Tyttö puhaltaa 2-vuotissyntymäpäiväkakun kynttilöitä.

Paljon onnea vaan!

Syntymäpäivä toistuu meistä jokaisella kerran vuodessa lukuun ottamatta karkauspäivänä syntyneitä. Eri kulttuureissa ja perheissä syntymäpäivän viettoon liittyy erilaisia tapoja. Syntymäpäiviä juhlistetaan esimerkiksi antamalla päivänsankarille lahjoja, syömällä kakkua ja kutsumalla vieraita kylään.

Nyt toivomme kirjoituksia kaikenikäisiltä syntymäpäivien viettämisestä. Kerro meille, miten sinä vietät syntymäpäiviäsi! Otamme mielellämme vastaan myös valokuvia.

Voit käyttää apuna seuraavia kysymyksiä

  • Kuvaile viimeistä syntymäpäivääsi. Voit kertoa päivän kulusta aamusta iltaan.
  • Miten pyöreitä vuosia on juhlittu perheessäsi ja lähipiirissäsi?
  • Onko syntymäpäiväsi huomioitu sosiaalisessa mediassa, sanomalehdessä, työpaikalla tai muualla kodin ulkopuolella? Miten? Miltä se tuntui?
  • Kerro syntymäpäivistä – omista tai jonkun muun –, jotka ovat jääneet erityisesti mieleesi. Mikä teki tilaisuudesta ikimuistoisen?
  • Kuinka olet viettänyt syntymäpäiviäsi elämäsi varrella? Miten juhliminen on muuttunut esimerkiksi koristelujen, pukeutumisen tarjoilun, vieraiden, lahjojen tai ohjelman osalta?
  • Syntymäpäivien viettäminen voi olla hauskaa, mutta se voidaan kokea myös velvollisuutena. Miltä syntymäpäivien viettäminen ja juhlan keskipisteenä oleminen tuntuu?
  • Millaisista syntymäpäivistä pidät eniten? Miten suhtautumisesi syntymäpäivien viettämiseen on iän myötä muuttunut?
  • Jos et vietä syntymäpäiviä, kerro miksi.

Keruun järjestää Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Muistoja syntymäpäivien viettämisestä keräävät samaan aikaan myös Norsk Folkemuseum (Oslo), Institutet för språk och folkminnen (Göteborg) ja LU Literatūras, folkloras un mākslas institūta Latviešu folkloras krātuve (Riika). 

Vastaukset arkistoidaan SKS:n arkistoon ja Tietoarkistoon. Tiedotamme keruun tuloksista syksyllä 2024 ja arvomme kaikkien vastaajien kesken kirjapalkintoja.

Lisätietoja: SKS:n arkisto, p. 020 131 240, keruu@finlit.fi

Vastausohjeet

Tekstien pituutta ei ole rajoitettu. Otamme vastaan myös valokuvia, äänitteitä, aikaisempia muistelutekstejä ja haastatteluita. Lähetä vain sellaista aineistoa, jonka lähettämiseen sinulla on oikeus tai lupa. Jos lähetät vastauksen postitse tai liitetiedostona, kirjoita vastaukseesi nimesi tai nimimerkkisi, yhteystiedot, syntymäaika ja ammatti. Yhteystiedot pyydämme kirjoittamaan eri sivulle kuin varsinaisen vastauksen.

Kirjoita vastaukseesi suostumuksesi siihen, että lähettämäsi aineisto arkistoidaan nimellä tai nimimerkillä SKS:n arkistoon ja, että aineiston saa luovuttaa Tietoarkistoon käsiteltäväksi ja luovutettavaksi tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun. Tutustu SKS:n arkiston luovutusohjeisiin ja käyttösääntöön.

Lähetä kirjoituksesi 31.5.2024 mennessä alla olevalla lomakkeella

tai

postitse osoitteeseen Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkisto, PL 259,  00171 Helsinki

  • merkitse kuoreen tunnus ”Syntymäpäivät”
  • liitä mukaan lupa lähettämäsi aineiston arkistoimiseen SKS:n arkistoon nimellä tai nimimerkillä sekä yhteys- ja taustatiedot – voit käyttää liitteenä olevaa lomaketta.

Kuva: SKS KRA

Kysymyksiä ja vastauksia muistitietokeruista

Kirjoita omalla kielelläsi ja tyylilläsi. Kuvaile tapahtumia, tilanteita ja tuntemuksiasi niin kuin puhelisit tuttavalle tai ystävälle – suorasukaisesti, kaihtelematta. Tekstien pituutta ei ole rajoitettu.

Tekijänoikeus säilyy kirjoittajalla, joten voit kyllä. Ilmoita julkaisusta arkistollekin, sillä se on hyödyllinen tieto.

Voit lähettää myös aikaisemmin tehtyjä muistelutekstejä ja haastatteluita, jos niitä ei ole julkaistu.

Lähetä vain sellaista aineistoa, jonka lähettämiseen sinulla on oikeus tai lupa.

Mieluusti! Luovutus ja keruuohjeistamme löydät lisää neuvoja.

Toki! Lähetä vastaus osoitteeseen SKS:n arkisto, PL 259, 00171 Helsinki.

Merkitse kuoreen keruun tunnus. Kirjoita vastaukseesi nimesi tai nimimerkkisi, syntymäaika, ja suostumus arkistointiin.

Aineiston käsittelyn helpottamiseksi pyydämme kirjoittamaan yhteystiedot eri sivulle kuin varsinaisen vastauksen.

Aineistomme ovat yhteistä, kaikille avointa kulttuuriperintöä. Aineistojamme käyttävät esimerkiksi tutkijat, tietokirjojen tekijät sekä kylä- ja sukuhistorioitsijat. Tavallista on, että meiltä etsitään omien iso- tai isoisovanhempien aineistoja.

Aineistoistamme julkaistaan vuosittain paljon tutkimuksia ja niitä voidaan käyttää pohjamateriaalina myös taiteellisissa esityksissä.

Lue lisää aiheesta Muistitietokeruut-sivultamme!