NL Petri Hoogendijk

Kääntää kielelle: hollanti

Tieni kääntäjäksi:

Olen opiskellut suomen kieltä ja kirjallisuutta Groningenin yliopistossa ja myös puolitoista vuotta Helsingin yliopistossa. Äitini on syntynyt Viipurin ulkosatamassa Uuraan saaressa, mutta kotikielemme oli kauan hollanti.

Opiskeluaikoina työskentelin vuoden Euroopan parlamentin käännösosastolla Luxemburgissa. Kun opintojeni jälkeen aloin kääntää freelancerina, sain tehdä samaa käännöstyötä, mutta kotoa Groningenista käsin. Olen myös kääntänyt elokuvia, kuten Leena Krohnin Ihmisen vaatteissa -romaaniin perustuvan elokuvan Pelikaanimies.

Olen nyt kymmenen vuotta kirjoittanut lausuntoja suomalaisista romaaneista hollantilaisille kustantamoille. Usein on kirjoitettava dekkareista. Vuonna 2013 olin suomenkielisen kirjallisuuden käännöskilpailun voittajia. Kilpailun järjestivät Suomen Benelux-instituutti Brysselissä ja FILI. Kilpailumenestyksen seurauksena sain osallistua kirjallisuuden kääntäjien mestariluokalle sekä käännösseminaareihin Frankfurtissa ja Helsingissä.

 

Kääntämisen ilot ja haasteet:

Parhaita puolia kirjojen kääntämisessä on, että kerralla on iso projekti, josta voi nauttia monta viikkoa peräkkäin. Saa tavallaan itse luoda sujuvaa kirjallisuutta omalla äidinkielellä, vaikka kirjan sisältö ja tyyli on tietysti säilytettävä. Joskus en tiedä, onko romaanin sivuhenkilö mies vai nainen, mutta usein ei kirjailijakaan tiedä. Saan sitten itse valita. Käännän mielelläni humoristisia kohtia ja vuoropuheluita.

 

Suomalainen kirjallisuus Hollannissa:

Hollannissa julkaistaan nykyään aika paljon suomalaisia romaaneja myös FILIn ansiosta, mutta myyntiluvut ovat jääneet pieniksi. Syynä voi olla, että Hollannissa luetaan mieluiten faktakirjoja eikä suomalaista kirjallisuutta juuri lainkaan markkinoida. Vain Jari Litmasen elämäkerta on ollut bestseller-listoilla. Riikka Pulkkisen tuotantoa on mainostettu poikkeuksellisen paljon, mutta esimerkiksi kääntämääni Miika Nousiaisen Juurihoitoa ei ollenkaan, eikä sanomalehdissä siitä ollut yhtäkään arvostelua. Eron huomaa myyntiluvuissa.

Olisi ehkä enemmän mietittävä, millainen kirjallisuus voisi kiinnostaa hollantilaisia lukijoita, kuin sitä, mitä julkaistaan Suomessa juuri nyt tai mitä ulkomailla käännetään.

 

Toivekäännöksiäni:

Hollantilainen valokuvaaja Ed van der Elsken otti 50-luvulla kuuluisia valokuvia nuorisokulttuurista Pariisin baareissa. Samasta aiheesta Satu Waltari kirjoitti silloin romaanin Kahvila Mabillon, jossa hän mainitsee valokuvaajankin. Sen kirjan haluaisin ehdottomasti kääntää. Olen myös kiinnostunut Mika Waltarin kertomuksista ja pienoisromaaneista. Esimerkiksi Fine van Brooklyn kertoo hollantilaistytöstä, mutta sitä ei ole koskaan käännetty hollanniksi. Täällä on parhaillaan hyvin suosittu vanhainkodista kertova romaani- ja televisiosarja Hendrik Groen. Sen rinnalle sopisi mainiosti myös Minna Lindgrenin Ehtoolehto-sarja, joka ei vielä ole käännetty hollanniksi. Haluaisin kääntää varsinkin tositapahtumiin perustuvia romaaneja, kuten Antti Tuurin Ikitien, ja humoristisia teoksia, kuten Miika Nousiaisen Vadelmavenepakolaisen.

 

Työn alla juuri nyt:

Tänä vuonna ilmestyi ensimmäinen romaanikäännökseni: Miika Nousiaisen Wortels (Juurihoito). Lukijoilta olen saanut siitä hyvää palautetta. Olen myös kääntänyt Raisa Lardot’n Ripaskalinnut-romaanin, joka kertoo vepsäläisperheestä 40-luvun Vepsässä ja Suomessa, mutta siihen en ole vielä löytänyt julkaisijaa. Nyt olen kääntämässä Leena Krohnin romaania Ihmisen vaatteissa, joka on Suomen lastenkirjallisuuden klassikko, ja myös siihen etsin kustantajaa.

 

Petri Hoogendijkin käännöksiä, joita voi hakea käännöstietokannastamme: