Muistitietokeruut

Jätä jälkesi kansakunnan muistiin

Osallistumalla SKS:n arkiston muistitietokeruisiin jätät pysyvän jäljen kansakunnan muistiin. Eri teemoihin kohdistuvilla keruilla kartutamme kansallista kulttuuriperintöämme. Odotamme juuri sinun vastaustasi, ja otamme jatkuvasti aineistoa vastaan.

Osallistu meneillään oleviin muistitietokeruisiin!

Omien kokemusten jakamiseen on maailmassa runsaasti mahdollisuuksia. Miksi vastata arkiston muistitietokeruisiin? Arkistolle suuntautuneen muistitietokirjoittamisen kautta sinusta jää pysyvä jälki, sillä kertomuksesi säilytetään tuleville sukupolville.

Ihmisiä lukemassa pöytien äärellä kirjastossa.

Itsenäisen Suomen tieteen historia

Vastausaikaa jatkettu vuoden 2024 loppuun! Tieteentekijä! Kerro elämästäsi ja ympäristöstäsi tieteen ja tutkimuksen maailmassa 31.12.2024 mennessä. Keruu on osa laajempaa Itsenäisen Suomen tieteen historia -hanketta.

Ihmisiä heittämässä tähdenmuotoisia konfetteja ilmaan.

Juhlat elämässäni

Mitä juhlia sinä vietät? Millaiset juhlaperinteet ovat sinulle tärkeitä ja rakkaita? Kerro sinulle tärkeimmästä vuoden kierron juhlasta tai juhlista. Vastaa 31.1.2025 mennessä.

Nuori siili ruohikolla

Kohtaamisia luonnoneläinten kanssa

Kerro meille arkisista tai yllättävistä kohtaamisista luonnoneläinten kanssa. Vastaa 31.10.2024 mennessä.

Valkoinen pioni, jossa muutama punainen terälehti.

Kuukautisten kaari

Keräämme muistoja ja kokemuksia kuukautisista. Lähetä kirjoituksesi 30.11.2024 mennessä. Arvomme vastanneiden kesken kirjapalkintoja.

Sininen ja punainen törmäilyautolelu. Kuljettajilla vihaiset ilmeet.

Kokemuksia vihapuheesta

Keräämme kokemuksia ja näkemyksiä vihapuheesta. Miltä sen kohtaaminen, vastaanottaminen tai tuottaminen tuntuu. Mikä vihapuheen tuottamista motivoi? Miten se vaikuttaa uhreihinsa? Mitä se saa aikaan? Kerro kokemuksistasi 15.1.2025 mennessä!

Nainen turkoosissa uimapuvussa hymyilee kameralle avannosta ja pitää kiinni puutikkaista. Avannon vasemmalla reunalla palaa kynttilälyhty.

Luonnonvesiuinti

Kerro meille luonnonvesissä uimiseen liittyvistä kokemuksistasi! Vastausaikaa on 15.8.2025 asti. Arvomme kaikkien vastaajien kesken kirjapalkintoja.

Akvarellimaalaus. Lintuja sinisellä taivaalla ja istumassa puhelinlangalla.

Kuultava tulevaisuus

Kerro meille, missä on mieleesi jäänyt äänimaisema, miksi se on sinulle tärkeä tai miksi olet kiinnittänyt siihen huomiota. Entä millainen on tulevaisuuden äänimaisema? Vastaa 30.4.2025 mennessä. Arvomme vastaajien kesken kirja- ja äänitepalkintoja.

Keruiden historiaa

Kansanperinteen ja muistitiedon kerääminen on kuulunut SKS:n toimintaan alusta lähtien. Aluksi 1800-luvulla perinneaineistot karttuivat lähinnä tutkijoiden toimesta. Varhaiset kalevalamittaisten runoaineistojen kokoelmat ovat pääosin Elias Lönnrotin ja muiden tuon ajan oppineiden keräämiä.

Vuonna 1935 SKS järjesti Kalevalan riemuvuoden kilpakeräyksen, jossa pyydettiin ensimmäistä kertaa kansanihmisiä kirjoittamaan arkistolle. Keruun suunta vaihtui. SKS antoi teemat ja kansalaiset lähettivät keruuvastauksiaan sen mukaan, miten olivat ymmärtäneet keruuohjeet.

