JA Mayumi Furuichi

Kääntää kielelle: japani

Tieni kääntäjäksi:

Jo pienenä tyttönä olin suuri kirjojen ystävä, ja rakastin varsinkin käännettyjä romaaneja. Lempikirjoja minulla oli paljon ja niistä yksi oli Muumi-sarja; se oli käännetty japaniksi jo 70-luvulla, jolloin olin alakoululainen. Olin sitä mieltä, että sarjan paras romaani on ehdottomasti Muumipappa ja meri -kirja ja paras novelli Vilijonkka joka uskoi onnettomuuksiin (tästä asiasta olen edelleenkin samaa mieltä kuin pikku-minä!). Niissä teoksissa on yksinäisyys, itsenäisyys, hiljaisuus ja kiihkeys – sellaisia aiheita, joita ei löytynyt tyypillisistä japanilaisista lastenkirjoista, ainakaan silloin kun olin vielä lapsi. Se vaikutti minuun syvästi, ja Suomi, jossa sellaisia kirjoja on kirjoitettu, alkoi kiinnostaa minua (tiesin, että Muumi-sarjan alkukieli on ruotsi, koska kääntäjien jälkisanoissa oli selitys asiasta, silti kiinnostukseni kohteeksi nousi juuri suomen kieli, jota puhutaan Suomessa).

Niin, kyllä tiedän, että suomalaiset alkavat hymyilemään, jos joku japanilainen kertoo rakastavansa Muumeja. No, totta puhuen, en osaa sanoa oliko ”Muumi-kuume” ihan ensimmäinen askeleeni Suomeen vai joku muu asia – suomen kielen kääntäjäksi tuleminen on ehkä tähtiin kirjoitettu kohtaloni. Hauska juttu, eikö olekin?

 

Kääntämisen ilot ja haasteet:

Kaikki on haastavaa ja samalla todella hauskaa. Yksi haastavimmista asioista on ehkä se, että suomalaisten ihmisten ja paikkojen nimet eivät ole tuttuja japanilaisille lukijoille. Tai ehkä koko Suomi ei ole ihan tuttu japanilaisille. Joskus kannattaa selittää jostakin tietystä asiasta (esimerkiksi, mikä on kiisseli? tai missä on Karjalankannas?) käännöstekstissä. Mutta selitys voi häiritä lukijaa, jos sitä on liikaa. Ja jos lukijasta tuntuu siltä, että suomalaisen kirjallisuuden lukeminen on haastavaa, se on mielestäni käännöksen vika. Minun on mietittävä, miten voin antaa lukijoille lukemisen iloa ja tietoja Suomesta/suomalaisuudesta saman tien. Tämä on erittäin haastavaa ja hauskaa.

 

Toivekäännöksiä:

Koskettavia historiallisia romaaneja.

Sellaisia, joita kirjoitetaan ja luetaan englantia puhuvassa maailmassa paljon, esimerkiksi seuraavien kaltaisia: Kaikki se valo jota emme näe (Anthony Doerr), Harmaata valoa (Ruta Sepetys), Varkaiden kaupunki (David Benioff).

 

Suomalainen kirjallisuus Japanissa:

Minusta Japanissa on vielä sellainen vaihe, että me kääntäjät esittelemme japanilaisille lukijoille kaikenlaista suomalaista kirjallisuutta, eli sitä, että suomi-niminen kieli on olemassa ja sillä kielellä kirjoitetaan kaunokirjallisuutta.

Yksi merkittävimpiä käännöstöitäni on Tommi Kinnusen Neljäntienristeys-romaanin käännös, joka ilmestyi viime vuonna. Teos on saanut paljon myönteistä palautetta. Vuoden 2018 keväällä ilmestyy kääntämäni lastenromaani, ja tällä hetkellä työn alla on eräs fantasianovelli.

 

Mayumi Furuichin käännöksiä, joita voi hakea käännöstietokannastamme: