavat professori Jouko Järvisalo ja lehtori Martin Relander.

Guest_of_Honour_2_jpg

Kuva: Matti Mikkilä

Paikalla lehdistötilaisuudessa olleet Natalia Baczynska Kimberley ja Matti Mikkilä kertoivat, että haastava, puolen jalkapallokentän kokoinen tila oli loppujen lopuksi aika hellpo hahmottaa, kun he saivat ensimmäiset ideat ja inspiraationsa. Suunnittelun lähtökohtana on ollut Suomen teemamaahankkeen slogan FINNLAND. COOL., suomalainen talvimaisema, jää, tyyneys, rauhallisuus ja puhtaus. Ensivaikutelma tulee olemaan viileä, mutta sisään astuttaessa tila avautuu kävijälle vähitellen ja muuttuu myös sisällönsä kautta lämpimämmäksi. Messupaviljongissa tulee olemaan sisällä kuusi kehää, jotka rajaavat tilan erikokoisiksi alueiksi ja sisältävät erilaista ohjelmaa: esiintymislavan, kahvilan, näyttelyn.

Myös suomalaisen kirjaston konsepti on inspiroinut suunnittelijoita: ihmisläheisyys, tasa-arvoisuus ja saavutettavuus, kirjasto kaikkien yhteisenä tilana on tärkeä ideologinen näkökulma suunnitteluunkin. Suunnittelijat haluavat tarjota myös levähdyspaikan hektiseen messukiireeseen, rauhoittavan tilan, jossa on mahdollisuus istua alas ja lukea kirjaa. (Lue myös suunnittelijoiden kuvaus paviljongista.)

 

Guest_of_honour_1_jpg

Kuva: Matti Mikkilä

 

 

 

Kuva: Matti Mikkilä

Kuva: Matti Mikkilä

 

Muu suomalainen kulttuuriohjelma

Kirjallisuuden lisäksi suomalainen kulttuuri tulee näyttäytymään Frankfurtin kaupungissa, jossa Frankfurter Kunstverein esittelee Matters of Time – Artists from Finland -näyttelyn. Kunstvereinin johtajan, Holger Kube Venturan kuratoimassa näyttelyssä on esillä kahdeksan suomalaista nykytaiteilijaa / taiteilijaparia: Maija BlåfieldTommi Grönlund & Petteri NisunenIC-98Mikko KuorinkiMinna LångströmSalla MyllyläElena Näsänen ja Pink Twins. Näyttely on esillä 25.7.–12.10.2014. Lisätietoja Kunstvereinin verkkosivuilla.

annamariaIntendentti Anna-Maria von Bonsdorff Ateneumin taidemuseosta kertoi Frankfurtin Schirn Kunsthalleen tulevasta laajasta Helene Schjerfbeck -näyttelystä, joka tarjoaa uusia näkökulmia Schjerfbeckin taiteeseen. Mukana on henkilö- ja omakuvia ja teemana taiteilijan modernin ilmaisun kehittyminen, johdonmukainen sarjallisuus sekä ajan median (esim. lehdistö- ja painokuvat) käyttö inspiraation lähteenä. Frankfurtiin esille tulee noin 85 teosta museoiden ja yksityisten lainaajien kokoelmista. Ateneum on merkittävin yksittäinen lainaaja ja näyttelyn yhteistyökumppani yhdessä Ateneumin Ystävien kanssa. Näyttelyn ovat suunnitelleet Schirnin kuraattori Carolin Köchling ja Ateneumin intendentti Anna-Maria von Bonsdorff. Näyttely on esillä Frankfurtissa 2.10.2014–10.1.2015.

juuliaSuomen arkkitehtuurimuseon johtaja Juulia Kauste kertoi Deutches Architecturmseumiin DAMiin tulevasta Suomi Seven. Emerging Architects from Finland -näyttelystä, joka esittelee valikoiman nuoren polven arkkitehtejä. Suomen vahvuus arkkitehtuurimaana on usko nuoriin suunnittelijoihin, jotka ovat saaneet merkittäviä suunnittelutöitä osittain kotimaisen arkkitehtuurikilpailuperinteen ansiosta. Lisätietoja näyttelyssä esiteltävistä arkkitehdeistä ja valintaprosessista Arkkitehtuurimuseon tiedotteessa. Näyttely on esillä Frankfurtissa 6.9.–9.11.2014.

hydeEsittävän taiteen puolella Zodiak tulee tekemään frankfurtilaiseen Mousonturmiin vierailuohjelmistoa, jonka sisältö vahvistuu keväällä. Kansainvälisten asioiden päällikkö Jukka Hytti Teatterin tiedotuskeskus TINFOsta ketoi laajasta suomalaisen teatterin kavalkadista Saksassa vuoden aikana. Luvassa on Theater der Zeit -lehden 52-sivuinen erillisliite suomalaisesta teatterista sekä näytelmäantologia. Suomi on teemamaana Heidelbergin Stückemarktissa huhti-toukokuussa, minkä lisäksi Frankfurtin kirjamessuille suunnitellaan Todellisuuden tutkimuskeskuksen Metatext-hanketta. Lisätietoja teatterialan Saksa-hankkeista TINFOn tiedotteessa.

Suomen Saksan-instituutti Berliinissä koordinoi laajaa satelliittiohjelmaa, joka ulottuu 15 paikkakunnalle saksankielisessä Euroopassa. Siitä kertoivat instiuutin johtaja Anna-Maija Mertens ja projektikoordinaattori Sofie Backman. Ohjelma alkaa Leipzigin kirjamessuilta maaliskuun puolivälissä, huhtikuussa Berliinissä tutustutaan oppimisen uusiin ulottuvuuksiin mm. Lernschwärmenfestivaaleilla, kaksikielisessä lastenteatterityöpajassa ja opettajien seminaareissa. Wienissä keskitytään toukokuussa lukemisen elämyksellisyyteen, ja Bonnissa keskustellaan kesäkuussa Eurooppa-politiikasta. Kieliin ja Rostockiin järjestetään näyttelyitä, ja Baden‐Württembergin osavaltiossa nautitaan mm. Fellbachin kaupungin kulttuurikesästä. Sveitsin ohjelma käynnistyy puolestaan syyskuussa. Suomen Saksan-instituutin tiedote.

Kuvat: Laura Tikkanen / SKS

 

FINNLAND. COOL. -lehdistötilaisuus Frankfurtissa 10.10.

Finnland. Cool. -pressikassit tekivät kauppansa. Kuva: FILI

Aleksis Kiven ja suomalaisen kirjallisuuden päivänä 10. lokakuuta järjestettiin ensimmäinen virallinen FINNLAND. COOL. -lehdistötilaisuus Frankfurtin kirjamessuilla. 150-paikkainen sali täyttyi, kun saksalaiset toimittajat, kustantajat, kultturilaitosten edustajat ja messuväki saapuivat kuulemaan lisätietoja siitä, mitä ensi vuoden Frankfurtin kirjamessujen teemamaalla Suomella on sanottavanaan.

150-paikkainen sali täyttyi ääriään myöten. Kuva: FILI

Kuvaajat piirittivät puuhujiamme. Kuva: FILI

Paavo. Cool. Kuva: FILI

Tilaisuuden avasi Frankfurtin kirjamessujen johtaja Juergen Boos, joka kertoi saksalaisten kovista odotuksista Suomea kohtaan. Kulttuuriministeri Paavo Arhinmäki avasi Suomen osuuden nostamalla esiin Aleksis Kiven ja lukutaidon merkityksen: ensimmäinen suomenkielinen romaanikin kertoi lukemisen tärkeydestä, ilman sitä ei Seitsemässä veljeksessä päästy edes naimisiin! Ministeri puhui myös suomalaisten korkeasta lukuinnosta ja vahvasta, modernista kirjastolaitoksestamme, joka on yksi avaintekijä suomalaisten lukuharrastuksen taustalla.

”Suomalaisten suurin omaisuus ei ole metsissä eikä kaivoksissa, vaikka niitäkin toki tarvitaan. Suomalaisten suurin omaisuus on sivistys, korkea osaaminen, kyky ymmärtää lukemaansa, omaksua tietoa,” kulttuuriministeri Arhinmäki sanoi.

Koska koulutus ja oppiminen ovat keskeisiä teemoja Finnland. Cool. -hankkeessa olemme halunneet myös uskoa tärkeitä tehtäviä opiskelijoille, tulevaisuutemme tekijöille. Visuaalisesta ilmeestä ja logosta vastaavat Aalto-yliopiston graafisen suunnittelun opiskelijat Jinhee Kim, Anssi Kokkonen ja Tommi Leskinen, jotka olivat tehneet tilaisuutta varten kolmeminuuttisen animaation johdatuksesi Suomen tarinaan. ”Finnland. ABC.” esitteli Suomen sanojen avulla A:sta Ö:hön.

Iris Schwanck. Kuva: Marc Jacquemin / Frankfurter Buchmesse

FILIn johtaja Iris Schwanck kertoi lisää Suomen tarinasta ja sanomasta: kirjallisuuden, lukutaidon ja lukemisen merkityksestä. Suomalaisten tutustuminen kirjallisuuteen alkaa jo nuorella iällä, kun vanhemmat lukevat lapsilleen iltasatuja, niin isät kuin äiditkin. Siinä missä Suomessa kirjallisuus ja lukeminen ovat arkipäiväisiä, saavutettavia asioita, haluamme teemamaavuonna tuoda myös suomalaista kirjallisutta laajasti saksankieliseen Eurooppaan. Kirjallisuus kuuluu kaikille, kaikkialla.

Onko Suomi cool? Finnland. Cool. -sloganin keksi aikanaan kirjailija-toimittaja Roman Schatz, joka Suomessa 26 vuotta asuneen saksalaisen näkökulmasta kertoi värikkäästi ja sydämellisesti, että Suomi totta tosiaan on cool ja kovin monella tapaa.

Tämä kaikki vakuutti yleisön, sillä Finnland. Cool. -hankkeen vastaanotto saksalaisessa mediassa on ollut sangen myönteistä ja keskiöön on jutuissa päässyt nimenomaan Suomen sanoma kirjallisuuden, koulutuksen ja lukutaidon merkityksestä — sekä tietysti se coolius.

Kulttuuriministeri Arhinmäki, FILIn ja Finnland. Cool. -hankkeen johtaja Iris Schwanck, kirjailija-toimittaja Roman Schatz, Frankfurtin kirjamessujen johtaja Juergen Boos. Kuva: Marc Jacquemin / Frankfurter Buchmesse

Suomen lehdistötilaisuuden puheet Frankfurtin kirjamessujen mediasivuilla

Strategia on valmis. Cool.

…mutta mistä me oikeastaan sovimme?

Strategiatyön ydin on määritellä, minkälaisia mahdollisuuksia ympäristö meille tarjoaa ja millaisia voimavaroja meillä on saadaksemme siinä jotakin arvokasta aikaan. Tämä ymmärrys tislataan strategiaksi: tavoitteeksi sekä käsitykseksi siitä, miten tavoitteeseen päästään. Sitten porukka joko johdetaan tai se ohjautuu kohti tavoitetta.

Mikään kohta tässä ei ole yksinkertainen. Moni strategia luhistuu jo alkumetreillä siihen, että kaikki osalliset puhuvat mielestään yhteisestä asiasta, mutta todellisuudessa jokainen piehtaroi vain omassaan. Kuvitellaan, että on suunniteltu katedraali, mutta jokainen onkin työstänyt vain ikiomaa kappeliaan.

Mitä enemmän osallisia strategiatyössä ja sen toteuttamisessa on, sitä tärkeämpää on käyttää aikaa yhteisen kielen luomiseen. Mitä itsestään selvemmältä hanke vaikuttaa, sitä tärkeämpää on kysyä, mikä se oikein on.

Lue loppuun

Teemamaahankkeella on nyt strategia

Suomen teemamaahankkeen yhteistyöryhmä on keskittynyt alkuvuoden ajan strategian hiomiseen. Laajat ja innostuneet keskustelut on suodatettu tiiviiseen muotoon esityksessä, josta jokainen toimija voi löytää oman tekemisensä tulokulman: Näin mittavassa hankkeessa strategian pitää olla sekä tarpeeksi rajattu että riittävän laaja.

Yhteistyöryhmälle oli alusta alkaen selvää, että lukeminen, lukutaidon merkitys ja koulujärjestelmämme ovat mukana hankkeen kuvauksessa. Strategiatyötä tehtiin Kotimaa-yhtiön toimitusjohtajan Jaakko Tapanisen johdolla – Jaakko kirjoittaa lähiviikkoina blogiin lisää aiheesta.