Kolmas ja tämän hetkinen vaihe keruiden historiassa käynnistyi 1960-luvulla, jolloin henkilökohtaisen muistitiedon ja vapaamuotoiseen kirjoittamalla kertomiseen perustuva keruumuoto teki läpimurron. Teemallisen muistitietokeruut ja kirjoittamalla kertomisen aiheina ovat olleet niin yhteiskunnalliset ilmiöt kuten vuoden 1918 tapahtumat ja 1990-luvun työttömyys kuin eri ammatti- ja ikäryhmien perinne, suku- ja paikkatraditiot ja elämäkerrat.

Viimeiset vuosikymmenet SKS:n keruutoimintaa on ohjannut ymmärrys kerronnasta traditioiden ja maailmankuvan välittäjänä. Arkisto on erityisen kiinnostunut aiheista, jotka muuten jäisivät tavoittamatta ja taltioimatta. Keruisiin osallistuvia ihmisiä pyydetäänkin kertomaan omin sanoin siitä, mitä he tai heidän läheisensä ovat kokeneet, ajatelleet ja tunteneet.

”Olen hyvällä mielellä, kun olen saanut olla mukana Suomen kulttuurin ja perinteen tallentamisessa. Tämä on ollut suuri lisä kulttuuriharrastuksilleni elämäni aikana.”

– Mies s. 1928 –

Mitä keruuvastaukselle tapahtuu arkistossa

Keruun kaari ideoinnista tulosten julkistamiseen ja mahdollisten julkaisujen toimittamiseen kestää tavallisesti puolesta vuodesta muutamaan vuoteen. Arkistossa keruuvastaukset kirjataan saapuneeksi ja aineisto kuvaillaan tietojärjestelmään.

Katso ”Jokainen on oman elämänsä asiantuntija” -video:

Keruuvastausten käyttö

Aineistomme ovat yhteistä, kaikille avointa kulttuuriperintöä. Niitä käyttävät esimerkiksi tutkijat, taiteilijat, toimittajat, tietokirjojen tekijät sekä kylä- ja sukuhistorioitsijat. Aineistoistamme julkaistaan vuosittain paljon tutkimuksia ja niitä voidaan käyttää pohjamateriaalina myös elokuva-, musiikki- ja teatterituotannoissa sekä kaunokirjallisissa teoksissa.

 Aineistojen käyttöä ohjaavat lainsäädäntö, SKS:n arkiston käyttösääntö sekä se, miten keruuvastaaja tai muu luovuttaja itse on määritellyt käytön. Laeista keskeisimpiä on tekijänoikeuslaki: jokaisella on tekijänoikeus omaan kirjoitukseensa, eikä niitä julkaista ilman tekijän lupaa. Myös tietosuojalaki on tärkeä, koska aineistomme sisältävät henkilökohtaisia kuvauksia ja kertomuksia. Kaikkeen tähän opastamme palvelua antaessamme.

Keruuvastaus voidaan arkistoida nimellä tai nimimerkillä. Jälkipolvet voivat löytää vain nimellä tallennetut, koska nimimerkkien henkilötietoja ei säilytetä. Aineisto voi olla myös luvanvarainen jonkin määräajan.

Kaikki säilyttämämme aineisto ei löydä tutkijoitaan heti, vaan vasta vuosikymmenien tai vuosisatojen päästä.

Päättyneet muistitietokeruut

Arkiston perinteen ja nykykulttuurin kokoelmaan on kerätty tavallisten, ei-julkisuudesta tunnettujen ihmisten vapaamuotoisen muistelukerronnan keruukertomuksia vaikkapa juhannuksen vietosta, interreilaamisesta, maisemakokemuksista tai sisäilmaongelmista. Myös kirjallisuuden ja kulttuurihistorian kokoelmiin on kerätty aineistoa kirjallisten teemakyselyjen avulla.

Äskettäin päättyneet muistitietokeruut

Tässä katsaus hetki sitten päättyneisiin keruisiimme:

Etualalla mangoldeja. Taustalla näkyy punainen aurinkovarjo.

Siirtolapuutarhassa ja viljelypalstalla

Kerro meille muistojasi, kokemuksiasi ja ajatuksiasi elämästä puutarhassa ja mökillä. Voit kertoa nykyhetkestä tai muistella vanhaa. Vastaa 15.10. mennessä!

Vanhemmat ja kolme lasta olohuoneessa. 1960-luku. Jällivaara, Pohjois-Ruotsi.

