Kuva SKS:n aulan kaiteesta. Kuvaaja Gary Wornell.

Miten arkiset käytännöt ovat muovanneet, neuvotelleet, legitimoineet ja kyseenalaistaneet 1900-luvun nationalismeja?

Nationalismin historiantutkimus edellyttää paitsi sen tarkastelua vihamielisissä konteksteissa, myös keskittymistä näkymättömiin ja itsestään selviin nationalismeihin, kansallistunteisiin ja niiden vaikutuksiin. ”Nationalismin arkiset tarjoumat” -hankkeessa kehitämme historiallista ja sosiomateriaalista lähestymistapaa arkipäiväiseen nationalismiin. Tarkastelemme, miten kansallisia merkityksiä on tuotettu ja asetettu kyseenalaisiksi ihmisten arkisissa kohtaamisissa hyvinvoinnin, hoivan, lapsuuden ja kulutuskulttuurin instituutioiden, käytäntöjen ja tilojen kanssa.

Hanke tutkii, kuinka ihmiset ovat eläneet, kokeneet, uudelleenarvioineet ja toisinaan vastustaneet nationalismia suhteessa omaan elämänkulkuunsa ja ylisukupolvisesti. Näitä kysymyksiä lähestytään yhdistämällä historiantutkimuksen lähestymistapoja arkipäiväisen nationalismin teorioihin. Eräs hankkeen teoreettinen tavoite on kehittää ”nationalismin arkisen tarjouman” -käsitettä. Arkipäiväisen nationalismin teoriat yhdessä historiallisten empiiristen hyvinvointiin, hoivaan, lapsuuteen ja kuluttamiseen liittyvien tutkimuskohteiden kanssa mahdollistavat myös nationalismin episodisen, vaihtelevan ja epäsymmetrisen luonteen analysoinnin. Arjen nationalismin muodot ovat vaihtelevia ja sidoksissa kunkin aikakauden sosiaalisiin, kulttuurisiin, poliittisiin ja materiaalisiin olosuhteisiin. Ne muovautuvat ja voimistuvat suhteessa ulossulkeviin ja syrjiviin nationalismeihin.

Hankkeen tutkijoina Tampereen yliopistossa toimivat Fanny Isensee, Antti Malinen, Stephanie Olsen ja Sami Suodenjoki. Hanketta johtaa professori Tanja Vahtikari.