Strategia tiivistyy missioon ja visioon: otamme pysyvän harppauksen Suomen kirjallisuuden ostamisessa ja lukemisessa. FINNLAND. COOL.!

Tutustu strategiaan.

Tie teemamaaksi kirja-alan tärkeimmille messuille

Frankfurtin teemamaaksi pääseminen on kirjallisuustoimijan unelma. Suomen vuoro on vuonna 2014. Meillä on kolme vuotta aikaa vahvistaa ja kehittää suomalaisten kustantajien ja kirjallisuustoimijoiden verkostoa ja suunnata yhdessä kohti suurta seikkailua. Tässä blogissa keskustellaan säännöllisesti teemamaahankkeen rakentamisesta maailman suurimmille kirja- ja media-alan messuille.

Kolmen vuoden kuluttua kansainvälisen kustannusmaailman valokeila suuntautuu  moniääniseen kirjallisuuteemme. Jo nyt on havaittavissa, että ulkomaiset kustantajat ovat kiinnostuneita julkaisemaan monipuolisesti suomalaisia romaaneja, dekkareita, fantasiaa, lasten- ja nuortenkirjallisuutta, sarjakuvia, tietokirjallisuutta ja klassikoita.

Suomalaisilla kustantajilla ja kirjallisuuden alan toimijoilla on kolme vuotta aikaa valmistella kotimaisten kirjojen käännösoikeuksien myyntiä korkeammalle tasolle Saksassa ja myös  muualla maailmassa. Meillä on myös kolme vuotta aikaa jatkokouluttaa kääntäjiä, joita ilman kirjallisuusviennistä ei voi edes haaveilla, sekä kutsua kansainvälisiä kustantajia ja toimittajia vierailemaan Suomeen. Tervetuloa mukaan kommentoimaan ja keskustelemaan!

Strategiatyöstä ja villasukista

Suomen teemamaahankkeen keskeisiä elementtejä on pohdittu syksyn ajan yhteistyöryhmässä, joka koostuu kirjallisuuden ja kulttuuritoimijoiden sekä keskeisten ministeriöiden (OKM, TEM ja UM) asiantuntijoista. Intoa ja ideoita on riittänyt, ja keskustelu on ollut vilkasta.

Miten tiivistää ja ristivalottaa teemamaastrategian elementit, ja vielä niin, että kaikki tuntuu saksaksikin luontevalta ja iskevältä? Miten yhdistää historiamme ja hyvät oppimistulokset, kotoisat villasukat ja uudet oppimisalustat, kattava kirjastolaitos ja monikielinen kirjallisuutemme? Lukemisellahan on Suomessa hieno tarina; se on kaikenikäisten supervoima!

Kirjamessuista kun on kyse, kaiken tekemisen keskiössä on käännösoikeuksien myynnin kasvattaminen pysyvästi lähtötasoa korkeammalle. Tällä hetkellä Saksassa ilmestyy vuosittain nelisenkymmentä nimikettä. Maailman tärkeimpiin kuuluvat Saksan kirjamarkkinat toimivat usein ponnahduslautana myös muille kielialueille.

Kirjallisuuden lisäksi teemamaavuonna esitellään suomalaista kulttuuria laajemminkin. Kulttuuri-instituutiot Frankfurtissa ovat jo pitkään tehneet yhteistyötä teemamaiden kanssa, ja vireässä kulttuurikaupungissa riittää instituutioita arkkitehtuurimuseosta oopperaan ja muihin taidelaitoksiin. Laajaa kulttuuriohjelmistoa valmistellaan FILIssä yhdessä taiteen TAIVE-verkoston kanssa. Saksalaisten näyttelykuraattoreiden tutustumisvierailut Suomeen ovat jo käynnistyneet. Lisäksi Suomen Saksan-instituutti koordinoi  kulttuuriohjelmaa muualle saksankieliseen Eurooppaan.

Teemamaahankkeen strategia julkistetaan näillä sivuilla helmi-maaliskuussa 2012.

FILI järjestää teemamaahankkeesta kustantajille ja muille kirjallisuuden alan asiantuntijoille vapaamuotoisen keskustelutilaisuuden torstaina 2. helmikuuta 2012 klo 14-16. Tervetuloa keskustelemaan Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran juhlasaliin (Hallituskatu 1)!