Tähtikokoelma

Tähtikokoelma sisältää Suomen vanhimpia kansanperinteen käsikirjoituksia. Aineisto on pääasiassa kalevalamittaisia runoja, mutta joukossa on myös muita perinteenlajeja, kuten sananparsia, arvoituksia sekä ensimmäisiä suomalaisia satuja. Kokoelma muodostuu 107 kerääjän aineistosta, ja se sisältää yhteensä lähes 25 000 sivua.

Pääosan Tähtikokoelmasta muodostavat kansallisuusaatteen ja romantiikan ajan innoittamien oppineiden keräämät kansanrunoaineistot, mutta siihen on myös liitetty tuntemattomampien ihmisten, ns. kansankirjoittajien, kuten Henrik Laitisen, Pietari Mansikan ja Antti Puhakan perinnekokoelmia. Tähtikokoelman myöhäisimmät aineistot ovat 1870-luvulta ja kokoelma itsessään kuvastaa kansanperinteen keruun tieteellistymistä.

Tähtikokoelman nimen tausta on yllättävä. Vuonna 1903 Matti Pennanen oli laatimassa Kansanrunousarkiston kokoelmista aivan ensimmäistä arkistoluetteloa. Hän yllättyi perinneaineistojen valtavasta määrästä. Pennanen ymmärsi pian joutuvansa jättämään vanhimpien kokoelmien järjestämisen arkiston tuleville työntekijöille. Hän merkitsi järjestämättömät kokoelmat luetteloonsa asteriskilla: ”Lähettäjän nimen eteen merkityllä tähdellä * ne on erotettu muista.” Sittemmin sana ”tähti” on tullut merkitsemään perinteen ja nykykulttuurin kokoelman vanhinta ja arvokkainta osaa.

SKS on julkaissut Tähtikokoelman aineistoja muun muassa Suomen kansalliseepoksessa Kalevalassa (1849), lyyrisiä lauluja sisältävässä Kantelettaressa (1840) sekä kalevalaisen runouden kokonaisjulkaisussa Suomen Kansan Vanhat Runot. Tähtikokoelma on hyväksytty Suomen kansallinen Maailman muisti -rekisteriin vuonna 2017.

Aineisto on kokonaisuudessaan digitoitu ja löytyy myös Finnasta. Lisätietoja tähtikokoelmista saat kerääjäkokoelmien luettelosta.

Sivun kuva Erik Bisin kokoelmasta. SKS KRA.