Kirjallisuudentutkimuksen ja kaunokirjallisuuden kokoelma
Kirjallisuudentutkimuksen kokoelma painottuu kotimaisen kirjallisuuden tutkimukseen. Siihen kuuluu myös laaja kaunokirjallisuuden kokoelma.
Kirjallisuudentutkimuksen kokoelmassa on
- kotimaista kirjallisuutta käsittelevää tutkimusta ja kirjallisuudenhistorioita
- suomalaisten tutkijoiden tekemää yleistä kirjallisuudentutkimusta
- suomalaisten kirjailijoiden elämäkertoja
- kansainvälistä teoriakirjallisuutta
- kirjallisuudentutkimuksen sarjoja ja lehtiä
- kirjallisuus- ja kulttuurilehtiä.
Kotimaisen kaunokirjallisuuden kokoelmiin kuuluu
- suomenkielistä kaunokirjallisuutta
- suomenkielistä lastenkirjallisuutta
- suomenkielisen, suomenruotsalaisen ja suomensaamelaisen kirjallisuuden käännöksiä
- suomenruotsalaista, suomensaamelaista ja ulkosuomalaista kaunokirjallisuutta
- suomalaisen kirjallisuuden käännöksiä muille kielille.
Kokoelman vanhimmat kaunokirjalliset teokset ovat 1800-luvulta ja uusimmat upouutta. Kaunokirjallisuutta on hankittu kokoelmiin Seuran perustamisesta lähtien.
Kirjallisuudentutkimuksen aineistojen saatavuus ja käyttö
Pääosa kirjallisuudentutkimuksen kokoelmasta sijaitsee kirjaston pohjakerroksessa osana avokokoelmia. Pohjakerrokseen sijoitetun aineiston voit itse noutaa käyttöösi. Avokokoelmaan kuuluvat esimerkiksi:
- Kotimainen kaunokirjallisuus vuodesta 1950 alkaen (hyllyluokka Ea)
- Kirjallisuudentutkimus (hyllyluokka F)
- Kirjailijaelämäkerrat (hyllyluokka Fb)
- Uusin lastenkirjallisuus (hyllyluokka Re).
Suomalaisen kirjallisuuden käännökset (hyllyluokka Eu) olemme sijoittaneet kirjaston käyntikerrokseen.
Varastokokoelmat sijaitsevat SKS:n makasiinissa, ja sinne sijoitettu aineisto on tilattava käyttöön etukäteen. Kirjallisuudentutkimuksen kokoelman osalta varastossa ovat muun muassa seuraavat aineistokokonaisuudet:
- Kotimainen kaunokirjallisuus vuoteen 1949 asti (hyllyluokka Ea.v)
- Kotimaisen kaunokirjallisuuden pienpainatteet (hyllyluokka Ea.p)
- Kaunokirjallisuuden sarjat, esimerkiksi näytelmäsarjat (hyllyluokka Eci)
- Sarjakuvat (hyllyluokka Ea.s)
- Suomen kielelle käännetty kotimainen kaunokirjallisuus (hyllyluokka Eu (suomi))
- Ulkomainen kirjallisuudentutkimus vuoteen 1970 (hyllyluokka F.v)
- Kirjallisuudentutkimuksen lehdet (hyllyluokka Fi)
- Lastenkirjallisuus pois lukien muutama viimeisin julkaisuvuosi (hyllyluokka Re.v).
Nimeke- ja nidekohtaiset sijaintitiedot voit tarkistaa SKS:n Finnasta tai Helkasta.
Finna-hakupalvelustamme löydät kattavasti kaikki avokokoelmaan sijoitetut kirjallisuudentutkimuksen julkaisut sekä avokokoelmiin ja suljettuun varastoon sijoitetun kotimaisen kaunokirjallisuuden. Kaikkia kaunokirjallisuuden ja kirjallisuudentutkimuksen pienpainatteita Finnassa ei kuitenkaan ole.