Suuren muuttoliikkeen lapset ja nuoret

Vastausaikaa jatkettu 1.9.2024 saakka! Muutitko lapsena Ruotsiin? Synnyitkö Ruotsissa suomalaiseen perheeseen? Muutitko perheesi mukana Suomeen? Vai kasvoitko aikuiseksi Ruotsissa suomalaistaustaisena nuorena? Kerro meille kokemuksistasi!

Eviva Espanja!

Keräsimme muistoja ja kokemuksia pakettimatkoista eri puolille maailmaa.

Tyttö puhaltaa 2-vuotissyntymäpäiväkakun kynttilöitä.

Paljon onnea vaan!

Keräsimme muistoja syntymäpäivien viettämisestä.

Manteleita, banaaneita, mittanauha ja kahden kilon käsipainot.

Laihdutusmuistot

Keräsimme muistoja ja kokemuksia laihduttamisesta.

Kesäleirimuistot

Keräsimme muistoja kesäsiirtolasta tai kesäleiriltä.

Talon yhdessä ikkunassa palaa valo keskellä yötä. Täysikuu taivaalla.

Kun uni ei tule

Keräsimme kokemuksia unettomuudesta.

Kanttarelleja metsässä.

Sienestämässä

Luonnonvaraisten ruokasienten poiminnalla on pitkät perinteet Suomessa. Monille sienestys merkitsee virkistäytymistä, toisille tärkeää kotitarvepoimintaa ja joillekin verovapaiden lisäansioiden hankkimista. Keräsimme sienestystarinoita ja -kokemuksia 1.9.2023–31.1.2024.

Värikkäitä kukkia niityllä.

Karjalaisuuksien jäljillä

Karjalaisuus merkitsee erilaisia perintöjä, muistoja ja kokemuksia, jotka nousevat esimerkiksi siirtokarjalaisuudesta, Itä-Karjalan karjalaisuudesta, itäsuomalaisuudesta tai karelianismista. Keräsimme kirjoituksia karjalaisuuteen liittyvistä kokemuksista ja käsityksistä.

Lasten laatimia omatekoisista lehtiä.

Lasten tekemät lehdet

Lasten tekemien lehtien maailmassa on paljon tuttua, mutta samalla mielikuvitus rajana. Ehkä juuri sen vuoksi moni on lapsuudessaan viihdyttänyt itseään ja lähipiiriään omatekoisilla lehdillä. Keräsimme muistoja lasten omaehtoisesti tuottamista lehdistä.

Voimalaitostyömaa

Vesivoimarakentamisen muistot

Vesivoimarakentaminen eli voimalaitosten rakentaminen jokiin on muuttanut jokivarsien kulttuuriympäristöjä sekä jokiluontoa merkittävästi. Samalla se on tuonut jokivarsien kyliin ja kaupunkeihin työtä, edistänyt maan sähköistämistä ja teollistumista sekä hyvinvointivaltion kehitystä. Keräsimme muistoja voimalaitosten rakentamisesta ja niiden rakentamisen vaikutuksista ympäristöön.

Rauhanmarssilla olevia ihmisiä.

Chile – 50 vuotta vallankaappauksesta

Chilen sotilasvallankaappaus 1973 vaikutti monen suomalaisen mieleen ja maailmankuvaan. Keräsimme muistoja siitä, kuinka nämä tapahtumat ja niiden uutisointi Suomessa koettiin.

Promootiokulkue

Promootiomuistot talteen!

Yliopistollinen promootio on tohtoreiden ja maistereiden omaleimainen juhlaperinne. Tänä vuonna järjestetään Helsingin yliopiston sadas filosofisen tiedekunnan promootio ja tätä riemuvuotta vahvistavat lisäksi neljän muun tiedekunnan promootiot. Keräsimme muistoja ja kokemuksia promootioista.

Toripöytä, jolla on perunoita, kaaleja, sipuleita ja valkosipuleita.

Mitä söin tänään?

Kysyimme mitä ruokaa ostit, teit ja söit perjantaina 21.4.2023. Ruokapäiväkirjakeruu oli jo kolmas laatuaan!

Vanha kirjoituskone, johon asetettu paperi.

Sukupolvien välinen kuilu

Onko vanhoissa viisaus ja nuorissa tulevaisuus – vai onko sittenkin nuoriso pilalla ja vanhukset pihalla? Keräsimme muistoja, ajatuksia ja käsityksesi siitä, kuinka eri-ikäiset ihmiset suhtautuvat toisiinsa erilaisissa tilanteissa ja elämänvaiheissa.