Kirkollisen kansanperinteen arkisto

Kirkollisen kansanperinteen arkistossa on muistitietoa kirkollisista ja uskonnollisista tavoista, arjesta ja perinteistä vuosisadan alusta 1980-luvulle saakka.

Kirkollisen kansanperinteen keruuprojektista vastasivat Suomen evankelisluterilainen kirkko ja Helsingin yliopiston Suomen kirkkohistorian laitos. Aineisto talletettiin SKS:aan vuonna 2005.

”Kirkollisella kansanperinteellä tarkoitetaan laajassa merkityksessä kansan keskuudessa vaikuttanutta ja säilynyttä kirkollista ja uskonnollista perinnettä, joka on säädellyt kansan uskonnollista elämää ja käyttäytymistä….Toisaalta siinä tulee näkyviin kirkon julistus- ja opetustyön palaute kansan kannalta ja toisaalta ihmisten katsomusten ja näkemysten pohjalta nouseva yleinen ’kansan usko’.”

Samuli Pentikäinen. Kirkollisen kansanperinteen keruu Suomessa vuoteen 1960 mennessä. SKHS TOIM. 93 Helsinki 1975

Arkiston sisältö

Kirkollisen kansanperinteen arkiston aineiston voi jakaa kahteen osaan, yleiskyselyyn ja yhteentoista erityiskyselyyn.

Yleiskysely käsittää aineistoa 523 seurakunnasta. Yleiskysely on jaettu 21 pääluokkaan, kysymysryhmiin, jotka pitävät sisällään yhteensä 316 kysymystä kirkon ja uskonnollisen elämän eri osa-alueista. Yleiskysely tehtiin haastatteluina. Haastatteluista suurin osa on äänitetty. Aineisto sisältää noin 5000 tuntia äänitteitä sekä haastattelujen pohjalta kirjoitettuja sisältömuistiinpanoja että haastatteluihin liittyviä taustatietoja. Osa sisältömuistiinpanoista on sanatarkkoja ja osa aihesisältöön liittyviä referaatteja.

Erityiskyselyitä on yksitoista. Ajallisesti yleiskyselyn jälkeen toteutetut erityiskyselyt tehtiin usein kohdistetusti erillisiä tutkimuksia varten. Kyselyt ovat hyvin erikokoisia ja eritasoisia: toiset ovat laajoja ja kattavat hyvin eri alueet Suomesta, toiset suppeampia sekä alueellisesti että haastateltavien määrän suhteen. Erityiskyselyistä laajin on Herätysliike-kysely, jonka on kooltaan verrattavissa yleiskyselyyn. Osa erityiskyselyistä on selvästi suppeampia. Esimerkiksi Körttipuku-kyselyssä on aineistoa vain Nurmon pitäjästä.

Neljä erityiskyselyä on tehty postikyselynä ja loput neljä haastattelun muodossa. Vain pieni osa erityiskyselyjen aineistosta on kerätty äänittämällä.

Kyselyt	Kyselyvuosi	SRK:t määrä	Sisältö	Laajuus (kansioita)
Yleiskysely	1964-	523	Kirkollista kansanperinnettä	167
Kysely 2 a Kysely 2 b	1967 1967	316 302	Rippikirjoituksen suorittaminen Rippikirjoitus	8
Kysely 3 a Kysely 3 b	1968 1968	227 227	Papiston ja alustalaisten suhde Kummilaitoksesta	3
Kysely 4	1968-1974	74	Herätysliikkeiden toiminta	33
Kysely 5	1969	192	Rukouspäivän vietto	5
Kysely 6	1971	1	Körttipuku-kysely (Nurmo)	1
Kysely 7 a Kysely 7 b	1976 1976	1	Kirkkovenelaitosta Hannulan herätys	1 1
Kysely 8	1980	457	Paikalliset kirkolliset juhlat (kirkkoherroille)	3
Kysely 9	1993	3	Inkerin kirkollinen kansanperinne	2

Yleiskyselyn kysymysryhmät

A. Kirkko ja yhteiskunta

I Papit ja muut kirkon palvelijat

II Kirkon hallinto ja kirkkokuri

III Kirkkorakennus ja kirkon talous

IV Kirkko muuttuvassa yhteiskunnassa

B. Jumalanpalvelus ja hartaushetket

V Kirkkomatkat

VI Jumalanpalvelus

VII Rippi ja H.P. Ehtoollinen

VIII Joulukirkko ja muut juhlapyhät

IX Koti- ja kylähartaudet

C. Kirkolliset toimitukset

X Kaste

XI Vihkiminen

XII Hautaus

D. Muu seurakuntatyö

XIII Rippikoulu

XIV Lukukinkerit

XV Pyhäkoulu ja nuorisotyö

XVI Lähetys- ja diakoniatyö

XVII Kiertokoulu

E. Herätysliikkeet ja eriuskolaiset

XVIII Herätysliikkeiden levinneisyys ja herätysajat

XIX Herätysliikkeiden ja ulkopuolisten väliset suhteet

XX Herätysliikkeiden toimintamuodot

XXI Eriuskolaiset

Erityiskyselyiden kysymysryhmät

2.a. Rippikirjoituksen suorittaminen
2.b. Rippikirjoitus

1967
kysely a tehty postikyselynä kirkkoherroille, sisältää kahdeksan kirjeellistä kysymystä
kysely b myös postikyselynä, mukana muitakin kuin kirkkoherroja, sisältää kuusi kirjeellistä kysymystä
keruun tausta: Halu tallentaa muistitietoja kirkollisen elämän eri alueilta. Tämän kyselyn tarkoitus on ollut kerätä muistitietoja rippikirjoituksesta, ja tämä kysely tehtiin laudaturseminaarin (lkv 1966-1967, 1968) ohessa. Vastaajat osallistuivat samalla myös keruukilpailuun. Kirkkohistorian laitos organisoi ja lähetti kirkkoherroille kirjeet kyselystä.
0,57 hm

3.a. Papiston ja alustalaisten suhde
3.b. Kummilaitoksesta

1968
tehty postikyselynä
keruun tausta: Kysely tehtiin kirkkohistorian laitoksen laudaturseminaarin yhteydessä lukuvuonna 1968.
0,23 hm

4 Herätysliikkeiden toiminnasta

1968-1974
tehty haastatteluna
keruun tausta: Kysely laadittiin herätysliikkeiden tutkimusprojektin tarpeita silmällä pitäen. Tavoitteena oli herätysliikkeiden paikallisen toiminnan kartoittaminen pitäjä- ja kylätasolla sekä kohtaamistilanteiden selvittäminen. Haluttiin selvittää myös herätysliikkeiden alueellista levinneisyyttä. Herätysliikkeiden tutkimuksesta ja suomalaisten maalaisseurakuntien elämästä pidettiin kuusi laudaturseminaaria vuosina 1968 – 1972. Lukuvuodesta 1971 – 72 kyselyä toteutettiin pienemmässä mittakaavassa.
1,85 hm

5 Rukouspäivän vietto

1969
tehty postikyselynä, käsittää kahdeksan kysymystä
keruun tausta: Selvittääkseen rukouspäivän viettotapoja seurakunnissa Kirkkohistorian laitos teki kyselyn, jonka tuloksia oli tarkoitus käyttää tutkimustarkoituksiin. Kysely suoritettiin lehdistössä julkaistuna kilpailukyselynä.
0,36 hm

6 Körttipukukysely (Nurmo)

1971
tehty haastatteluna, Matti Mäntykoski
keruun tausta: Kysely toteutettiin osana herätysliikekyselyä (kysely 4), ja sen pohjalta on tehty oma pro gradu-työ. Kysely pitää sisällään 20 kysymystä, jotka liittyvät körttipuvun käyttöön.
0,04 hm

7 Kirkkovenelaitosta koskeva kysely

1976
tehty haastatteluna
keruun tausta: Kyselyn tarkoitus oli selvittää varsinkin kirkkohistorian näkökulmasta, miten kirkkovenekulttuurin ilmenemistä, muuttumista, syitä ja vaikutuksia. Kyselystä saatua aineistoa käytettiin tekeillä olevaan pro gradu-työhön (julkaistu tutkimus).
0,04 hm