Varastokokoelmiin kuuluva vanhempi ulkomainen tutkimuskirjallisuus on korttiluetteloitu. Kymmenesosa tästä kokonaisuudesta löytyy SKS:n Finnasta.
Valtaosa kirjallisuudentutkimuksen kokoelmasta on saatavissa kotilainaan. Poikkeuksia ovat:
- ennen vuotta 1900 ilmestyneet julkaisut
- kuntonsa vuoksi lukusalilainaksi siirretyt julkaisut
- lehtien uusimmat numerot
- erikois- tai arvokokoelmiin kuuluvat julkaisut
- käsikirjastoon kuuluvat julkaisut
Kirjallisuudentutkimuksen e-aineistokokoelmaan kuuluu
- avoimia tiedekirjoja, väitöskirjoja ja lehtiä
- lisensoituja aineistoja, joihin sisältyy muun muassa tieteellisiä lehtiä.
Kirjallisuudentutkimuksen e-aineistomme painottuvat avoimesti julkaistuun suomalaiseen kirjallisuudentutkimukseen. Myös osa lisensoiduista e-aineistoistamme sisältää kirjallisuudentutkimusta. Lisensoituja aineistoja voit käyttää SKS:n kirjastossa.
SKS:n Finna – kirjaston hakupalvelu
Hae painettuja ja elektronisia aineistojamme.
Selaa kirjallisuudentutkimuksen aineistoja SKS:n Finnassa
Kirjallisuudentutkimuksen kokoelman uutuusluettelo
Selaa uutuusluetteloa SKS:n Finnassa
Avoimet e-kirjat
Selaa avoimia e-kirjoja SKS:n Finnassa
Avoimet e-lehdet
Selaa avoimia e-lehtiä SKS:n Finnassa
Millä perustein hankimme kirjallisuutta?
Valitsemme tarkoin uutta aineistoa kokoelmiimme. Otamme vastaan myös hankintaehdotuksia ja lahjoituksia.
Ehdota hankittavaa julkaisua
Puuttuuko kokoelmistamme keskeistä kirjallisuudentutkimusta? Otamme mielellämme vastaan hankintaehdotuksia.
Tutustu verkko-oppaisiin
Kirjallisuudentutkimuksen tiedonhakuopas
Laatimastamme kirjallisuudentutkimuksen tiedonhakuoppaasta löydät keskeisiä tutkimuslähteitä.
Tutustu oppaaseen
Opas suomalaisen kaunokirjallisuuden tiedonlähteisiin
Suomalaisen kaunokirjallisuuden opas esittelee kokoelmiamme ja kokoaa yhteen avoimia verkkoaineistoja ja hakupalveluja.
Tutustu oppaaseen
Kaikki kirjaston oppaat
Oppaat on laadittu esittelemään SKS:n kirjaston aineistopalveluja.
Tutustu kirjaston verkko-oppaisiin
Suomen kirjallisuuden käännökset
Suomen kirjallisuuden käännösten kokoelmaa kartutetaan yhteistyössä SKS:n yhteydessä toimivan Kirjallisuuden vientikeskus FILIn kanssa. Kokoelma sisältää alun perin suomeksi, ruotsiksi tai saameksi julkaistun kirjallisuuden käännöksiä yli seitsemällekymmenelle kielelle. Yleisimpiä käännöskieliä ovat ruotsi, saksa, viro ja englanti.
Kokoelma sijaitsee pääosin kirjaston sisäänkäyntikerroksessa SKS:n päärakennuksessa.
Käännöstietokanta
Kirjallisuuden vientikeskus FILIn ylläpitämästä tietokannasta löydät viitetietoja suomalaisen, suomenruotsalaisen ja saamelaisen kirjallisuuden käännöksistä.
