Kirjaston tiloja.

SKS:n kirjaston kulttuurien tutkimuksen kokoelma on vernakulaaria kulttuuria ja kulttuurisia ilmiöitä käsittelevien tietoaineistojen kokonaisuus.

Kulttuurien tutkimuksen kokoelmaan kuuluu koti- ja ulkomaista aineistoa seuraavilta aloilta:

  • folkloristiikka
  • etnologia
  • kulttuuriantropologia
  • uskontotiede.

Kokoelmassa on lisäksi kulttuuriperintöä käsittelevää monitieteistä ja tieteidenvälistä kirjallisuutta.

Kirjaston erikois- ja muissa kokoelmissa on kulttuurien tutkimuksen kannalta kiinnostavaa tutkimus- ja lähdekirjallisuutta.

Kulttuurien tutkimuksen aineistojen saatavuus

Kulttuurien tutkimuksen kokoelmasta yli puolet on sijoitettu avokokoelmien hyllyluokkiin D-H ja D-h.ak (kirjat)sekä Di (lehdet). Voit itse noutaa avokokoelmien aineiston käyttöösi kirjaston pohjakerroksesta.


Suljetussa varastossa ovat ulkomaiset ennen vuotta 1970 julkaistut kirjat (D-H.v ja D-H.au) ja ennen vuotta 2000 ilmestyneet lehdet (Di.v). Saat varastoaineiston käyttöösi tekemällä etukäteen varastotilauksen. Lue lisää varauksista ja varastotilauksista.


Nimeke- ja nidekohtaiset sijaintitiedot voit tarkistaa SKS:n Finnasta tai Helkasta.

Pääosin tiedot kulttuurien tutkimuksen kokoelmaan kuuluvasta aineistosta löytyvät SKS:n Finnasta. Sen oletushaku kohdistuu kirjaston kokoelmaluetteloon Helka-tietokannassa sekä SKS:n digikirjastoon Doria-palvelussa.


Joitakin aineistoja, muun muassa suurta osaa pienpainatteista, ei kuitenkaan ole luetteloitu tietokantaan. Jos etsit ennen vuotta 1990 julkaistua kulttuurien tutkimuksen aineistoa etkä löydä sitä SKS:n Finnasta, kysy saatavuudesta kirjaston henkilökunnalta.

Valtaosan kulttuurien tutkimuksen aineistoista saa kotilainaksi.


Seuraavat aineistot ovat kuitenkin käytettävissä vain kirjastossa:

  • ennen vuotta 1900 julkaistut kirjat ja lehdet
  • hakuteokset ja bibliografiat
  • lehtien viimeisin numero
  • lukusalikappaleiksi määritellyt hauraat julkaisut, lisäkappaleet yms.
  • lisensoidut e-aineistot.

Voit tarkistaa nimeke- ja nidekohtaiset saatavuustiedot SKS:n Finnasta tai Helkasta.

SKS:n kirjasto tukee avointa julkaisemista, edistää avointa saatavuutta ja tarjoaa pääsyn tutkimuksen kannalta tärkeisiin e-aineistoihin.

Kulttuurien tutkimuksen elektronisten aineistojen kokoelmaan kuuluu koti- ja ulkomaisia

  • tiedekirjoja,
  • väitöskirjoja,
  • tieteellisiä lehtiä ja
  • tietokantoja.

Voit hakea ja selata e-aineistojamme SKS:n Finnassa. Tietokantojamme voit käyttää SKS:n Finnan kansainvälisen e-aineistohaun kautta tai tietokantojen omilla verkkosivuilla.

Avoimet e-aineistot ovat käytettävissä kaikkialla. Lisensoimamme aineistot ovat käytettävissä SKS:n verkossa.

Tutustu myös Folkloristiikan tieteenalaoppaaseen, johon olemme koonneet vinkkejä tiedonlähteistä.

Selaa kulttuurien tutkimuksen aineistoja SKS:n Finnassa

Kulttuurien tutkimuksen kokoelman uutuuksia

Kulttuurien tutkimuksen avoimia e-kirjoja

Kulttuurien tutkimuksen avoimia e-lehtiä

Puuttuuko etsimäsi julkaisu kokoelmastamme?

Otamme mielellämme vastaan hankintaehdotuksia.

Aineistopolitiikka ja hankintaohjelma linjaavat kirjaston uuden aineiston valintaa.

Tutustu verkko-oppaisiimme

Kulttuurien tutkimuksen tieteenalaopas

Oppaaseen on koottu tiedonlähteitä ja vinkkejä tiedon hankintaan kulttuurien tutkimusta varten.

Finnish folklore
Information sources in English

The guide is designed to help you find translated printed materials and e-resources related to Finnish folklore and to Kalevala, our national epic.

Kaikki kirjaston verkko-oppaat

Oppaat on laadittu esittelemään SKS:n kirjaston aineistopalveluja.

