Samuli ja Jenny Paulaharjun kansanperinteen kokoelma avoimesti verkkoon

Suomessa laajamittainen kansanperinteen keräys ja tutkimus sai alkunsa 1820-luvulla heränneen kansallisromanttisen aatesuunnan myötä. Lukemattomat kerääjät liikkuivat pitkin maakuntia, syrjäseutuja ja toisinaan myös maan rajojen ulkopuolella tallentamassa kansanperinnettä. Tuloksena on ainutlaatuisen laaja kokoelma perinnettä ja kansanelämän kuvauksia.

SKS:n arkistossa Samuli Paulaharjun (1875–1944) aineistot muodostavat suurimman yksittäisen henkilön keräämän kokonaisuuden. Vaikka kokoelma kulkee Samuli Paulaharjun nimellä, on aineistoja ollut vuodesta 1920 lähtien keräämässä myös hänen toinen vaimonsa Jenny Paulaharju (1878–1964). Kokoelma sisältää yli 65 000 muistiinpanoa ja 4 000 sivua kansatieteellisiä kertomuksia. Lisäksi siinä on tuhansia Samuli Paulaharjun valokuvia ja piirroksia.

Paulaharjujen laajalle ulottuneiden keruumatkojen tuloksena kokoelmassa on kansanperinnettä Karjalan kannakselta, Keski-Suomesta, Pohjanmaalta, Itä- ja Pohjois-Karjalasta, Vienasta, Aunuksesta, Inkeristä, Suomen ja Kuolan Lapista, Ruijasta ja Ruotsin suomalaisalueilta. Samuli ja Jenny Paulaharjun keräämissä kansanperinneaineistoissa myös monet vähemmistökansojen ja -kielten edustajat saavat puheenvuoron. Paulaharjujen aineistot eivät edusta alistamisen tai syrjään työntämisen historiaa, vaan ne ovat syntyneet eri seutukuntia ja niiden ihmisiä kohtaan tunnetusta uteliaisuudesta ja tiedonintressistä. Aineistot ovat itsessään kiinnostava historiallinen dokumentti Suomessa ja sen lähialueilla tapahtuneesta kulttuurien kohtaamisista ja niiden tuottamista kuvauksista, joiden taustalla ovat vaikuttaneet monisyiset valta-asetelmat.

Taustakuvassa sivu Samuli Paulaharjun sidoksessa S 130 (43039-43482) v. 1946. Samuli Paulaharjun kokoelma. SKS KRA.