SKS:n tunnuslause on ”Pysy Suomessa Pyhänä”

SKS:n tunnuslauseeksi valittiin jo 1830-luvulla ”Pysy Suomessa Pyhänä”. Onko kyse viikonloppuja koskevasta matkustuskiellosta – jollaiseksi se seuran henkilökunnan muistitiedossa on toisinaan tulkittu – vai jostakin ihan muusta?

Professori J. G. Linsén hahmotteli seuran tunnuslausetta jo pian seuran perustamisen jälkeen vuonna 1831. Hän päätyi ehdottamaan latinankielistä lausahdusta ”Credite Posteri” eli jälkipolvet luottakaa tähän. Ajatusta pidettiin hyvänä, mutta kieltä vääränä – olihan seuran tarkoituksena edistää nimenomaan suomen kielen asiaa. Niinpä Linsén suomensi ajatuksen muotoon ”Pysy Pyhänä Suomessa”.

Kaikki eivät kuitenkaan olleet tyytyväisiä ehdotuksen muotoon. Teologian apulainen ja runouden asiantuntija R. V. Frosterus oli sitä mieltä, että sanajärjestystä muuttamalla tunnuslause sopisi paremmin suomalaiseen runomittaan. Näin tunnuslauseeksi hyväksyttiin ”Pysy Suomessa Pyhänä”.

Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran tunnuslause on siis vapaa suomennos latinankielisestä lausahduksesta. Seuran perustajat käsittivät sen merkityksen todennäköisesti samaan tapaan kuin toisenkin latinankielisen ilmaisun avi reliquiae eli esi-isän jättämä tehtävä. Esi-isiltä ja -äideiltä peritty suomen kieli, seuraan kerätty kansanrunous ja näiden molempien varaan rakentuva suomalainen kirjallisuus ovat perintöä, jota on vaalittava, välitettävä eteenpäin ja tulkittava uteliaasti yhä uudelleen.