GL Tuula Ahola Rissanen & Tomás González Ahola

Kääntää kielelle: galego

 

Tiemme kääntäjiksi:

Tuula:

Muutin pysyvästi asumaan Galiciaan, Espanjan luoteiskolkan autonomiaan, kesällä 1976. Taakse jäivät oikeustieteen kandidaatin tutkinto Helsingin yliopistossa ja jo lupavasti alkanut ura. Osasin auttavasti espanjaa mutta en sanaakaan galiciaa. Jos joku olisi silloin sanonut minulle, että neljäkymmentä vuotta myöhemmin kääntäisin Kalevalan galician kielelle, olisin varmasti nauranut makeasti.

Sain kaksi poikaa. Molemmat syntyivät Galiciassa, mutta minulle oli jo alusta pitäen selvää, että heidän olisi opittava puhumaan suomea. Siihen aikaan se ei ollut helppoa, matkustaminenkin oli kallista eikä tietenkään ollut internetiä, mutta loppujen lopuksi onnistuin ja molemmat ovat hyödyntäneet kielitaitonsa ammateissaan. Nuorempi, Tomás, on paitsi kääntäjä, myös kirjailija, kustantaja ja yksi Sacauntos-kirjapainon omistajista. Hän on kääntänyt myös romaaneja suomesta galiciaksi.

Joskus, kai yhdeksän vuotta sitten, Tomás soitti minulle ja kysyi, kiinnostaisiko minua kääntää hänen kanssaan Sofi Oksasen Puhdistus, hänellä itsellään kun ei ollut aikaa. Silloinen työni tekstiilialan yksitysyrittäjänä ei olisi voinut olla kauempana kirjallisuudesta. Kuitenkin, lapsena Lieksassa kirjasto oli minulle tavallaan toinen koti sillä lukeminen oli oikeastaan ainoa asia mitä siellä saattoi harrastaa. Vanha rakkaus siis nosti päätään ja teimme näytekäännöksen: yllätyksekseni positiivisella tuloksella.

Alussa oli vaikeaa, olisi ehkä ollut parempi aloittaa vaatimattomammalla tekstillä, onneksi oli mukavasti aikaa. Mutta siinä syntyi ensimmäinen Purga, seuraavana vuonna käänsin sen galiciaksi. Olin Aliiden perheen vaiheita tutkiessani jäänyt koukkuun: halusin jatkaa kääntämistä.

Tomás:

Minulla oli onni kasvaa kaksi- tai oikeastaan kolmikielisessä (galicia, suomi, espanja) perheessä, äitini on suomalainen ja hän piti huolta siitä että oppisimme myös suomenkielen ja tutustuisimme suomalaiseen kulttuuriin. Jos siihen lisätään vielä humanistinen korkeakoulututkinto ja työ kustannusalalla, oli helppo päätyä kääntämään suomesta.

 

Kääntämisen ilot ja haasteet:

Tuula:

Ehkä haasteellisinta kääntämisessä on ei pelkästään sanojen ja lauseiden muuntaminen toiselle kielelle, vaan myös kokonaisen kulttuuritaustan siirtäminen aivan toisenlaisen taustan omaavalle lukijakunnalle. Ei pelkästän kääntää kirja vaan yrittää välittää lukijalle pala suomalaista yhteiskuntaa. Yritän kiinnittää myös erityistä huomiota vuorosanoihin, suomalaisille tyypilliset yksisanaiset vastaukset eivät monesti sano mitään puheliaalle galicialaiselle.

Parhainta kääntämisessä on se että joka päivä oppii jotain uutta. Tai kun löytää sanan, joka on tismalleen se jota olit jo kauan etsinyt. Ja suorastaan rakastan niitä pitkiä ja mutkikkaita lauseita joita esimerkiksi Timo Parvela viljelee. Kun on saanut yhden valmiiksi, tekee mieli kiljaista riemusta!

Tomás:

Suomen kielessä on lyhyitä ja täsmällisiä sanoja joilla on tietty merkitys ja esimerkiksi galician kielessä tarvitaan useampia sanoja saman asian ilmaisemiseksi. On turhauttavaa jos joskus joutuu jättämään pois osan merkityksestä, joka rikastuttaisi tekstiä.

