Itämerensuomalaisen kansanrunouden muodon ja sisällön variaatio suhteessa kielelliseen ja etniseen historian (IKAKE 2024–2028)
Koneen säätiön vuosina 2024–2028 rahoittama hanke tutkii suuren virolais-inkeriläis-vatjalais-karjalais-suomalaisen sähköisessä muodossa olevan kansanrunousaineiston monisyistä variaatiota, ja suhteuttaa sitä alueen monimuotoiseen etniseen ja kielelliseen historiaan.
Sähköisessä muodossa on Suomessa ja Virossa noin 250 000 kalevalamittaiseen runouteen (runolaulu, regilaul) liittyvää tekstiä kuudella itämerensuomalaisella kielellä. Tämänhetkinen kokonaiskäsitys aineistosta perustuu pääosin 1900-luvun alun väistämättä vanhentuneisiin tulkintoihin sekä näitä päivittäviin pitäjä- tai laulajakohtaisiin tuoreempiin tutkimuksiin. IKAKE-hankkeessa teemme kokonaisaineiston monitasoisesta variaatiosta laajaa luentaa ja suhteutamme tätä tuoreimpiin tutkimustuloksiin alueen kielellisestä ja etnisestä historiasta muuttoliikkeineen ja assimilaatioineen.
Siinä missä aineiston laajuus rajoittaa perinteisiä tutkimusasetelmia, tuottaa sen suuri kielellinen, ortografinen, poeettinen, lajillinen ja sisällöllinen variaatio haasteita laskennalliselle analyysille ja sähköisten aineistojen käytölle. Aiemmassa FILTER-hankkeessa olemme folkloristien, kielentutkijan ja tietojenkäsittelytieteilijöiden yhteistyönä kehittäneet näkökulmia, välineitä ja työtapoja, joilla kansanrunoaineiston laajat, laadullista ja määrällistä lähestymistapaa yhdistävät, lähdekriittisesti perustellut folkloristiset luennat ovat mahdollisia. FILTER-hankkeen julkaisut ja työkalut löytyvät hankkeen kotisivulta.
Nyt tuomme aiempaa vahvemmin mukaan kielentutkimuksen näkökulmia ja menetelmiä, joihin suhteutamme aineiston folkloristisen tarkastelun tuloksia. Otamme huomioon myös kirjallisten julkaisujen vuorovaikutuksen suullisen kulttuurin kanssa. Analysoimme itämerensuomalaisen kalevalamittaisen runouden lajien, runotyyppien, motiivien, säetyyppien, kiteytyneiden ilmausten (formuloiden) ja kielellisten piirteiden variaation suhteita toisiinsa sekä tallennusaikaisten paikallisyhteisöjen kielelliseen ja etniseen historiaan.
Aineiston uudet laajat, metodologisesti perustellut luennat eivät ole tarpeellisia vain folkloristiikan ja kielentutkimuksen, vaan myös muiden humanististen alojen kannalta. Ne tekevät aineistoa uudella tavalla käyttökelpoiseksi myös tutkimukselle, joka pyrkii hahmottamaan itämerensuomalaisen alueen kielellistä ja kulttuurista historiaa eri tieteenalojen näkökulmia ja tuloksia syntetisoimalla. Hankkeessa työskentelevät sen eri vaiheissa tietojenkäsittelytieteilijä, post doc -tutkija Maciej Janicki, kielentieteilijä, post doc- tutkija Antti Kanner, folkloristit tutkijaprofessori Mari Väina (ent. Sarv), vanhempi tutkija Liina Saarlo, ylioppilas Jakob Lindström sekä hankkeen johtajana akatemiatutkija Kati Kallio. Lisäksi hankkeeseen kuuluvat digitaalisten ihmistieteiden professori Eetu Mäkelä sekä SKS:n kehittämispäällikön sekä FILTER-hankkeen tutkijan töistä eläköitynyt folkloristi Jukka Saarinen.