SKS:n kirjastoon on koottu kulttuurien tutkimuksen aineistoja seuran perustamisesta (1831) lähtien.

Kulttuurien tutkimuksen kokoelman historiaa

Kulttuurien tutkimuksen kokoelma on karttunut Seuran perustamisesta lähtien tiiviissä vuorovaikutuksessa tiedeyhteisön kanssa. Tutkimuksen teoreettinen kehittyminen ja tieteenalojen vaiheet yliopistojen oppiaineina ovat vuosikymmenten mittaan vaikuttaneet kokoelman rakentumiseen.

Ensimmäisinä vuosikymmeninään SKS keskittyi kokoamaan kirjastoonsa etupäässä suomenkielistä kirjallisuutta. Seuran jäseniltä ja kotimaisilta yhteisöiltä saadut lahjoitukset muodostivat kartunnan perustan. Kokoelmiin saatiin erityisesti kansanrunouden ja Kalevalan tutkimusta sekä suullisen perinteen ainesjulkaisuja.

Ulkomaisen kirjallisuuden hankinnassa oltiin pitkään riippuvaisia Seuran kirjeenvaihtajajäseniltä saaduista lahjoituksista sekä julkaisuvaihdosta tieteellisten yhdistysten kanssa. Seura solmi ensimmäisen kansainvälisen vaihtosuhteensa jo vuonna 1833. 1900-luvulla sillä oli vaihtokumppaneita Euroopan lisäksi entisen Neuvostoliiton alueella, Pohjois-Amerikassa ja muissakin maanosissa. 1950- ja 1960-luvulla apuna aineistonhankinnassa olivat myös ns. Asla-varat, joilla saatiin tutkimuskirjallisuutta Yhdysvalloista.

Kun suomalaiset tieteelliset kirjastot alkoivat 1960-luvulta lähtien sopia kokoelmapoliittisesta tehtävienjaosta, tuli SKS:n merkitys perinnetieteiden (kulttuurien tutkimuksen) kirjastona kirjastoverkossa näkyväksi. Kirjastojen välisen yhteistyön perustaksi luotiin 1970-luvulla keskuskirjastojärjestelmä. Humanististen tieteiden keskuskirjastona toimi Helsingin yliopiston kirjasto eli nykyinen Kansalliskirjasto. Sen kanssa sovittiin, että perinnetieteiden keskuskirjastopalvelut olivat SKS:n vastuulla. Järjestelmä ei jäänyt pysyväksi, mutta se vaikutti kokoelman kehittämiseen ja mahdollisti varojen käytön aiempaa enemmän ulkomaisen kirjallisuuden ostoon.

1960-luvulla eri hyllyluokkiin sijoitetuista kulttuurien tutkimuksen aineistoista muodostettiin yksi kokonaisuus. Perustettiin etnologinen kirjasto tai etnologinen osasto, joka toimi omana yksikkönään kirjaston sisällä vuosikymmenten ajan. Koska eri aihealueiden aineistot olivat nyt yhdessä hyllyluokassa, alettiin etnologisella osastolla sisällönkuvailla aineistoja aiheenmukaiseen kortistoon. 1990-luvulta lähtien sisällönkuvailua on tehty kortiston sijasta Helka-tietokantaan, mutta aiheenmukainen kortistokin on edelleen sekä asiakkaidemme että henkilökunnan apuna vanhoja aineistoja etsittäessä.

Vuonna 2009 kirjasto muutti sitä varten remontoituihin nykyisiin tiloihinsa. Etnologisen osaston kokoelmasta tuli kulttuurien tutkimuksen kokoelma, joka suurelta osin sijoitettiin SKS:n päärakennuksen pohjakerrokseen kirjaston toisen keskeisen kokoelman, kirjallisuudentutkimuksen kokoelman rinnalle.

Viime vuosina lahjojen ja vaihtojen osuus kokoelman kartunnasta on vähentynyt olennaisesti. Nykyisin hankimme aineistoa pääosin ostamalla. Painetun aineiston ohella hankimme elektronisia aineistoja. Asetamme etusijalle avoimet e-aineistot, mutta hankimme myös tutkimuksen kannalta tärkeiden tietokantojen ja lehtien käyttölisenssejä.

Kulttuurien tutkimuksen kokoelma palvelee ensisijaisesti tutkimusta. Säilytämme painetut aineistot ja pyrimme huolehtimaan myös elektronisten aineistojen pitkäaikaisesta saatavuudesta tutkimuksen tarpeita varten.

Seuraamme alan tutkimusta ja julkaisutarjontaa ja valitsemme aktiivisesti kokoelmaan uutta aineistoa, mutta tervetulleita ovat myös hankintaehdotukset alan tutkijoilta ja opiskelijoilta sekä muilta asiakkailta.

Sivun kuvat: Emma Suominen, Gary Wornell, Vesa Kyllönen, Tytti Rajahonka.