SKS:n aulassa tulijan vastaanottaa runonlaulaja Pedri Shemeikan patsas

SKS:n talon aulassa istuu ”Leonardo da Vincin näköinen mies” kantele sylissään. Runonlaulaja Pedri Shemeikan patsas on kopio Alpo Sailon Sortavalassa sijaitsevasta patsaasta. Tältä sivulta voit kuunnella, kun Pedri laulaa tulen synnystä.

Pedri Shemeikka (1825–1915) on tunnetuin Raja-Karjalan runonlaulajista. Karelianismin vuosikymmeninä vuosisadan vaihteessa moni taiteilija ja kansanperinteen kerääjä tapasi Pedri Shemeikan henkilökohtaisesti. Kansanmusiikintutkija ja säveltäjä Armas Launis kohtasi Pedri Shemeikan keruumatkallaan vuonna 1905. Launis tallensi Shemeikan laulaman Tulen synnyn vuonna 1905 fonografilla äänittämällä.

Kuvanveistäjä Alpo Sailo valmisti Shemeikasta patsaan vuonna 1935. Patsas on edelleen nähtävänä Sortavalan kaupungin puistossa sekä kopiona Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran talon aulassa.

Pedri Shemeikka

Pedri Shemeikka kuului Shemeikojen tunnettuun runonlaulajasukuun, joka oli asettunut Suistamon pitäjän Muuantoon 1700-luvun alkupuolella. Yhteensä runoja on pantu Shemeikalta muistiin 30 kappaletta.

Pedri Shemeikalta on merkitty muistiin 58 runotekstiä. Monet runoista ovat niin sanottuja syntymyyttejä – Maailman synty, Tammen synty, Tulen synty, Raudan synty. Shemeikka lauloi myös runoja Lemminkäisen, Väinämöisen ja Joukahaisen seikkailuista ja taisteluista (Lemminkäisen virsi, Kilpalaulanta). Hienoa ja suvun elämäntapaan syvästi kuuluvaa on myös Shemeikalta kirjoitettu metsästysloitsusto.

Shemeikasta tuli jo aikalaistensa silmissä tunnetuksi kalevalaisuuden symbolina: hänellä oli ”kuninkaallinen ryhti” (I. K. Inha), hän oli ”Väinämöisen kuva” (Oskar Hainari) ja ”miehekäs ja ylväs muinaishenki” (Jean Sibelius). Pedri Shemeikka esiintyi laulujuhlilla Sortavalassa 1896 ja muun muassa Helsingissä 1906.


Lähde

Timonen, Senni: Shemeikka, Pedri. Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Studia Biographica 4. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1997– (viitattu 19.2.2020)

Julkaisun pysyvä tunniste URN:NBN:fi-fe20051410; artikkelin pysyvä tunniste http://urn.fi/urn:nbn:fi:sks-kbg-006401

(ISSN 1799-4349, verkkojulkaisu)

Lue lisää tarinoita SKS:sta

Sana kirjallisuus keksittiin SKS:n nimeä varten

SKS:n tunnuslause on ”Pysy Suomessa Pyhänä”

SKS on Suomen vanhin yhtäjaksoisesti toiminut kustantaja

SKS:n aulassa tulijan vastaanottaa runonlaulaja Pedri Shemeikan patsas

SKS:n Tähtikokoelma sai nimensä yllättävästi aineiston analyysityössä

Maailman suurimpiin kuuluvassa perinnelajikortistossa on 3 miljoonaa korttia