Samuli ja Jenny Paulaharjun kansanperinteen kokoelma avoimesti verkkoon

Suomessa laajamittainen kansanperinteen keräys ja tutkimus sai alkunsa 1820-luvulla heränneen kansallisromanttisen aatesuunnan myötä. Lukemattomat kerääjät liikkuivat pitkin maakuntia, syrjäseutuja ja toisinaan myös maan rajojen ulkopuolella tallentamassa kansanperinnettä. Tuloksena on ainutlaatuisen laaja kokoelma perinnettä ja kansanelämän kuvauksia.

SKS:n arkistossa Samuli Paulaharjun (1875–1944) aineistot muodostavat suurimman yksittäisen henkilön keräämän kokonaisuuden. Vaikka kokoelma kulkee Samuli Paulaharjun nimellä, on aineistoja ollut vuodesta 1920 lähtien keräämässä myös hänen toinen vaimonsa Jenny Paulaharju (1878–1964). Kokoelma sisältää yli 65 000 muistiinpanoa ja 4 000 sivua kansatieteellisiä kertomuksia. Lisäksi siinä on tuhansia Samuli Paulaharjun valokuvia ja piirroksia.

Paulaharjun laajaan kuvakokoelmaan voi tutustua Hallituskatu 1:n tutkijasalissa. Voit auttaa meitä saamaan nämä aineistot kaikkien saataville verkkoon. Kokoelman kuvassa äiti kampaa pikku tytön päätä vuonna 1930 Ylihärmän Kankaassa. Kuvaaja: Milla Eräsaari, SKS KIA.

Paulaharjujen laajalle ulottuneiden keruumatkojen tuloksena kokoelmassa on kansanperinnettä Karjalan kannakselta, Keski-Suomesta, Pohjanmaalta, Itä- ja Pohjois-Karjalasta, Vienasta, Aunuksesta, Inkeristä, Suomen ja Kuolan Lapista, Ruijasta ja Ruotsin suomalaisalueilta. Samuli ja Jenny Paulaharjun keräämissä kansanperinneaineistoissa myös monet vähemmistökansojen ja -kielten edustajat saavat puheenvuoron. Paulaharjujen aineistot eivät edusta alistamisen tai syrjään työntämisen historiaa, vaan ne ovat syntyneet eri seutukuntia ja niiden ihmisiä kohtaan tunnetusta uteliaisuudesta ja tiedonintressistä. Aineistot ovat itsessään kiinnostava historiallinen dokumentti Suomessa ja sen lähialueilla tapahtuneesta kulttuurien kohtaamisista ja niiden tuottamista kuvauksista, joiden taustalla ovat vaikuttaneet monisyiset valta-asetelmat.

”Samuli ja Jenny Paulaharjun arkistoon mahtuu kokonainen tieteen, arjen ja ajankuvan kärjekäs, hätkähdyttävä maailma, kuvat ja sanat, jotka saavat lukijansa pidättelemään hengitystään.”

– Anna Kortelainen –

Taustakuvassa sivu Samuli Paulaharjun sidoksessa S 130 (43039-43482) v. 1946. Samuli Paulaharjun kokoelma. SKS KRA.

Lahjoittamalla olet tukemassa tämän ainutlaatuisen kokoelman säilymistä ja tuomista avoimesti saataville SKS:n Finnaan.

Haluatko kysyä lisää?

Outi Hupaniittu

arkistonjohtaja

Arkisto

+358 40 581 7980

Lue lisää Outista

Eija Stark

kehittämispäällikkö

Arkisto

+358 50 476 8138

Lue lisää Eijasta

Esimerkiksi näin voit tukea SKS:n työtä

Samuli ja Jenny Paulaharjun kansanperinteen kokoelma avoimesti verkkoon

Pohjanmaan mystikkojen 1700–1800 -lukujen ainutlaatuisten käsikirjoitusten konservointi

Kielitieteilijä, arkeologi ja kansanperinteen kerääjä D.E.D. Europaeuksen arkisto avoimesti verkkoon

Ihmisiä SKS:n talon käytävällä. Kuva: Gary Wornell.

Tue opiskelijan korkeakouluharjoittelua ja työllistymistä

Tee merkkipäivälahjoitus

Tee testamenttilahjoitus

Tule kirjaostoksille

Tuoreita tiedekirjoja

Margaret Kilpinen – Pianisti, pedagogi, puoliso

Margit Rahkonen

Miten tutkia kohteliaisuutta? Käsityksiä suomalaisesta ja ranskalaisesta kohteliaisuudesta

Johanna Isosävi

Matkailunkestävä Suomi? Vastuullinen suunnittelu kulttuuri- ja luontoympäristöissä

Toimittanut Soile Veijola

Sävelten tyttäret – Säveltävät naiset Suomessa 1800-luvulta 1900-luvulle

Susanna Välimäki ja Nuppu Koivisto-Kaasik

Superdiversiteetti – Näkökulmia maahanmuuton monimuotoisuuteen

Toimittaneet Tuomas Martikainen ja Sari Pöyhönen

Kehitysyhteistyön mieli ja mielettömyys – Suomalaiset Apumaassa 1965–2000

Jan Kuhanen, Kaisa Harju ja Markku Hokkanen

Mikael Agricolan Uuden testamentin reunahuomautukset

Simo Heininen

Aseveljien tulkit – Jatkosodan monikielinen arki

Pekka Kujamäki

Jos haluat lisätietoa lahjoituksista SKS:n hyväksi, ota yhteyttä

Tuomas M. S. Lehtonen

pääsihteeri

Hallinto- ja talousosasto

+358 40 560 9879

Lue lisää Tuomaksesta