Manteleita, banaaneita, mittanauha ja kahden kilon käsipainot.

Laihdutusmuistot

Jo pitkään meitä suomalaisia on kannustettu laihduttamaan. Tavoitteena on usein mainittu terveyden edistäminen, mutta hoikkuuden tavoitteluun on aina liittynyt myös muita vaikuttimia.

Hyvin hoikka kauneusihanne yleistyi 1960-luvulla ja erityisesti naisten kohdalla hoikkuus on jo pitkään ollut normi, jota lisäksi mediakuvasto usein vahvistaa. Viime aikoina myös miehiin kohdistuvat ulkonäkövaatimukset ovat lisääntyneet. Lehtien laihdutusvinkit ovat tuttuja jo vuosikymmenten takaa ja nykyään erilaisia ruokavalioita, hyvinvointiohjelmia ja kaupallisia laihdutusvalmennuksia on tarjolla joka lähtöön. Ihanteellisen vartalon tavoittelun ja laihduttamisen tavat ovat muuttuneet ja monipuolistuneet.

Keräämme nyt muistoja ja kokemuksia omasta tai läheisten laihduttamisesta. Kirjoita vapaasti omalla tyylilläsi, tekstien pituutta ei ole rajattu.

Voit käyttää apuna seuraavia kysymyksiä

  • Miksi olet laihduttanut? Miten laihdutuspäätös syntyi?
  • Mitä muutoksia ajattelit laihtumisen tuovan elämääsi?
  • Miten muut ovat suhtautuneet laihduttamiseesi ja sen tuloksiin?
  • Oletko harrastanut liikuntaa laihtuaksesi? Entä oletko noudattanut erityistä ruokavaliota, osallistunut laihdutusvalmennukseen tai pitänyt ruokapäiväkirjaa?
  • Oletko joskus päättänyt olla laihduttamatta? Mitkä syyt ovat johtaneet tähän päätökseen?
  • Laihdutatko tällä hetkellä? Jos et, millaisia muistoja sinulla on laihduttamisen lopettamisesta?
  • Mitä arvelet, tuletko vielä laihduttamaan? Miksi / miksi et?

Keruun järjestävät Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Jyväskylän yliopiston liikuntasosiologian apulaisprofessori Hannele Harjunen. Vastaukset arkistoidaan SKS:n arkistoon ja Tietoarkistoon. Tiedotamme keruun tuloksista syksyllä 2024 ja arvomme kaikkien vastaajien kesken kirjapalkintoja.

Lisätietoja: SKS:n arkisto, p. 020 131 240, keruu@finlit.fi

Vastausohjeet

Tekstien pituutta ei ole rajoitettu. Otamme vastaan myös valokuvia, äänitteitä, aikaisempia muistelutekstejä ja haastatteluita. Lähetä vain sellaista aineistoa, jonka lähettämiseen sinulla on oikeus tai lupa. Jos lähetät vastauksen postitse tai liitetiedostona, kirjoita vastaukseesi nimesi tai nimimerkkisi, yhteystiedot, syntymäaika ja ammatti. Yhteystiedot pyydämme kirjoittamaan eri sivulle kuin varsinaisen vastauksen.

Kirjoita vastaukseesi suostumuksesi siihen, että lähettämäsi aineisto arkistoidaan nimellä tai nimimerkillä SKS:n arkistoon ja, että aineiston saa luovuttaa Tietoarkistoon käsiteltäväksi ja luovutettavaksi tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun. Tutustu SKS:n arkiston luovutusohjeisiin ja käyttösääntöön

Lähetä kirjoituksesi 30.4.2024 mennessä alla olevalla lomakkeella

tai

postitse osoitteeseen Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, arkisto, PL 259, 00171 Helsinki

  • merkitse kuoreen tunnus ”Laihdutusmuistot”
  • liitä mukaan lupa lähettämäsi aineiston arkistoimiseen SKS:n arkistoon nimellä tai nimimerkillä sekä yhteys- ja taustatiedot – voit käyttää liitteenä olevaa lomaketta.

Kysymyksiä ja vastauksia muistitietokeruista

Kirjoita omalla kielelläsi ja tyylilläsi. Kuvaile tapahtumia, tilanteita ja tuntemuksiasi niin kuin puhelisit tuttavalle tai ystävälle – suorasukaisesti, kaihtelematta. Tekstien pituutta ei ole rajoitettu.

Tekijänoikeus säilyy kirjoittajalla, joten voit kyllä. Ilmoita julkaisusta arkistollekin, sillä se on hyödyllinen tieto.

Voit lähettää myös aikaisemmin tehtyjä muistelutekstejä ja haastatteluita, jos niitä ei ole julkaistu.

Lähetä vain sellaista aineistoa, jonka lähettämiseen sinulla on oikeus tai lupa.

Mieluusti! Luovutus ja keruuohjeistamme löydät lisää neuvoja.

Toki! Lähetä vastaus osoitteeseen SKS:n arkisto, PL 259, 00171 Helsinki.

Merkitse kuoreen keruun tunnus. Kirjoita vastaukseesi nimesi tai nimimerkkisi, syntymäaika, ja suostumus arkistointiin.

Aineiston käsittelyn helpottamiseksi pyydämme kirjoittamaan yhteystiedot eri sivulle kuin varsinaisen vastauksen.

Aineistomme ovat yhteistä, kaikille avointa kulttuuriperintöä. Aineistojamme käyttävät esimerkiksi tutkijat, tietokirjojen tekijät sekä kylä- ja sukuhistorioitsijat. Tavallista on, että meiltä etsitään omien iso- tai isoisovanhempien aineistoja.

Aineistoistamme julkaistaan vuosittain paljon tutkimuksia ja niitä voidaan käyttää pohjamateriaalina myös taiteellisissa esityksissä.

Lue lisää aiheesta Muistitietokeruut-sivultamme!