Maailman suurimpiin kuuluvassa perinnelajikortistossa on 3 miljoonaa korttia

Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistosali kätkee sisäänsä jättimäisen, käsikäyttöisen perinteen hakukoneen. Arkiston perinnelajikortisto sisältää noin kolme miljoonaa arkistokorttia perinteen lajin, aiheen, kotipaikan ja kerääjän mukaan järjestettyinä. Perinnelajikortistossa yhdistyy kymmenien tuhansien ihmisten keräämä ja kertoma suullinen perinne ja kansanrunoudentutkimuksen suomalainen oppihistoria.

Kortisto on koottu käsikirjoituskokoelmien muistiinpanoista. Perinnelajien, kuten loitsujen, sananlaskujen ja satujen, poimiminen SKS:lle lähetetyistä käsikirjoituksista ja niiden kopioiminen erillisille pahvikorteille käynnistyi 1930-luvulla. SKS:n arkistosalissa sijaitsevat puiset kortistohyllyt valmistuivat 1950 osana arkkitehti Paavo Riihimäen suunnittelemaa arkistosalin kokonaisuudistusta.

Perinnelajikortiston historia liittyy kiinteästi Julius ja Kaarle Krohnin kehittelemän maantieteellis-historiallisen menetelmän folklorekäsitykseen, joka ohjasi kansanperinteen keruutyötä, arkistoinnin käytäntöjä ja tutkimusta 1900-luvun alusta aina 1960-luvulle saakka. SKS:n arkiston perinnelajikortisto onkin vaikuttanut vuosikymmenten ajan suuresti suomenkielisen suullisen kansanperinteen järjestelyyn ja tieteellisiin tulkintoihin.

SKS:n perinnelajikortisto valittiin vuonna 2024 UNESCO:n kansalliseen Maailman muisti -rekisteriin, johon on koottu kansallisesti merkittävää asiakirjallista ja kirjallista kulttuuriperintöä.