Itsenäisen Suomen tieteen historia
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (SKS) ja Svenska litteratursällskapet i Finland (SLS) organisoivat yhdessä Suomen Tiedeseuran, Suomalaisen Tiedeakatemian, Tieteellisten Seurain Valtuuskunnan, Kansallisarkiston ja Suomen Historiallisen Seuran kanssa keruun, jonka kohteena ovat suomalaisten ja Suomessa vaikuttaneiden tieteenharjoittajien ja tutkijoiden kokemukset ja muistitieto. Keruu on osa laajempaa Itsenäisen Suomen tieteen historia -hanketta. Sen avulla kootaan tietoa siitä, miten Suomessa harjoitetun tieteen kehitys eri oppialoilla on tapahtunut. Näkökulma oppialoihin perustuu vastaajien itsensä laatimiin kuvauksiin aihepiiristä, jonka asiantuntijoita he ovat. ”Kirjoittamalla kertominen” on erinomainen keino hankkia tietoa ilmiöstä, jonka kehitykseen ja murroksiin kirjoittajat itse ovat osallistuneet. Tieteenharjoittajien kokemukset ovat arvokas lähde tutkittaessa tieteen kehitystä.
Kirjoitusten yhteydessä SKS kysyy lupaa aineiston arkistointiin.
Lisätietoja: Kehittämispäällikkö Eija Stark, SKS:n arkisto; eija.stark@finlit.fi
Kirjoittamisen apuna voi käyttää seuraavia temaattisia jaotteluita
- Kerro elämästäsi tieteen parissa: Minkä oppialan edustaja olet? Missä työskentelet tai olet työskennellyt ja mikä on erikoisalasi?
- Elämäkerta: millaisesta taustasta tulet ja miten päädyit tutkimuksen pariin?
- Arvioi oppi- ja tieteenalaasi: Mitkä ovat alan keskeiset kysymykset, isot tieteelliset muutokset ja tärkeimmät tapaukset? Merkittävät onnistumiset ja epäonnistumiset?
- Kuvaile oman alasi teoreettista ja metodologista kehitystä: mainitse keskeisiä nimiä ja yliopistoja, tutkimusinstituutteja tai maita, jotka ovat olleet tärkeitä alallasi ja erityisesti suhteessa omaan tutkijan työhösi.
- Arvioi tutkimusalasi tai oppiaineesi suhdetta yhteiskunnalliseen kehitykseen: Mitkä yhteiskunnalliset ilmiöt ja tapahtumat ovat vaikuttaneet tieteen tulkintoihin tai tapoihin tehdä tiedettä? Mainitse lähihistorian tapahtumia, ilmiöitä ja ratkaisuja, joilla on ollut yhteys tieteenalaasi.
Kirjoitusten yhteydessä SKS kysyy lupaa aineiston arkistointiin.
Lisätietoja: Kehittämispäällikkö Eija Stark, SKS:n arkisto; eija.stark@finlit.fi
Kirjoitusten yhteydessä SKS kysyy lupaa aineiston arkistointiin.
Vastausohjeet:
Kirjoita omalla kielelläsi ja tyylilläsi. Tekstien pituutta ei ole rajoitettu. Jos lähetät vastauksen postitse tai liitetiedostona, kirjoita ensimmäiselle sivulle ainoastaan nimesi, syntymäaikasi ja ammattisi. Aloita itse kirjoitusteksti toiselta sivulta eteenpäin ilman henkilötietojasi. Kirjoita vastaukseesi suostumuksesi siihen, että lähettämäsi aineisto voidaan arkistoida nimelläsi SKS:n arkistoon ja että aineistoa saa myöhemmin käyttää tutkimuksen hyväksi.
Vastaa 31.12.2024 mennessä alla olevalla vastauslomakkeella
tai
- postitse osoitteeseen Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, arkisto, PL 259, 00171 Helsinki
- merkitse kuoreen tunnus ”Tieteen historia”
- liitä mukaan lupa lähettämäsi aineiston arkistoimiseen SKS:n arkistoon nimellä tai nimimerkillä sekä yhteys- ja taustatiedot – voit käyttää myös tätä lomaketta.
Tutustu SKS:n arkiston luovutusohjeisiin ja käyttösääntöön.
Kuva: Pentti Sammallahti. SKS KIA.
Kysymyksiä ja vastauksia muistitietokeruista
Kirjoita omalla kielelläsi ja tyylilläsi. Kuvaile tapahtumia, tilanteita ja tuntemuksiasi niin kuin puhelisit tuttavalle tai ystävälle – suorasukaisesti, kaihtelematta. Tekstien pituutta ei ole rajoitettu.
Tekijänoikeus säilyy kirjoittajalla, joten voit kyllä. Ilmoita julkaisusta arkistollekin, sillä se on hyödyllinen tieto.
Voit lähettää myös aikaisemmin tehtyjä muistelutekstejä ja haastatteluita, jos niitä ei ole julkaistu.
Lähetä vain sellaista aineistoa, jonka lähettämiseen sinulla on oikeus tai lupa.
Mieluusti! Luovutus ja keruuohjeistamme löydät lisää neuvoja.
Toki! Lähetä vastaus osoitteeseen SKS:n arkisto, PL 259, 00171 Helsinki.
Merkitse kuoreen keruun tunnus. Kirjoita vastaukseesi nimesi tai nimimerkkisi, syntymäaika, ja suostumus arkistointiin.
Aineiston käsittelyn helpottamiseksi pyydämme kirjoittamaan yhteystiedot eri sivulle kuin varsinaisen vastauksen.
Aineistomme ovat yhteistä, kaikille avointa kulttuuriperintöä. Aineistojamme käyttävät esimerkiksi tutkijat, tietokirjojen tekijät sekä kylä- ja sukuhistorioitsijat. Tavallista on, että meiltä etsitään omien iso- tai isoisovanhempien aineistoja.
Aineistoistamme julkaistaan vuosittain paljon tutkimuksia ja niitä voidaan käyttää pohjamateriaalina myös taiteellisissa esityksissä.
Lue lisää aiheesta Muistitietokeruut-sivultamme!