Niina Hämäläinen

Niina Hämäläinen. Kuva: Gary Wornell

Kalevalaseuran toiminnanjohtaja, dosentti

niina.hamalainen(at)kalevalaseura.fi

puhelin: +358 (0)44-2366504

Erikoisalueet:

  • kalevalamittainen lyriikka
  • Kalevala ja Kanteletar
  • kriittiset editiot
  • tekstualisaatiotutkimus
  • tunteiden ja perheen kulttuurihistoria

Folkloristi Niina Hämäläinen työskentelee Kalevalaseuran toiminnanjohtajana. Hän johtaa Suomen Kulttuurirahaston rahoittamaa projektia Kalevala, lajit ja ideologiat sekä siihen liittyvää digitaalista, kriittistä Avoin Kalevala -hanketta (2018−). Hankkeen aikana luodaan kriittinen ja digitaalinen Kalevala-editio, jonka avulla voidaan taata eepoksen ja sen kielen monipuolinen tietous ja ymmärrys niin suhteessa Elias Lönnrotin kirjalliseen toimitustyöhön, suulliseen runoperinteeseen kuin 1800-luvun aate- ja kulttuurihistoriaan. Editiosta on tähän mennessä ilmestynyt kolme osaa (2019, 2020, 2021).

Keskeiset julkaisut:

  • Riimillisen laulun asema pitkällä 1800-luvulla. (Niina Hämäläinen & Hanna Karhu) Historiallinen Aikakauskirja 119, 3, 2021, s. 288‒301.
  • Hämäläinen, Niina, Luhtala, Marika, Saarelainen Juhana & Sykäri Venla 2021: Avoin Kalevala. Kansalliseepoksen digitaalinen, kriittinen editio. Osa III. SKS, Helsinki. http://kalevala.finlit.fi  
  • Hämäläinen, Niina 2020: ”Säe säkeeltä. Väinö Kaukosen säetutkimukset Kalevalasta.” Sananjalka vol 62 (62) / 2020: 215–235. https://doi.org/10.30673/sja.91113
  • Hämäläinen, Niina, Mikkola, Kati, Pikkanen, Ilona & Stark, Eija 2020: ”Miten kansasta tulee vernakulaari? Kansanrunoudentutkimuksen, kirjallisuushistorian ja kansankirjoittajien tutkimuksen kansakuva 1820-luvulta 2010-luvulle.” Elore 1/2020: teemanumero Vernakulaari: 37–59. https://doi.org/10.30666/elore.89069
  • Hämäläinen, Niina, Luhtala, Marika, Saarelainen Juhana & Sykäri Venla 2020: Avoin Kalevala. Kansalliseepoksen digitaalinen, kriittinen editio. Osa II. SKS, Helsinki. http://kalevala.finlit.fi  
  • Hämäläinen, Niina 2019: ”Lukijaa lähestyen, runoa määritellen. Varhaisten kansanrunokokoelmien esipuheet.” Ulla Piela, Pekka Hako ja Pekka Hakamies (toim.), Eurooppa, Suomi, Kalevala. Kalevalaseuran vuosikirja 98. Helsinki: SKS: 133–156.
  • Hämäläinen, Niina, Holopainen, Reeta, Luhtala, Marika, Saarelainen Juhana & Sykäri Venla 2019: Avoin Kalevala. Kansalliseepoksen digitaalinen, kriittinen editio. Osa I. SKS, Helsinki. ISSN 2490-1318. http://kalevala.finlit.fi 
  • Satuperinteestä nykyrunoon. Suullisen perinteen ja kirjallisuuden yhteyksiä. Toim. Hämäläinen, Niina, Karhu, Hanna & Vuorikuru, Silja. SKS:n Toimituksia 1446. Helsinki: SKS, 2019.
  • Suullisen perinteen ja kirjallisuuden rajoilla (Hämäläinen, Niina, Karhu, Hanna & Vuorikuru, Silja). Teoksessa: Niina Hämäläinen, Hanna Karhu ja Silja Vuorikuru (toim.), Satuperinteestä nykyrunoon. Suullisen perinteen ja kirjallisuuden yhteyksiä. SKS:n Toimituksia 1446. Helsinki: SKS, 2019, 21–50.
  • Elias Lönnrot, Otto Manninen ja tekstin tuottamisen prosessit (Hämäläinen, Niina & Karhu, Hanna). Teoksessa: Niina Hämäläinen, Hanna Karhu ja Silja Vuorikuru (toim.), Satuperinteestä nykyrunoon. Suullisen perinteen ja kirjallisuuden yhteyksiä. SKS:n Toimituksia 1446. Helsinki: SKS, 110–149.
  • Individual aims, public purposes: Creation and access to tradition archives and vernacular publications in Finland and Ireland. Co-article with Kelly Fitzgerald. In Visions and Traditions. The production of Knowledge at the Tradition Archives. Eds. by Fredrik Skott, Lauri Harvilahti and Audun Kjus. FF Communications 315. Helsinki, 2018.
  • Emotional Transpositions: Interpreting Oral Lyric Poetry. Folklore: Electronic Journal of Folklore, vol 67, 2017, 171–198.
  • “Olin kukkana kotona". Naisen ja perheen kuva Kantelettaressa ja kansanrunoissa. Kasvatus & Aika 10(5) 1/2016, 23−41.
  • Why Is Aino not Described as a Black Maiden? Reflections on the Textual Presentations by Elias Lönnrot in the Kalevala and the Kanteletar. In Journal of Finnish Studies 18, 1 / 2014, 91-129.
  • Do not, folk of the future, bring up a child crookedly! Moral intervention and some other textual practices by Elias Lönnrot. In Limited Sources, Boundless Possibilities. Textual Scholarship and the Challenges of Oral and Written Texts. A special issue of RMN Newsletter. Volume 7, December 2013: 43−56. 2013.
  • Yhteinen perhe, jaetut tunteet. Lyyrisen kansanrunon tekstualisoinnin ja artikuloinnin tapoja Kalevalassa. (Annales Universitas Turkuensis, Scripta lingua fennica edita, SER. C, TOM. 349.) Turku: Turun yliopisto. 337 s. 2012.
  • “Parempi syntymättä". Kalevala, Elias Lönnrot ja käsityksiä perheestä. In Regilaulu müüdid ja ideoloogiad. (Eesti rahvaluule arhiivi toimetused 29.) Tartu: Eesti Kirjasdusmuuseumi Teaduskirjastus: 39−69. 2012.
  •  Lyriikan somuus. Lönnrotin tekstuaalisista strategioista Kalevalassa. Teoksessa Kalevalamittaisen runon tulkintoja (toim. Seppo Knuuttila, Ulla Piela, Lotte Tarkka). (Kalevalaseuran vuosikirja 89.) Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura: 67−90. 2010.
  • "Emäntä hyvin elävi, paimen parka kuivan leivän". Lyyristen paimenlaulujen merkitys Kalevalan Kullervo-runossa. Teoksessa Kalevala ja laulettu runo (toim. Anna Leena Siikala, Lauri Harvilahti ja Senni Timonen). Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 958. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 340–374. 2004.

Julkaisut ja toiminta