7.b. Hannulan herätys

1976-1778
tehnyt haastatteluina Timo Junkkaala (lisähuom. suurin osa haastatteluista nauhoitettu, lisäksi on joitakin haastatteluita, jotka ovat haastattelutilanteessa kirjoitettu ylös)
Turun ympäristö
keruun tausta: Timo Junkkaalan tutkimus Hannulan herätyksestä, yhteistyössä Helsingin yliopiston kirkkohistoriallisen laitoksen kanssa. Osa vastaajista on vastannut myös yleiskyselyyn. Haastattelut antavat lisätietoa, tuovat syvyyttä ja selvennystä herätysliikkeitä koskevaan materiaaliin.
0,04 hm

8 Paikalliset kirkolliset juhlat

1980
tehty postikyselynä
keruun tausta: Kirkkohistorian laitos ja kirkon tutkimuskeskus halusivat yhdessä tehdä lisäkyselyn paikallisista kirkollisista juhlista ja juhlapäivistä. Vaikka yleiskyselyn mukana oli saatu jo paljon tietoa juhlista, juhlaperinne osoittautui kuitenkin niin rikkaaksi ja monipuoliseksi, että he katsoivat lisäkyselyn olevan tarpeen. Tutkimuksellisena tavoitteena oli juhlien kokonaismäärän ja niihin liittyvien perinteiden ja tapojen kartoittaminen. Myös herätysliikkeiden ja muiden järjestöjen asemaa haluttiin selventää.
0,24 hm

9 Inkerin kirkollinen kansanperinne

1993
tehty haastatteluina, käsittää 129 kysymystä
keruun tausta: kyselyn aihepiirejä olivat mm: Inkerin kirkko ja yhteiskunta ennen vallankumousta (1900-1017), herätysliikkeet ja muut uskonnolliset liikkeet, sotakommunismin aika (1917-1921), seurakunnan elämä NEP:n aikana (1921-1927), Inkerin kirkko Stalinin vainojen aikana (1928-1942), hengellinen elämä Inkerin ulkopuolella, hengellinen elämä sodan jälkeisinä vuosina (1945-1950) sekä inkeriläisten hengellinen toiminta Neuvosto-Karjalassa ja Inkerinmaalla vuodesta 1950 alkaen.
0,02 hm

Aiheenmukainen kortisto

Yleiskyselyn ja muutaman erityiskyselyn tekstiaineistosta on muodostettu aiheenmukainen kortisto, joka jakautuu aiheenmukaisiin kysymysryhmiin ja niiden sisällä paikkakunnittain aakkosjärjestykseen. Kortisto tarjoaa hyvän mahdollisuuden tutustua vaivattomasti eri aihepiirien vastauksiin, koska vastaustekstit on kopioitu kortistoon kokonaisuudessaan. Aihepiirit käsittelevät kirkkoa ja yhteiskuntaa, jumalanpalvelusta ja hartaushetkiä, kirkollisia toimituksia, seurakuntatyötä, herätysliikkeitä ja eriuskoisia.

Äänitteet

Osa yleiskyselyn ja pieni osa erityiskyselyjen aineistoista on käytettävissä myös äänitteinä. Haastattelijoita on n. 660 ja äänittäen haasteltuja on n. 7500. Äänitteitä voi kuunnella arkiston tiloissa. Sovi kuuntelusta etukäteen.

Valokuvat

Kirkollisen kansanperinteen arkistossa on yleiskyselyyn liittyviä valokuvia noin 1000 kpl. Kuvattuina on mm. haastateltavia henkilöitä, seurakuntien elämää ja keruuseen liittyviä aiheita.

Aineiston käyttö

Kirkollisen kansanperinteen aineistoa voi lähestyä monin tavoin ja monelta eri suunnalta. Aineisto on käytettävissäsi arkiston tutkijasalissa Hallituskadulla.

