Uutuuskirja avaa näkymiä suomalaiseen romaaniin ja kirjailijaan tiedon tuottajina

Romaanin tieto on ensimmäinen katsaus suomalaiseen romaaniin tiedon tuottamisen näkökulmasta. Teos valottaa, kuinka nykyromaanit liikkuvat kaunokirjallisuuden, tietokirjallisuuden ja median tekstilajien välillä ja osallistuvat keskusteluun esimerkiksi muistista, ympäristöstä ja yhteiskunnallisista muutoksista.

Minkälaista tietoa romaani voi tuottaa? Miten romaanikirjailija osallistuu yhteiskunnalliseen keskusteluun, ja miten sekä kirja että kirjailijan työ muuttuvat sosiaalisen median aikakaudella?

Romaanin tieto. Kirja ja kirjailija tiedon tuottajina tarkastelee romaania ja kirjailijaa tiedon tuottajina suomalaisessa kirjallisessa kulttuurissa.

Teos lähtee liikkeelle havainnosta, jonka mukaan niin romaanin muoto kuin kirjailijan ammatillinen rooli ovat murroksessa. Taustalla ovat erityisesti digitalisaation, medioitumisen ja globalisaation vaikutukset kulttuurisissa tekstikäytänteissä. Teos osoittaa, että2020-luvun romaanikirjailija käy keskustelua häntä lähellä olevista aiheista samanaikaisesti kaunokirjallisuuden, tietokirjallisuuden ja median tekstilajien sekä monien muiden ilmaisumuotojen ja -kanavien avulla.

Teos avaa romaanin tiedollisia ulottuvuuksia ja kirjailijan toimijuutta sosiaalisessa mediassa ja julkisessa keskustelussa. Kirjan 13 tapaustutkimuksessa tarkastellaan esimerkiksi romaanin ja ei-fiktiivisten proosalajien lomittumista suomalaisessa kirjallisuudessa, autofiktioon liittyviä tiedollisia ulottuvuuksia, romaanin roolia ekologisen ja sosiaalisen kestävyyskriisin aikana sekä menneisyyttä käsittelevien romaanien tietoa. Kirja pureutuu sekä tunnettujen että marginaalisempien kirjailijoiden tuotantoon: teoksessa analysoidaan muun muassa Anni Kytömäen, Iida Turpeisen, Sofi Oksasen, Antti Tuurin, Sirpa Kähkösen, Jukka Viikilän ja Jussi Valtosen teoksia.

Kirjamme yhtenä hypoteesina on, että 2000-luvun suomalaisessa kirjallisuudessa on nähtävissä esimerkiksi luonnontieteellisen tiedon lisääntymistä osana nykyromaanin muotoa ja sisältöä. Esimerkiksi Olli Jalosen Taivaanpallo (2018) ja Iida Turpeisen Elolliset (2023) käsittelevät 1600- ja 1700-lukujen valistuksen ja rationalismin tiedollisia käsityksiä maailmasta ja luonnosta, ja antavat samalla fiktion muodossa romaanien lukijoille runsaasti tietoa vähän tunnetuista asioista, kuten Turpeisen romaanin tapauksessa sukupuuttoon kuolleesta eläinlajista, stellerinmerilehmästä.

Teoksen kirjoittajat ovat kirjallisuudentutkijoita Suomen eri yliopistoista.

Lämpimästi tervetuloa Romaanin tieto -kirjan julkistamistilaisuuteen 9.6. klo 13.00–16.00 Turun yliopistossa (Arcanum A355/357 & kahvihuone, 3. krs)!

Elina Arminen, Ralf Kauranen, Markku Lehtimäki, Hanna-Leena Määttä ja Laura Piippo (toim.)
Romaanin tieto. Kirja ja kirjailija tiedon tuottajina
ISBN 978-951-858-940-5
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 1501
SKS 2025
Sisällysluettelo
Ilmestynyt.

Lisätietoja, arvostelukappaleet ja haastattelupyynnöt

Tiedekustantamo

Kirjaehdotukset ja tiedustelut

Kirjojen arvostelukappaleet ja kirjailijoiden haastattelupyynnöt

Mitä mieltä olit tästä jutusta?

Kiitos vastauksestasi!
Kiitos vastauksestasi.

Mitä mieltä olit tästä jutusta – Herättää kysymyksiä

Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.

Kerro meille ajatuksistasi

Kiitos vastauksestasi

Tuoreita tiedekirjoja

Pyhä Birgitta ja birgittalaisuus myöhäiskeskiajan Suomessa

Toimittaneet Anna-Stina Hägglund ja Sofia Lahti

Aineen ja tunteen kylät. Uusmaterialistisia tulkintoja Sivakasta ja Rasimäestä

Toimittaneet Maarit Sireni ja Pertti Rannikko

Suomalaisen säädöskielen vaiheita. Paatin siirtämisestä pesänkavallukseen.

Harri Uusitalo

Kirjoitetun suomen historia. Kieli ja kirjallistuminen keskiajalta 1800-luvun taitteeseen

Kirsi-Maria Nummila

Miksi lukea kirjallisuutta? Filosofinen tutkielma

Kalle Puolakka

Tekojen kaupunki

Toimittaneet Terhi Ainiala, Silja Laine, Päivi Leinonen ja Pia Olsson

Unohtuneet kirjoitukset. Katoaminen kirjallisuushistoriassa

Toimittaneet Sari Kivistö, Katariina Kärkelä, Erika Pihl ja Isa Välimäki.

Äänirautaa rajalle. Musiikki, Suomi ja Neuvostoliitto 1960-1985

Simo Mikkonen

Uutiset ja puheenaiheet

16.1.2026 - Blogi

Kaupunkia tekemällä kaupunkilaiseksi

Placeholder image
13.1.2026 - Blogi

Matka 1930- ja 70-lukujen Vallilaan Helvi Hämäläisen valokuvissa ja päiväkirjoissa

9.1.2026 - Blogi

Kun ovi sulkeutuu: mikä on Venäjän ja Neuvostoliiton tutkimuksen tulevaisuus?