Sienestämässä
Luonnonvaraisten ruokasienten poiminnalla on pitkät perinteet Suomessa, ja nykyisinkin lähes puolet suomalaisista käy vuosittain sienestämässä. Silti sieniä jää joka vuosi keräämättä satoja miljoonia kiloja. Monille sienestys merkitsee virkistäytymistä, toisille tärkeää kotitarvepoimintaa ja joillekin verovapaiden lisäansioiden hankkimista. Lähiruoan suosio ja lisääntynyt tieto sienten terveysvaikutuksista ovat vaikuttaneet erityisesti nuoremman polven sienestysinnostukseen. Toisaalta joillakin ennakkoluulot sieniä kohtaan ovat sitkeässä.
Nyt keräämme kaikenikäisten ihmisten sienestystarinoita ja -kokemuksia. Voit kertoa jostain yksittäisestä sieniretkestä, joka on jäänyt erityisen hyvin mieleesi, tyypillisestä sieniretkestäsi tai yleisemmin sienimuistoistasi. Toivoisimme, että sidot sienestystarinasi aikaan ja paikkaan: milloin kertomasi sieniretki tapahtui (esim. millä vuosikymmenellä), minkä ikäinen olit
tuolloin ja missä päin Suomea olit sienestämässä. Voit myös yleisemmin pohtia, mitä sienestys merkitsee sinulle ja onko sienestyksen merkitys muuttunut ajan myötä.
Voit käyttää apunasi seuraavia kysymyksiä
- Mitä sienilajeja olit keräämässä ja kuinka paljon keräsit sieniä?
- Kenen kanssa olit sienestämässä vai olitko liikkeellä yksin?
- Keräsitkö sieniä omaan käyttöön, myyntiin vai lahjoititko niitä muille?
- Oliko sienestyksen motiivina virkistäytyminen? Mitä tunteita sienestys sinussa herätti?
- Kuinka olet oppinut tunnistamaan eri sienilajeja? Oletko joskus erehtynyt poimimaan myrkkysieniä?
- Onko keräämäsi sienilajisto muuttunut ajan saatossa?
Keruun järjestävät Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Arktiset Aromit ry osana Luonnosta kestävästi ja vastuullisesti II -hanketta.
Vastaukset arkistoidaan SKS:n arkistoon. Tiedotamme keruun tuloksista keväällä 2024 ja arvomme kaikkien vastaajien kesken kirjapalkintoja.
Lisätietoja: SKS:n arkisto, p. 020 131 240, keruu@finlit.fi
Vastausohjeet
Tekstien pituutta ei ole rajoitettu. Otamme vastaan myös valokuvia, äänitteitä, aikaisempia muistelutekstejä ja haastatteluita. Lähetä vain sellaista aineistoa, jonka lähettämiseen sinulla on oikeus tai lupa. Jos lähetät vastauksen postitse tai liitetiedostona, kirjoita vastaukseesi nimesi tai nimimerkkisi, yhteystiedot, syntymäaika ja ammatti. Yhteystiedot pyydämme kirjoittamaan eri sivulle kuin varsinaisen vastauksen.
Kirjoita vastaukseesi suostumuksesi siihen, että lähettämäsi aineisto arkistoidaan nimellä tai nimimerkillä SKS:n arkistoon ja, että aineiston saa luovuttaa Tietoarkistoon käsiteltäväksi ja luovutettavaksi tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun. Tutustu SKS:n arkiston luovutusohjeisiin ja käyttösääntöön.
Lähetä kirjoituksesi 31.1.2024 mennessä alla olevalla vastauslomakkeella
tai
- postitse osoitteeseen Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran
arkisto, Joensuun toimipiste, Yliopistokatu 6, 80100 Joensuu- merkitse kuoreen tunnus ”Sienestämässä”
- liitä mukaan lupa lähettämäsi aineiston arkistoimiseen SKS:n arkistoon nimellä tai nimimerkillä sekä yhteys- ja taustatiedot – voit käyttää liitteenä olevaa lomaketta.
Kuva: Arktiset Aromit ry
Kysymyksiä ja vastauksia muistitietokeruista
Kirjoita omalla kielelläsi ja tyylilläsi. Kuvaile tapahtumia, tilanteita ja tuntemuksiasi niin kuin puhelisit tuttavalle tai ystävälle – suorasukaisesti, kaihtelematta. Tekstien pituutta ei ole rajoitettu.
Tekijänoikeus säilyy kirjoittajalla, joten voit kyllä. Ilmoita julkaisusta arkistollekin, sillä se on hyödyllinen tieto.
Voit lähettää myös aikaisemmin tehtyjä muistelutekstejä ja haastatteluita, jos niitä ei ole julkaistu.
Lähetä vain sellaista aineistoa, jonka lähettämiseen sinulla on oikeus tai lupa.
Mieluusti! Luovutus ja keruuohjeistamme löydät lisää neuvoja.
Toki! Lähetä vastaus osoitteeseen SKS:n arkisto, PL 259, 00171 Helsinki.
Merkitse kuoreen keruun tunnus. Kirjoita vastaukseesi nimesi tai nimimerkkisi, syntymäaika, ja suostumus arkistointiin.
Aineiston käsittelyn helpottamiseksi pyydämme kirjoittamaan yhteystiedot eri sivulle kuin varsinaisen vastauksen.
Aineistomme ovat yhteistä, kaikille avointa kulttuuriperintöä. Aineistojamme käyttävät esimerkiksi tutkijat, tietokirjojen tekijät sekä kylä- ja sukuhistorioitsijat. Tavallista on, että meiltä etsitään omien iso- tai isoisovanhempien aineistoja.
Aineistoistamme julkaistaan vuosittain paljon tutkimuksia ja niitä voidaan käyttää pohjamateriaalina myös taiteellisissa esityksissä.
Lue lisää aiheesta Muistitietokeruut-sivultamme!