Yleiskyselystä voi etsiä tietoa paikkakunnittain tai temaattisesti kysymysryhmän, haastattelijan tai haastateltavan mukaan.
Erityiskyselyiden aineisto on helpoiten löydettävissä seurakunnan mukaan.
Kuva-aineistosta voi etsiä materiaalia seurakunnan, aiheen tai kuvatun henkilön perusteella.
Tutustu myös viittausohjeeseen.

Arkiston ja keruun tausta

Suomessa heräsi 1960-luvun alussa laaja kiinnostus historiallisen muistitiedon tallentamiseen. Idean kirkollisen kansanperinteen keruusta esitti Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan professori Mikko Juva. Evankelis-luterilaisten kirkollisten piirien ja yliopiston yhteisen suunnitelman mukaisesti teologian laitos ja sen assistentti TT Eino Murtorinne ryhtyivät organisoimaan keruuta ja laatimaan ensimmäisenä toteutetun ns. yleiskyselyn kyselylomaketta. Itse keruutyö aloitettiin vuonna 1964 ja samalla perustettiin teologisen tiedekunnan yhteyteen kirkkohistorian laitos 1.1.1965. Kirkollisen kansanperinteen arkiston aineiston aktiivinen keräys loppui 1980-luvun alussa. Arkisto siirrettiin SKS:n arkistoon vuonna 2005.

Arkisto kerättiin teologian tutkijoiden, opiskelijoiden ja kotiseutuaktivistien voimin. Keruun tarkoituksena oli tallentaa kansan käsityksiä uskosta ja kirkollisesta elämästä ennen taloudellis-yhteiskunnallista murrosta toisen maailmansodan jälkeen. Keruu keskittyi evankelis-luterilaiseen perinteeseen ja uskoon. Ortodoksista perinnettä keruussa on mukana vähän. Myös ruotsinkielistä aineistoa arkistossa on vain vähän, sillä ruotsinkielisten seurakuntien osalta kirkollisen kansanperinteen keruusta vastasi vuonna 1965 perustettu Kyrkohistoriska arkivet vid Åbo Akademi.

Keruuseen otettiin mukaan kaikki vuoden 1949 seurakunnat. Osaksi keruuta otettiin myös luovutettuihin alueisiin kuuluneet seurakunnat, jotka oli lakkautettu vuonna 1950. Arkisto sisältää aineistoa yli 500 seurakunnasta eri puolilta Suomea. Aineisto on koottu pääosin haastattelemalla sekä myös lomakekyselyin. Äänitteitä on yhteensä noin 5000 kpl, valokuvia 1000 kpl ja tekstiaineistoa noin 18 hyllymetriä josta valtaosa on kopioitu yleiskyselyn mukaiseksi aiheenmukaiseksi kortistoksi. Suurin osa haastattelunauhoista on purettu tekstiksi, joko kokonaisuudessaan tai sisältöä tiivistäen.

Muistitiedon keruun paino oli paikallistasolla. Keruutyössä ei keskitytty juurikaan suurien linjojen ja yhtäläisyyksien löytämiseen Suomen eri osien välillä, vaan siinä haluttiin ottaa talteen jokapäiväiseen uskonnolliseen elämään liittyvää tietoutta, ihmisten mielikuvia ja muistitietoa kirkollisesta elämästä. Tarkoitus oli saada mahdollisimman todenmukainen kuva ihmisten uskonnollisesta elämästä, käytännön arjesta ja kirkollisista perinteistä. Tärkeää ei ollut miten kirkon oppeja olisi pitänyt noudattaa ja noudatettiinko niitä oikein.

Haastatteluja tekivät teologian ylioppilaat ja tutkijat. Monet heistä olivat itse kotoisin niiltä paikkakunnilta, joilla he haastattelivat. Keruutyössä oli mukana myös paljon kotiseutuaktivisteja, kuten kansankoulunopettajia ja innokkaita seurakuntalaisia.

Varsinaisen keruuaineiston mukana tuli myös keruuseen liittynyttä kirjeenvaihtoa, opinnäytetöitä ja muuta aineistoa.

Kuva: Kirkkovene Virma 5-hankainen 1913 Karkun Kärppälän rannassa lähdössä huviretkelle. Kuvaaja tuntematon. SKS KRA KKA.