Kääntämisessä nautin, kuten äitini, henkilöhahmojen vuorosanoista. Panen ne mielikuvituksessani tuntemieni henkilöiden suuhun ja rekisteröin ne tunteenpurkauksineen, sanankäänteineen ja puhetapoineen. Olen viettänyt antoisia hetkiä kääntäessäni Arto Paasilinnan teoksia. Suomalaisille tyypillinen musta huumori on hyvin paljon samanlaista kuin Galician kuuluisa “retranca”. On palkitsevaa ja samalla hauskaa nähdä kuinka sama teksti toimii hyvin molemmissa kulttuureissa.

 

Toive- ja lempikäännöksemme:

Tuula:

Tähänastisista antavin ilman epäilystä on Pasi Ilmari Jääskeläisen Lumikko ja yhdeksän muuta, sekä espanjaksi että galiciaksi. Tunsin kuukausikaupalla olevani se pikkupaikkakunnan kirjatoukka joka oli lapsuudessaan lukenut enemmän kuin mikä edes olisi ollut terveyden kannalta suotavaa. Upeaa oli kääntää myös Seitsemän veljestä ja tietysti Kalevala pois Tomin keskeneräisten töiden laatikosta. Kalevalasta löysin ne ihanat, vanhat sanat joita mummini lapsuudessani käytti, ei edes juuri tarvinnut käyttää sanakirjaa. Minua hämmästytti myös kuinka paljon kaikki metaforat ja sanonnat joita vieläkin käytetään Suomessa perustuvat juuri Kalevalaan.

Tulevaisuudessa kääntäisin mielelläni Tommi Kinnusen Neljäntienristeyksen. Haluaisin myös tehdä tunnetuksi galicialaista kirjallisuutta Suomessa ja kääntää suomeksi (niin kauan kun se vielä sujuu) äskeittäin edesmenneen Agustín Fernandez Paz’in A viaxe de Gagarín.

Tomás:

Noin 18 vuotta sitten syöksyin uhkayritykseen: päätin itsepintaisesti kääntää Kalevalan galician kielelle. Välillä se jäi “pöytälaatikkoon”, mutta tänä vuonna saamme sen vihdoinkin päätökseen. Nyt, ilman tuota suurta projektia tunnen itseni jotenkin “alastomaksi”.

 

Suomalaisen kirjallisuuden asema Galiciassa:

Tomás:

Suomalaisella kirjallisuudella on hyvä maine. Ensimmäinen galiciaksi käännetty kirja, Paasilinnan Hirtettyjen kettujen metsä (O bosque dos raposos aforcados), on edelleen kustantamonsa eniten myyty teos ja kun lukijatt, iästä tai asemasta riippumatta, saavat tietää että se on minun kääntämäni, he tulevat onnittelemaan minua ja sanovat että kirja tuntuu olevan ihan “galicialainen”.

Ikäväkseni minun täytyy tunnustaa, että galiciankielistä kirjallisuutta ei myydä paljon. Meillä on vähän lukijoita ja kielen taantuminen jatkuu edelleen espanjan hyväksi joka vie meiltä sijaa vuodesta toiseen. Galiciaksi ilmestyy paljon kirjallisuutta, yleensä erittäin laadukasta, mutta lukijakuntamme, vaikkakin uskollinen ja sitkeä, ei riitä ylläpitämään koko systeemiä.

 

Palkintoja tai tunnustuksia:

Tomás:

Olin pari kertaa finalistina Paasilinnan romaaneilla parhaalle käännökselle Galicialan Kirjallisuuden Seuran palkinnolle ja tänä keväänä samoin Pasi Ilmari Jääskeläisen Lumikolla. On mielenkiintoista, että Galiciassa jaetaan vuosittain useita runo- ja proosapalkintoja, mutta kääntäjille tunnustuksia ei ole lähes ollenkaan.

 

Työn alla tällä hetkellä:

Parasta aikaa työn alla meillä ovat Timo Parvelan Sammon vartijat –trilogian toinen ja kolmas osa ja samalla olemme hiomassa Kalevalan viimeisiä runoja. Viimeiseksi julkaistu käännös oli em. trilogian ensimmäinen osa, Tuliterä, (O gume ígneo). Vain vähän aikaa sitten meillä oli kunnia kääntää ja nähdä julkaistuna Pasi Ilmari Jääskeläisen mestarillinen romaani Lumikko ja yhdeksän muuta (Laura das Neves e a Sociedade Literaria dos nove). Varmoina projekteina ovat tulevaisuudessa Paasilinnan Jäniksen vuosi ja Jääskeläisen Harjukaupungin salakäytävät.

 

Valikoima Tuula Ahola Rissasen ja Tomás González Aholan käännöksiä, joita voi hakea käännöstietokannastamme:

 

Tomás González Aholan kuva: Ramiro Torres