Kirjallisuudentutkimuksen kokoelman karttumisen historiaa
Kirjallisuudentutkimuksen kokoelman hankinta painottuu nykyisin kotimaiseen aineistoon, suomalaisten kirjallisuudentutkijoiden julkaisuihin ja kotimaista kirjallisuutta käsittelevään suomalaiseen tai kansainväliseen aineistoon.
Kirjallisuudentutkimuksen kokoelma on karttunut 1800-luvulta lähtien, mutta vuosikymmenien ajan hankinnassa painottui enemmän ulkomainen kuin suomalainen kirjallisuudentutkimus. Tämä johtui pitkälti vilkkaista vaihtosuhteista, vaikka kokoelmanhoidossa painotettiin myös tuolloin kotimaisen kokoelman kartuttamista. Sittemmin vaihtojen merkitys on kirjallisuudentutkimuksen kokoelman osalta vähentynyt, ja hankintaa on voitu tarkentaa entistä painokkaammin kotimaiseen aineistoon. Kotimaisia vaihtosuhteita vaalittiin yliopistojen kanssa vielä 2000-luvullakin.
Myös kaunokirjallisuutta SKS:n kirjastoon on hankittu 1800-luvulta alkaen. Aluksi hankittiin liki pitäen kaikki Suomessa ilmestynyt kaunokirjallisuus, mutta vuosikymmenien aikana tätä linjaa on ohjattu kotimaiseen suomeksi julkaistuun kaunokirjallisuuteen ja valikoiden esimerkiksi ruotsiksi julkaistuun kotimaiseen kirjallisuuteen. Kokoelmien vanhimpiin kaunokirjalliseen aineistoon kuuluvat Jaakko Juteinin teokset 1810-luvulta. Kokoelmiin kuuluvat myös eri kustantajien kaunokirjalliset sarjat, joista vanhin on SKS:n julkaisema Novellikirjasto 1869−1870.
Lastenkirjallisuus on osa kirjaston kaunokirjallisuuden kokoelmaa, ja myös sitä on kartutettu 1800-luvulta lähtien. Kirjaston pitkän historian vuoksi lastenkirjallisuuden kokoelma on poikkeuksellisen laaja.
Suomalaisen kaunokirjallisuuden käännösten hankkiminen SKS:n kirjastoon aloitettiin niin ikään varhain. Vuosikymmen vuosikymmeneltä käännösten määrä kasvoi, ja nykyään kokoelma karttuu vuosittain sadoilla teoksilla. Erityisen kattavasti käännöksiä pyrittiin hankkimaan 1990- ja 2000-luvulla, jolloin kirjasto piti yllä SKS:n käännöstietokantaa. Nykyisin valtaosa käännöksistä saadaan lahjoituksena Kirjallisuuden vientikeskus FILIstä, joka on toiminut osana SKS:a vuodesta 1976 lähtien. Käännöskokoelmaa täydennetään aineistopolitiikan mukaisesti myös muilla suomalaisen kirjallisuuden käännöksillä. Kokoelman vanhimmat käännökset ovat 1840-luvulta.
SKS:n kirjasto on myös kaunokirjallisuuden osalta säilyttävä kirjasto, ja sen ensisijaisena tarkoituksena on palvella tutkijoiden tarpeita. Merkillepantavaa on, että valtaosa kaunokirjallisuudesta on saatu vielä 1980-luvulla lahjoituksina kaupallisilta kustantajilta. SKS:n kirjasto ei kuulu vapaakappalekirjastoihin, mutta kustantajat pitivät julkaisujensa lahjoittamista meille kunnia-asianaan. Kirjastonjohtajana 1930-luvulta 1950-luvulle toimineen Eino Nivangan sanoin SKS:n kirjaston kokoelmat muodostivat varsinkin kaunokirjallisuuden osalta eräänlaisen vara-Fennican.
Sivun kuvat: Emma Suominen, Gary Wornell, Vesa Kyllönen, Tytti Rajahonka.