Erityiskokoelmat
Inkeri ja inkeriläisyys -aineistot
SKS:n arkiston molemmissa pääkokoelmissa on Inkeri-aineistoja. Perinteen ja nykykulttuurin kokoelmasta löytyy inkeriläistä kansanperinnettä, jota talletettiin jo pian seuran perustamisen jälkeen 1840-luvulla. Inkeriin tehtiin erilaisia perinteenkeruumatkoja aina 1900-luvulle asti.
Kirjallisuuden ja kulttuurihistorian kokoelmaan on tallennettu inkeriläistaustaisten yksityishenkilöiden ja inkeriläisyyteen perehtyneiden tutkijoiden arkistoja.
Lisäksi muistitietoa ja arkistoaineistoa on kartutettu aktiivisesti kahdessa hankkeessa: Inkerin identiteetti -kenttätyökeruu (1990-luvulla) ja Inkeri ja inkeriläisyys – muistot talteen, arkistot haltuun -hanke (2018–2020).
Suomen romanien arkisto
Kokoelma koostuu kansanperinteen, muistitiedon, kulttuurihistorian aineistoista ja henkilö- ja yhdistysarkistoista. Yhteistä eri aineistoille on se, että ne luovat kuvaa romaneista Suomessa sekä romanien itsensä että pääväestön edustajien kertomana.
Suomen romanien arkisto − Finitiko kaalengo arkiivos on Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ja Kansallisarkiston yhteinen romanien kulttuuriperinnön kokoelma. kokoelma kehitettiin Romanien kulttuuriperintö: arkistointi, arvostus ja tutkimus -hankkeessa (2016–2018).
Stalinin vainojen muistot
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura keräsi muistoja Stalinin vainoista keväällä 2020. Muistitietokeruuseen osallistui 134 vastaajaa Suomesta, Yhdysvalloista, Venäjältä ja Ruotsista.
Keruuta laajennettiin erilliseen Stalinin vainojen muistot -hankkeeseen (2021–2022), jossa tallennettiin vainojen uhrien historiaa ja heidän jälkeläistensä kokemuksia vainoista, jotka ovat olleet vähän tunnettu osa kansallista historiaamme.
Saame- ja Lappi -aineistot
Arkiston molemmissa kokoelmissa on saamelaisuuteen, saamelaisiin ja saamelaisten asuttamiin alueisiin liittyviä aineistoja. Valtaosa aineistoista on peräisin 1800-luvulta ja 1900-luvun alkupuolelta. Kirjallisuuden ja kulttuurihistorian kokoelman saame- ja Lappi-aineistojen luettelon kokosi syksyllä 2013 läpi Rosa-Máren Magga. Luettelon alussa on pyritty selvittämään termien saame ja Lappi määrittely luettelon tarkoituksiin. Luettelo on pyritty tekemään saamen tutkimuksen lähtökohdista, näkökulmasta ja sitä palvellen. Myös perinteen ja nykykulttuurin kokoelman aineistoissa on saamelaisuuteen ja Lappiin liittyvää aineistoa sekä käsikirjoituksina, äänitteinä että valokuvina.
Itseoppineiden aineistot
SKS:n arkiston molemmista kokoelmista löytyy itseoppineiden eli kouluja käymättömien kirjoittajien tekstejä 1800-luvulta ja 1900-luvun alusta. Vuonna 2003 silloisessa kirjallisuusarkistossa järjestettiin keruu Mitä, miten ja miksi kansa kirjoitti. Tavoitteena oli saada arkistoon vanhoja yksityisluontoisia käsikirjoituksia, joiden avulla voitaisiin selvittää suomalaisten kirjallisten taitojen historiaa.
Aineistoja kartoitettiin myös jo olemassa olevista arkistokokoelmista ja kiinnostavia käsikirjoituksia löytyi oletettua enemmän. Monipuolinen aineisto sisältää tekstiaineistoja, kuten päiväkirjoja, kertomuksia, runoja ja käsinkirjoitettuja lehtiä. Kartoitusta jatkettiin SKS:n kansanrunousarkistossa ja kansankerääjiä ja heidän aineistojaan löytyi toinen mokoma.
Kirkollisen kansanperinteen arkisto
Kirkollisen kansanperinteen arkistossa (KKA) on muistitietoa kirkollisista ja uskonnollisista tavoista, arjesta ja perinteistä vuosisadan alusta 1980-luvulle saakka.
Kirkollisen kansanperinteen keruuprojektista vastasivat Suomen evankelisluterilainen kirkko ja Helsingin yliopiston Suomen kirkkohistorian laitos. Aineisto talletettiin SKS:aan vuonna 2005.
Sivun taustakuva: Suomalaisia Svirstroin työleirillä vuonna 1934. Stalinin vainojen muistot -keruu, SKS KRA.